Ben Zyskowicz on tämänhetkisen eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja. Hän on toiminut Arkadianmäellä yhtäjaksoisesti vuodesta 1979 saakka.

Zyskowiczin puolanjuutalainen isä oli kokenut toisen maailmansodan kauhut. Hän selvisi kahdelta keskitysleireiltä, päästen lopulta pakolaisena Suomeen, jossa Ben syntyi Vuonna 1954. Nuoren Benin lapsuutta varjostivat vaatimattomat olot sekä isän hukkuminen Benin ollessa vasta 6-vuotias.

Kylmänsodan Suomessa elänyt Ben Zyskowicz kiinnostui politiikasta suurten kansainvälisten kriisien kautta, tapahtuihan hänen nuoruudessaan niin Kuuban ohjuskriisi, Vietnamin sota kuin Tšekkoslovakian miehitys. Kun ponnahduslautana toimi vielä silloin voimissaan ollut Teiniliitto, oli vasta 24-vuotiaan Zyskowiczin tie auki eduskuntaan.

Zyskowicz on koko pitkän uransa aikana vastustanut äänekkäästi niin suomettumista kuin kotiryssä-ilmiötäkin – jopa oman puolueensa yleistä mielipidettä uhmaten. Hän on ehtinyt sparrata myös nuoria lupauksia kohti kotimaisen politiikan huippua sangen kuuluisan Benin tallin suojissa.

Ben Zyskowicz on ilmoittanut alustavasti jättävänsä eduskunnan nykyisen kauden jälkeen.

Jean Mancini haastatteli Ben Zyskowicziä 9.5.2022.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Pauli Poranen varttui Kokkolan Ykspihlajassa, satamatyöläisten kaupunginosassa. Hänen vanhempiensa osallistuminen alueen elinvoimaiseen teatterikulttuuriin sai urheilijanuorukaisen kiinnostumaan näyttelemisestä jo varhaisessa vaiheessa.

Toiveet ammattiurheilijaksi pääsystä jäivät, mutta samalla vahvistui kutsumus teatteritaidetta kohtaan. Pian Poranen asuikin jo Helsingissä ja opiskeli teatterikorkeakoulussa, jossa hän oli yksi ensimmäisistä Jouko Turkan oppilaista.

Porasen ensimmäinen elokuvarooli lienee tänäkin päivänä hänen tunnetuin. Hän esitti Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas -elokuvasovituksen Lehtoa vuonna 1985. Lisäksi hänet ollaan nähty muun muassa toimintaelokuvassa Routasydän (1993), Lauri Törhösen historiallisessa draamassa Raja 1918 (2007), Jari Halosen Kalevala-filmatisoinnissa sekä Jouko Turkan tv-sarjassa Kiimaiset poliisit (1993). Hänen viimeisin tv-esiintymisensä on agenttijännärissä Nyrkki (2021).

Lisäksi Poranen on näytellyt KOM-teatterissa vuosina 1984-1989 ja Helsingin kaupunginteatterissa 1990-1996. Hän nostaa elämänsä roolikseen useita kertoja lukuisille näyttämöille sovitetun, Marokon kauhunakin tunnetun Aarne Juutilaisen.

Nykyisin Poranen työskentelee Voionmaan opistolla elokuvanäyttelijälinjan vastaavana opettajana. Koulutukseltaan Poranen on teatteritaiteen maisteri.

Jean Mancini haastatteli Pauli Porasta 21.4.2022.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Teemu Keskisarja on tunnettu suorasta puheestaan ja äkkivääristä teksteistään. Hän on yksi Suomen nimekkäimmistä historioitsijoista, jonka runsasta kirjallista tuotantoa voidaan mitata useissa hyllymetreissä.

Keskisarja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi 2006. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Raaka tie Raatteeseen: Suurtaistelun ihmisten historia (2012), Viipuri 1918 (2013), Hulttio: Mannerheimin painava nuoruus (2016), Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus (2018) ja Kyllikki Saari – Mysteerin ihmisten historia (2021).

Keskisarjan teos Viipuri 1918 valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi vuonna 2013 ja hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 2021. Hän on myös on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti.

Keskisarja on päässyt otsikoihin luennoillaan ja kolumneissaan käyttämillään sanavalinnoilla sekä yhteiskunnan nykytilaa rankallakin tavalla ruotivilla kommenteillaan.

