Gemma oli aina ollut iloinen ja leikkisä, hän oli hyvin viaton, jokaiseen luottava nainen.

Hänellä oli autistisia piirteitä, mutta ei diagnoosia, eikä kuntoutusta tai kunnon tukea elämässään.

Hän oli aina kokenut elämässään paljon kiusaamista ja hänen hyväsydämisyyttään oli käytetty hyväksi.

Hän ei osannut tulkita ihmisiä ja heidän aikeitaan, siksi hän ei nähnyt varoitusmerkkejä luottaessaan ihmisiin,

jotka lopulta murhasivat hänet hyvin julmalla tavalla.