Flowa Podcast

Viime joulukuussa Milsa aloitti Flowassa organisaatiovalmentajana. Pelialalta valtaosan tähänastisesta työurastaan tehnyt Milsa haluaa olla mukana rakentamassa Flowassa parempaa työelämää, jossa tekijät ovat innostuneita, motivoituneita ja onnellisia.

Tässä henkilöhaastattelussa Milsa kertoo muun muassa taustastaan, ihanne työyhteisöstä, tulevaisuuden suunnitelmistaan, ja suhteestaan hyväntekeväisyyteen ja vapaaehtoistyöhön.

Flowa podcastissa puidaan tällä kertaa työn, markkinoiden ja johtamista muutosta käsittelevää kirjaa “Uusi Ajattelu - Uusi Johtaminen”. Kirjan ovat kirjoittaneet Ville Törmälä (@villetormala), Jari Markkanen (@jamarkka) ja Tero Kadenius (@terokadenius). Ari-Pekka Lapin (@ilmirajat) haastateltavana podcastissä on Tero Kadenius.

Tero pohtii muun muassa sitä, miten ajastaan jääneet johtamisen ja työn organisoinnin menetelmät ovat asiantuntijoiden potentiaalin tuhlaamista, ja miksi tutut ja turvalliset projektijohtamisen menetelmä pukkaavat tätä nykyä olemaan turhan jäykkiä ja hitaita?

Kriittisen, tieteelliseen tietoon tukevasti pohjaavan perustan päälle kirjassa rakennetaan keinoja tehdä asioita paremmin ja tehokkaammin. Näistä keskeisimpinä Tero nostaa esiin sen, että asiantuntijat pitäisi vapauttaa kontrollin kahleista tekemään työnsä hyvin.

Ketterässä sovelluskehityksessä on tyypillisesti korostettu, että tiimin olisi syytä toimia samassa tilassa. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.

Flowa Podcastin tämänkertaisessa episodissa vieraana on Deveon toimitusjohtaja Ilmari Kontulainen. Deveo on lähdekoodinhallinta- ja yhteistyöalusta, joka tukee Git-, Subversion- ja Mercurial- versionhallintajärjestelmiä. Deveota kehitetään läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, etenkin suuryritysten tarpeita silmällä pitäen. Vaikka yrityksessä on vain seitsemän työntekijää, tuotetta kehitetään neljässä eri maassa: Suomessa, Espanjassa, Romaniassa ja Egyptissä.

Ilmarin kanssa hajautetuista tiimeistä ja etätyöstä keskustelee Ari-Pekka Lappi Flowasta. Ari-Pekka on edellisessä työpaikassaan tehnyt paljon töitä suomalais-venäläisessä hajatiimissä, ja problematiikka on sitä kautta tuttu. Flowa myös Flowa toimii hajautetusti Helsingistä ja Jyväskylästä käsin. Podcast -isäntänä toimii Antti Kirjavainen.

Keskustelussa esiin nousee muun muassa luottamuksen rakentamisen tärkeys ja se että hajatiimeissäkin työskentelevien on hyvä tavata silloin tällöin kasvotusten.

Ari-Pekka Lappi (@ilmirajat) piti 2.10. Agile Cambridge -konferenssissa esityksen

otsikolla: “Agile toolbox for nonviolent communication - How to turn personal conflicts into compassion and trust”.Eli käännettynä “Työkalupakki väkivallattomaan vuorovaikutukseen - Kuinka kääntää

henkilöiden väliset konfliktit myötätunnoksi ja luottamukseksi”.

Väkivallaton vuorovaikutus eli NVC on Marshall B. Rosenbergin kehittämä psykologinen viitekehys, jossa kantava idea

on kahtalainen:

Ensinnäkin ihmiset, jotka kokevat, että heitä kuunnellaan ja ymmärretään, ovat taipuvaisempia tekemään yhteistyötä ja

olemaan mukavia. Kääntäen ihmiset, jotka kokevat, että heitä ei kuunnella, ovat taipuvaisia olemaan ikäviä ja keskittymään lähinnä oman selustan suojaamiseen.

Toiseksi, jos osaa esittää pyynnön selkeästi ja toiselle ymmärrettävästi, niin todennäköisesti toinen kunnioittaa pyyntöä. Kääntäen komentelu ja kieltäminen ovat tyypillisesti sellaisia tapoja

ilmaista itseä, jotka omiaan synnyttämään vastustusreaktion ja alleviivaamaan vastakkainasetteluja.

