Heprealaiskirje on suunnattu juutalaista syntyperää olevien kristittyjen seurakunnille, mutta kirjeen teemat ovat niin yleisluontoisia, että ne puhuttelevat kaikkia kristittyjä, kaikkina aikakausina. Kirjoittaja varoittaa luopumuksen vaarasta, lahkohenkisyydestä, hengellisestä väsymisestä ja masennuksesta. Kirje on läheistä sukua Johanneksen evankeliumin kanssa, sillä Jeesuksen osallistuminen maailman luomiseen kuvataan selkeästi ja Jeesusta puhutellaan ylimmäisenä pappina. Kirje on kaikessa yhtäpitävä Paavalin julistuksen kanssa. 

Hebrealaiskirjeen tarkoituksena on osoittaa, että vanha liitto temppelikultteineen on saavuttanut päätöksensä ja täyttymyksensä Jeesuksessa. Kirjeessä ei mainita missään sen kirjoittajaa. Kirjoittajaksi on ajateltu yleensä Apollosta, Barnabasta tai Paavalia. Vanhan kirkon aikoina Paavalia on perinteisesti pidetty kirjoittajana, mutta myös Apollos on hyvä ehdokas, sillä kirjoittaja tuntee selvästi erinomaisesti sekä hellenistisen kulttuurin, että Raamatun kirjoitukset.