Jean Mancini haastatteli Teemu Keskisarjaa 6.4.2022.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Kuvalähde: Kaisa Kautto. Kuvaa muokattu.

Raumalla syntynyt, mutta Espoossa vaikuttanut Timo Soini liittyi silloiseen Suomen Maaseudun Puolueeseen vain 16-vuotiaana, puolueen johtohahmo Veikko Vennamon innoittamana. Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli jo SMP:n varapuheenjohtaja.

Talousvaikeudet kaatoivat SMP:n vuonna 1995, jonka jälkeen Soini, Raimo Vistbacka, Urpo Leppänen ja Kari Bärlund perustivat Perussuomalaiset. Soini toimi puolueen puheenjohtajana 20 vuotta – vuodesta 1997 aina vuoteen 2017 saakka.

Soinin aika kansanedustajana sijoittuu vuosille 2003–2009 ja 2011–2019. Hän nousi Juha Sipilän hallituksen ulkoministeriksi vuonna 2015. Hän on ollut myös Euroopan parlamentin jäsen vuosina 2009–2011, Suomen eurooppaministeri vuosina 2015–2017 ja Espoon kaupunginvaltuutettu 2001-2021.

Jussi Halla-ahon valinta puolueen uudeksi puheenjohtajaksi kesällä 2017 johti PS:n hajoamiseen. Vallanvaihdon myötä myös Soini joutui lähtemään perustamastaan puolueesta.

Jean Mancini haastatteli Timo Soinia 16.3.2022.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Mari Rantasila kuuluu siihen harvinaiseen ihmisryhmään, joka on kunnostautunut sekä näyttelijänä, ohjaajana kuin laulajanakin. 

Rantasila opiskeli Teatteri­korkea­koulussa näyttelijän­työtä Jouko Turkan aikana, valmistuen teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1987. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Varjoja paratiisissa (1986), Raid (2003) ja Jättiläinen (2016). Parhaan naissivuosan Jussi-palkinnon hän sai Petri Kotwican elo­kuvassa Henkesi edestä (2016).

Rantasila on tunnettu myös laulajana. Hän on julkaissut kymmenen studioalbumia, joista Vain rakkaus (2000) nousi Raid-televisiosarjan tunnussävelenä toimineen nimikappaleensa ansiosta suureksi menestykseksi. Rantasila palkittiin vuoden nais­solistin Emma-palkinnolla vuonna 2000. 

Rantasila on viihtynyt myös kameran takana. Hän on ohjannut muun muassa lyhyt­elo­kuvia ja kolme Risto Räppääjä -elo­kuvaa.

Mancini haastatteli Mari Rantasilaa 11.3.2022.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kuvalähteet: Chris-Tomas Konieczny / marirantasila.com

Juhani “Tami” Tamminen.

Tuskin muuta tarvitsee sanoa. Kiekkoleijona ja Turun oma Solkungen on vieraillut kahtena aikaisempanakin keväänä Jean Mancini -podcastissä. Miksi tämä vuosi tekisi jatkumoon poikkeuksen?

Varsinkin näin historiallisen upeina kiekkoaikoina, kun Leijonat nappasivat ensimmäisen olympiakultansa Pekingissä 20.2.2022. Mikä olisikaan parempi hetki ottaa jälleen yhteyttä entiseen leijonakapteeniin ja antaa Lion #79:n tiivistää miesten jääkiekkomaajoukkueen kehityskertomus alun vaikeuksista huikeaan menestykseen.

Jean Mancini haastatteli Juhani Tammista 25.2.2022.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kuvalähteet: Eurotam (kuvaa muokattu) ja Suomen jääkiekkoliitto (logoa käytetty Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeuden ja Yhdysvaltain tekijänoikeuslain fair use -oikeuden nojalla. Logon käyttö ei merkitse suhdetta Jean Mancinin ja logon omistavan yrityksen tai yhteisön välillä. Logo ja sen mahdollisesti esittämä tavaramerkki ovat omistajansa omaisuutta.)

Tarinan mukaan Pertti Virtasen lempinimi syntyi hänen kouluaikoinaan, kun aktiivisesti jääkiekkoa pelanneen Virtasen ystävät kuvailivat hänen pelityyliään kumimaisen notkeaksi. Tästä syntyi lempinimi Veltto, joka jäi elämään.