Harmi vaan, että NVC:ssä piilee käytettävyysongelma: se on vaikuttaa yksinkertaisemmalta kuin todellisuudessa on. Käytännössä NVC on useisiin tilanteisiin liian raskas työkalu ja skaalautuu sellaisenaan huonosti

alaspäin pieniin arkisiin konflikteihin. Ari-Pekan NVC-työkalupakki pyrkii yksinkertaistamaan ja suoraviivaistamaan NVC:tä siten, että sitä on helpompi hyödyntää tietotyössä yhteisymmärryksen ja luottamuksen rakentamiseen.

Ari-Pekan esitys löytyy SlideSharesta:

Agile toolbox for nonviolent communication from Flowa Oy

Kuudennessa Flowa-podcast-episodissa aiheena

on ohjelmointikielten aateliin kuuluva, Javan virtuaalikoneen päällä toimivat

LISP-variantti Clojure. Podcastissä selviää muun muassa, miksi Clojure on

kilpailuetu niille yrityksille, jotka sitä käyttävät.

Vieraana on tällä kertaa itsenäinen

softakehittäjä ja Clojure Cupin pääjärjestäjä Tero Parviainen (@teropa) sekä

Flowan Clojure-guru Tero Kadenius (@pisketti). Haastattelemassa Teroja on vasta

Clojure-fanboy-asteella oleva funktio-ohjelmointi-intoilija Ari-Pekka Lappi

(@ilmirajat).

Tämänkertaisessa episodissa aiemmista

episodeista tuttua anti-agile jäärää tuuraa Olli Olioguru, joka epäilee, että

funktio-ohjelmointi on aivan liian vaikeaa junnukoodaajille sekä päivittelee

sitä, kuinka halpakoodausmaista tuleva Java-koodikin on kuraa eikä siten

uskalla edes ajatella offshore-Clojure-koodin kryptisyyttä. Podcast-isäntä

Ari-Pekka haastaa myös vieraitaan sillä ikävällä tosiasialla, että Javan

virtuaalikonetta on kehitetty pitkälti vain Javan ehdoilla ja muut Javan

virtuaalikoneen päällä toimivat kielet kärsivät siitä.

Clojure guruilun lisäksi Tero Parviainen on

hyvin perillä siitä mitä frontend-kehityspuolelle kuuluu. Hän on kirjoittamassa

kirjaa otsikolla ”Build Your Own AngularJS” ja häneltä on julkaistu teos

otsikolla ”Real-time Web Application Development using Vert.x 2.0”. Taustalla

ennen Clojurea Tero Parviaisella on Java ja Ruby. Podcastissa Tero Parviainen

paljastaa, että vielä vuosi sitten hän ei olisi vakavissaan edes harkinnut

Clojurea frontissa, mutta nyt tilanne on muuttunut, sillä Clojure-rintamalla on

tapahtunut todella paljon erityisesti frontend -kehityksen saralla. Tätä nykyä

käyttötapauksia, missä Parviainen ei käyttäisi Clojurea on aina vaan vähemmän

ja vähemmän. Lisää tietoa Terosta löytyy osoitteesta http://teropa.info.Tero Kadeniuksen taustat ovat vahvimmin

Java-ohjelmoinnissa. Clojureen hän pääsi tutustumaan ensimmäistä kertaa noin

neljä vuotta sitten. Vapaa-ajan Clojure-projektien lisäksi taustalla on vuoden

mittainen Clojure-työprojekti. Myös Tero on kirjoittamassa kirjaa, mutta aiheena

on Agile- ja Lean-sovelluskehitys. Näillä näkyminen kirja on tulossa julki

vielä tämän vuoden aikana.

Flowa

Podcastin viidennessä episodissa Tero Kadenius (@pisketti) haastattelee Ari-Pekka

Lappia (@ilmirajat).Ari-Pekka

selventää muun muassa, miksi softakehitysorganisaation kaksi haitallisinta

roolia ovat sovellusarkkitehti ja projektipäällikkö ja vastaa anti-agile-haasteeseen:

”Minä se jaksan ihmetellä sitä, miksi osa näistä propellihattutyypeistä on

tämän tästä kokeilemassa uusia ohjelmointikieliä, sovelluskehyksiä, työkaluja

ja ohjelmistokehitysmenetelmiä. 20-vuotisen IT-urani aikana en ole ollut

projektissa, jossa ei olisi kiire. Aikataulu vaarantuu välittömästi, kun

lähdetään leikkimään työkaluilla, jotka eivät ole ennestään tuttuja ja joiden

toiminnasta meidän ympäristössä ei ole täyttä varmuutta.”

Lisää tietoa Ari-Pekasta ja Flowasta löytyy

osoitteesta http://www.flowa.fi.

