Onko koskaan tuntunut siltä, että suhteesi Jumalaan on tarvepohjainen eikä rakkaudden perustalla? Oletko huomannut tekeväsi oikeita Jeesus-juttuja siksi, että pelkäät niiden poisjättämisen seuraamuksia etkä siksi, että tahdot vain olla hänen? Nimimerkillä aivan sikana kokemusta viimevuodelta. Jutellaanpa!