Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:
1) Kiinan CO2-päästöt peilattuna 2025 ilmastotavoitteisiin
Carbon Briefin analyysi osoittaa, että Kiinan päästöjen kasvu 5,5 prosentilla vuonna 2023 tekee vuoden 2025 asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta entistä haastavampaa. Kiinan talouskasvu on ollut hyvin energia- ja hiili-intensiivistä. Kuivuudesta johtuva vesivoiman alhaisempi käyttöaste on myös lisännyt fossiilienergian käyttöä. Maan CO2-päästöjen tulisi laskea 4-5 % 2025 mennessä, jotta se saavuttaa tavoitteensa.
Carbon Brief 22.2.2024: Analysis: Record drop in China’s CO2 emissions needed to meet 2025 target
2) EU-asetus fluoratuille kasvihuonekaasupäästöille
F-kaasujen käyttöä aletaan asetuksen myötä rajoittamaan EU:ssa. Siirtymä on kuitenkin varsin hidas, ja tiettyjen F-kaasujen markkinoille saattaminen lopetetaan asteittain 2050 mennessä. Vuosina 2025 ja 2026 tulee voimaan jo ensimmäisiä tiukennuksia huoltoon liittyen. Valvontaan liittyvät kysymykset myös vielä auki.
Syke 20.2.2024: EU:n uusi asetus hillitsee fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä
3) Maatalouden ja ruoka-alan tilanne EU:ssa
EU:n maatalouspolitiikan tulisi tukea maatalouden kestävää siirtymää nykyistä paremmin. Maanviljelijöiden tyytymättömyydellä voi olla isosti vaikutusta EU-vaaleissa.
Suomessa MTK:n ja SLC:n julkaisema luonnon monimuotoisuuden tiekartta tulee tarpeeseen. Yli 80% maataloustuottajista ja metsänomistajista pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista omassa toiminnassaan tärkeänä. Toivottavasti tiekartta saadaan konkretisoitua käytännön toimenpiteiksi ja sen toimeenpanoa myös seurataan.
Ruoka-alaan, etenkin kasvuproteiinituotteisiin, liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia, jotka hyödyttäisivät sekä Suomen kansantaloutta, ruoka-alaa sekä maataloustuottajia. Kasvun mahdollistaminen edellyttää, että yritykset ja julkinen sektori asettavat yhteisiä tavoitteita ja lähtevät johdonmukaisesti työskentelemään näitä kohti.
HS 22.2.2024: Tutkija: Euroopan maanviljelijöiden protestiaalto voi hyödyttää laitaoikeistoa EU-vaaleissa
MTK 1.2.2024: Luonnon monimuotoisuuden tiekartta.
Luke 7.2.2024: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen (lehdistötiedote)
Luke 7.2.2024: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen (raportti)
4) Yritysvastuudirektiivi
Keskeinen teollisuusyritysten edunvalvoja Teknologiateollisuus antoi myös tukensa yritysvastuudirektiiville varauksetta. Yritysvastuudirektiivin hylkääminen ei ole vastuullisten suomalaisyritysten edun mukaista. Oikeustieteen oppineiden mukaan nykyistä laajempi ryhmäkanne ei ole haaste lainkuuliaisille ja vastuullisille yrityksille. Yritysvastuudirektiivin vastustaminen antaa Suomesta valitettavan huonon kuvan maailmalle.
HS 22.2.2024: Tärkeä vientiala eri mieltä Orpon hallituksen kanssa – kannattaa yritysvastuulakia varauksetta
5) Ilvesten kaatoluvat kumottu
Suomen luonnonsuojeluliitto 21.1.2024: Turun hallinto-oikeus kumosi ilveksen kaatoluvat
6) Kirjavinkki.
Pasi Nokelainen (2023). Maailmanloppu peruttu. Seitsemän väitettä kiertotaloudesta.
View all episodes
Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:
1) Kiinan CO2-päästöt peilattuna 2025 ilmastotavoitteisiin
Carbon Briefin analyysi osoittaa, että Kiinan päästöjen kasvu 5,5 prosentilla vuonna 2023 tekee vuoden 2025 asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta entistä haastavampaa. Kiinan talouskasvu on ollut hyvin energia- ja hiili-intensiivistä. Kuivuudesta johtuva vesivoiman alhaisempi käyttöaste on myös lisännyt fossiilienergian käyttöä. Maan CO2-päästöjen tulisi laskea 4-5 % 2025 mennessä, jotta se saavuttaa tavoitteensa.
Carbon Brief 22.2.2024: Analysis: Record drop in China’s CO2 emissions needed to meet 2025 target
2) EU-asetus fluoratuille kasvihuonekaasupäästöille
F-kaasujen käyttöä aletaan asetuksen myötä rajoittamaan EU:ssa. Siirtymä on kuitenkin varsin hidas, ja tiettyjen F-kaasujen markkinoille saattaminen lopetetaan asteittain 2050 mennessä. Vuosina 2025 ja 2026 tulee voimaan jo ensimmäisiä tiukennuksia huoltoon liittyen. Valvontaan liittyvät kysymykset myös vielä auki.
Syke 20.2.2024: EU:n uusi asetus hillitsee fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä
3) Maatalouden ja ruoka-alan tilanne EU:ssa
EU:n maatalouspolitiikan tulisi tukea maatalouden kestävää siirtymää nykyistä paremmin. Maanviljelijöiden tyytymättömyydellä voi olla isosti vaikutusta EU-vaaleissa.
Suomessa MTK:n ja SLC:n julkaisema luonnon monimuotoisuuden tiekartta tulee tarpeeseen. Yli 80% maataloustuottajista ja metsänomistajista pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista omassa toiminnassaan tärkeänä. Toivottavasti tiekartta saadaan konkretisoitua käytännön toimenpiteiksi ja sen toimeenpanoa myös seurataan.
Ruoka-alaan, etenkin kasvuproteiinituotteisiin, liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia, jotka hyödyttäisivät sekä Suomen kansantaloutta, ruoka-alaa sekä maataloustuottajia. Kasvun mahdollistaminen edellyttää, että yritykset ja julkinen sektori asettavat yhteisiä tavoitteita ja lähtevät johdonmukaisesti työskentelemään näitä kohti.
HS 22.2.2024: Tutkija: Euroopan maanviljelijöiden protestiaalto voi hyödyttää laitaoikeistoa EU-vaaleissa
MTK 1.2.2024: Luonnon monimuotoisuuden tiekartta.
Luke 7.2.2024: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen (lehdistötiedote)
Luke 7.2.2024: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen (raportti)
4) Yritysvastuudirektiivi
Keskeinen teollisuusyritysten edunvalvoja Teknologiateollisuus antoi myös tukensa yritysvastuudirektiiville varauksetta. Yritysvastuudirektiivin hylkääminen ei ole vastuullisten suomalaisyritysten edun mukaista. Oikeustieteen oppineiden mukaan nykyistä laajempi ryhmäkanne ei ole haaste lainkuuliaisille ja vastuullisille yrityksille. Yritysvastuudirektiivin vastustaminen antaa Suomesta valitettavan huonon kuvan maailmalle.
HS 22.2.2024: Tärkeä vientiala eri mieltä Orpon hallituksen kanssa – kannattaa yritysvastuulakia varauksetta
5) Ilvesten kaatoluvat kumottu
Suomen luonnonsuojeluliitto 21.1.2024: Turun hallinto-oikeus kumosi ilveksen kaatoluvat
6) Kirjavinkki.
Pasi Nokelainen (2023). Maailmanloppu peruttu. Seitsemän väitettä kiertotaloudesta.