Tässä episodissa Ari-Pekka

Lappi (@ilmirajat) haastattelee Antti Kirjavaista (@anttiki)

tuotekehityskyvykkyyden mittaamisesta. Antti tarjoaa Podcastissä vaihtoehdoksi osakokonaisuuksien mittaamiselle (esim. koodirivien määrä, testikattavuus, defektien määrä tai utiliteettiaste) neljää holistista metriikkaa ja ulottuvuutta. Nämä metriikat ja ulottuvuudet auttavat organisaatiota kohti parempaa keskinäistä yhteisymmärrystä ja kykyä toimittaa tehokkaammin, oikea-aikaisesti sovellusversioista yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Taustalla

näissä metriikoissa on Diana Larsenin ja James Shoren kehittämä Agile Fluency Model.Antti Kirjavaisen suomenkielinen blogaus löytyy osoitteesta http://flowa.fi/blog/2014/08/11/4-nakokulmaa-tuotekehityksen-mittaamiseen-digibisneksessa.html ja teksin englanninkielinen versio osoitteesta http://flowa.fi/blog/2014/07/28/4-things-to-look-for-to-assess-your-sw-product-companys-effectiveness.html

Flowa podcastin kolmannessa episodissa studioisäntä Ari-Pekka Lappi (@ilmirajat) haastaa Antti Kirjavaista (@anttiki), Tero Kadeniusta (@pisketti) ja Juha Heimosta (@evilbubu) teemalla avoin palkkapolitiikka.Pitäiskö palkkojen olla avointa tietoa kaikille firman sisällä vai onko parempi, että vain yrityksen johto tietää, mitä kenellekin maksetaan? Miten hanskata mahdollinen kateus ja paha mieli, jonka tieto siitä, että kaveri sermin takana ansaitsee satasen enemmän, jos palkat olisivat yrityksen sisällä julkista tietoa? Entä kumpi on tärkeämpää mukava, pastellin värein ja kukkakuvioin koristeltu ilmapiiri vai avoimuus?Lisätietoa Flowasta sekä pian myös taustoittava blogaus tähän aiheeseen liittyen löytyy osoitteesta http://www.flowa.fi.

Flowa Podcastin toissa episodissa Ari-Pekka (@ilmirajat) haastattelee Juha

Heimosta (@evilpupu). 

Juha kertoo muun muassa, miksi softakehitys maksaa niin paljon ja vastaa

seuraavaan anti-agile-haasteeseen: ”Minulla on 20

vuotta kokemusta projektijohtamisesta ja johtamista ylipäänsä, ja kyllä minua

jaksaa ihmetyttää tämä Agile hömpötys ja itseorganisoituvat tiimit. Kyllä se

niin on, että suurin osa ihmisistä on laiskoja vastuunvälttelijöitä ja heille

pitää tehdä säännöt ensin selviksi ja valvoa että sääntöjä myös noudatetaan. Ja

sitten tämä itse organisoituminen… ihan turha sitä on tuhlata asiantuntijoiden

aikaa siihen, että miettivät mitähän pitäisi tehdä seuraavaksi. Jokainen

tehköön sitä mitä osaa parhaiten ja keskittyköön vain siihen. Näin sitä

koneesta saadaan parhaan tehot irti. Kyllä minä olen sitä mieltä että työ

Agile-hörhöt olette yksiä kommunisteja ja vastuunpakoilijoita!”Lisää tietoa Juhasta ja Flowasta löytyy osoitteesta http://www.flowa.fi.

Tässä episodissa Ari-Pekka (@ilmirajat) haastattelee Antti Kirjavaista (@anttiki). Luvassa tiukkoja kysymyksiä ja haastamista. Antti kertoo muun muassa, mistä Agile skenessä kehkeytyneessä #NoEstimates pöhinässä on kysymys ja vastaa seuraavaa anti-agile haasteeseen: ”Minusta on todella vaikeaa tilata mitään kun ei paperille tarkasti listata mitä vastinetta rahalleni saan. Kyllä minä olen sitä mieltä että alussa listataan yhdessä tarkasti mitä tehdään ja sitten toimittaja toimittaa tarkalleen listan mukaiset asiat sovittuun hintaan ja jos ei toimita niin sitten ei myöskään saa maksua. Olepa nyt rehellinen ja sanopa kaikille, että tämä ketteryys on sellainen asiakkaan kusetusmalli, jossa asiakkaan on täysin mahdoton tietää mitä vastinetta rahalleen saa.”Lisää tietoa Antista ja Flowasta löytyy osoitteesta www.flowa.fi.