Veltto Virtanen tuli tunnetuksi 1970-luvulla omaperäisellä ja erottuvalla rock-musiikillaan. Häntä onkin pidetty suomipunkin pioneerina ja “esipunkkarina”. Velton eri musiikillisia kokoonpanoja olivat esimerkiksi Virtanen, Välikausitakki, HERU ja Sammas.

Virtanen on koulutukseltaan psykologi. Hän toimi 90-luvulla lukuisten suomalaisten huippu-urheilijoiden henkisenä valmentajana. Hänet muistetaan eritoten kumparelasku- ja mäkihyppymaajoukkueen psyykkaajana.

Virtanen pyrki presidentiksi vuoden 1994 vaaleissa. Hieman yli 95 000 ääntä eivät riittäneet valtakunnan ykköspaikalle pääsemiseen, mutta seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa hänestä tuli sentään kansanedustaja. Hän vietti Arkadianmäellä vielä kaksi muuta kautta vuosina 2007-2015.

Veltto virtanen on myös julkaissut useita kirjoja ja runoteoksia sekä toiminut Vaasan läänin läänintaiteilijana.

Jean Mancini haastatteli Pertti “Veltto” Virtasta 7.2.2022.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kuvalähde: Antti Hämäläinen / Ilta-Sanomat (kuvaa muokattu)

Mika “Immu” Ilmén on elänyt värikästä elämää. Hän kasvoi Vantaan Rajatorpassa, jossa vapaa-aikaa ja samanhenkisiä ystäviä oli paljon, mutta tekemistä vähän. Asiat alkoivat hänen omien sanojen mukaan “perkelöitymään” jo varhaisessa vaiheessa.

Railakkaista nuoruusvuosista huolimatta Immu treenasi jatkuvasti eri kamppailulajeja. Hänestä tuli yksi Suomen ensimmäisistä vapaaottelija-ammattilaisista ja hän oli mukana perustamassa niin GB Gymiä, CAGE-vapaaotteluorganisaatiota kuin Fighter-lehteä. Kamppailulajitaidot tulivat tarpeeseen myös portsaritoimintaa pyörittäessä Helsingin yökerhojen ovilla.

Taloudelliset vaikeudet ajoivat Ilménin huumebisnekseen ja kotikulmilla perustettuun Cannonballiin, jossa hän kohosi nopeasti asekersantin, eli  kakkosmiehen rooliin. Kerhon sisäiset ristiriitatilanteet johtivat lopulta Ilmén lähtöön Cannonballista vuonna 2013.

Vuonna 2014 Ilmén passitettiin Sörkkään, hänen saatuaan hovioikeudessa kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen törkeästä huumausainerikoksesta. Hän istui ensikertalaisena tuomiostaan viisi vuotta.

Ilmén on kirjoittanut elämästään kaksi kirjaa: Immu (2019) ja Vanki numero 1861 (2021). Molemmat näistä ovat osoittautuneet myyntimenestyksiksi ja jälkimmäinen oli vuoden 2021 toiseksi kuunnelluin äänikirja tietokirjoista.

Jean Mancini haastatteli Mika "Immu" Ilméniä 26.1.2022.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Jari Halonen on teatteri- ja elokuvaohjaaja sekä näyttelijä. Hän opiskeli Jouko Turkan aikaisessa Teatterikorkeakoulussa ja ponnahti kansakunnan tietoisuuteen Oulussa vuonna 1987 sattuneesta Jumalan teatteri -skandaalista. Tapaus ei ravisuttanut pelkästään teatteriväkeä, vaan se jätti pysyvät jäljet koko suomalaiseen kulttuuriin. Skandaalista tuli kuluneeksi tasan 35 vuotta 17. tammikuuta 2022.

Jari Halonen on ohjannut viisi teatterielokuvaa. Back to the USSR - Takaisin Ryssiin (1992), Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma (1995), Joulubileet (1996), Aleksis Kiven elämä (2002) ja Kalevala - Uusi aika (2013). Lisäksi hän on ohjannut tv-elokuvan Huolehtivainen rakastaja (1990).

Hän on myös tullut tutuksi myös roolistaan Karl E. Miesmannina elokuvassa Vares - Yksityisetsivä (2004), TV-ohjelmista Halosen harharetket (2005) ja Jerry Halloween (2009) sekä musiikkikollektiivista Pyhä Asetus.

Jean Mancini haastatteli Jari Halosta 8.1.2022.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]