"Tyhmä se on!" toteaa vaimo koirankoppiin laitetusta miehestään eräässä viime vuonna pyörineessä mainoksessa. Sama asetelma tuskin menisi katsojille läpi, jos perheen äiti laitettaisiin koirankoppiin, mutta miksi se on hyväksyttyä ja jopa hauskaa, että isiä dissataan? On varsin yleistä ja yleisesti hyväksyttyä, että miesten ja isien koetusta osaamattomuudesta vitsaillaan ja siitä valitetaan. Kun naiset kerääntyvät yhteen, päivitellään yhdessä silmiä pyöritellen sitä, kuinka perheen isä on kuin yksi lisälapsi, joka ei kerta kaikkiaan osaa hoitaa asioita oikein. Onneksi hänellä on itseään viisaampi nainen, joka kertoo, miten ja milloin asiat on hyvä tehdä. Mutta onko tämä puhetapa kuitenkaan hyvä juttu? Miksi niin tehdään ja miten sitä voisi alkaa muuttaa? Tulisiko miehiä arvostaa enemmän?