Suomi soi tuskaa ja voitonmarsseja. Hennalan kuolemanleirillä ammutaan myös naisia.

Teloitusta odottavat kirjoittavat viestejä Kuolemankopin seiniin. Sama toistuu jokaisella

kuolemanleirillä. Wilhelm Salminen kirjoittaa Suomenlinnassa viimeisen kirjeen vaimolleen.

Pika-ajuri Jokinen kerää punaisten ruumiita joukkohautoihin. Suomi on hävinneille Danten

”Helvetti”. Kenraali Mannerheim ratsastaa Helsinkiin valkoisen armeijan ylipäällikkönä. Hetki

on voittajille Taivas. Se oli Pyhä sota. Jumala siunasi voittajien aseet.

Viimeiset vangit teloitetaan Hennalassa lokakuussa. Nainen löytää miehensä hiekkakuopasta

Kokkolassa. Se merkitsi hänelle onnea. Anna Uskali palaa Raumalle, mutta hänen tuskansa ei

pääty vielä.

Riku Rouanne palaa Hennalan joukkohautojen luo v. 1922.

AIKALAISÄÄNET:

Toimi Sunell ja Kerttu Lampinen kertovat Hollolan kirkon tapahtumista

Eino Mäkinen muistelee taivaltaan Hollolan kunnantuvalta Fellmanin pellon kautta Hennalan

kuolemanleirille.

Verna Warén kirjoittaa viimeiset rivit päiväkirjaansa päästyään ripille 30.8.1918. Hän saa

rovastilta muistolauseen: ”Olkaa uskollisia kuolemaanne saakka, niin minä tahdon antaa teille

elämän kruunun.” Päiväkirja ja Äänien kirja sulkeutuvat.