Kiipeilijä

Tässä jaksossa vieraana on psyykkinen valmentaja Kaisa Soininen. Kaisa on on erikoistunut nimenomaan kiipeilyn mentaaliseen puoleen. 

Kiipeilyssä fyysisyyden rinnalla kulkee aina myös mielenhallinta. Putoamisen pelko, kiipeilyyn valmistautuminen, projektointi tai loukkaantumiset, ovat kaikki tilanteita, joissa on hyvä olla keinoja kontrolloida omia tunteitaan.

Mentaalinen puoli voi toimia vastaavalla tavalla pullonkaulana kehitykselle kuin sormivoiman puute, mutta kuten sormivoimaa, voi mielen taitojakin treenata.

Tänään ei siis laiteta aivoja narikkaan, vaan ripustetaan ne 20 mm krimppilistaan. 

Jakson aikakoodit

Kaisan esittely: 00:00:55

Putoamisen pelko: :00:21:19

Kiipeilyyn valmistautuminen: 00:54:52

Projektointi: 1:01:58

Kiipeilyä edistävät ja haittavat uskomukset: 1:20:00

Loppulätinät: 1:32:00

Ola Laitinen on vahva sporttikiipeilijä, joka nauttii omien rajojensa puskemisesta. Vaikka greidit eivät ole kaikki kaikessa, Olalle iso osa kiipeilyn nautintoa on, miehen omien sanojen mukaan, ”sopivassa suhteessa suorittaminen”. 

Ola opiskelee Jyväskylän yliopistossa liikuntabiologiaa, ja

hän tutkii kandissaan otevoimaharjoittelun toteutustavan vaikutusta otevoiman kehittymiseen. Tutkimuksessa yksi ryhmä harjoitteli kannattelemalla lähes maksimaalisia painoja 20 mm listan varassa, kun taas toinen ryhmä treenasi vetämällä täysillä samankokoisesta maahan kiinnitetystä listasta.

Tässä jaksossa kuulaan Olan kiipeilykuulumisia mm. Syncron  (8c+) projektoinnista, jonka jälkeen vedetään tiedehatut päähän ja puhutaan Olan kanditutkimuksen tuloksista.

Hämeenlinnan kiipeilykeskus Hänkki ajautui konkurssiin viime keväänä, ja hämeenlinnalaiset kiipeilijät jäivät vaille kotia. Ensi talvena he pääsevät kuitenkin jo kiipeilemään upouusille seinille, kun Hämeenlinnaan avataan uusi kiipeilykeskus Vanaja Boulder. 

Kun harrastusmahdollisuudet kotikaupungissa kapenivat, anestesiahoitaja Riikka Näyskä vastasi kutsuun ja päätti heittäytyä kiipeilykeskusyrittäjäksi. Tässä jaksossa Riikka kertoo miten näin pääsi käymään, ja miltä näyttää hämeenlinnalaisen kiipeilyn uusi aamu.

Kiipeily osaa olla välillä melkoista välineurheilua, mutta ei tämän viikon vieraalle; Hannu Mieskolainen, eli Barefoot Hanski, kiipeää nimittäin ilman kenkiä.

Hannu on Lahtelainen ultrajuoksija, joka luopui perinteisistä lenkkareista reilut kymmenen vuotta sitten. Kun Hannu sitten myöhemmällä iällä löysi boulderoinnin, oli luontevaa lähteä kokeilemaan tätä uuttakin harrastusta ilman kenkiä.

Tänään siis heivataan puristavat popot, ja lähdetään krimppaamaan graniittia pottuvarpailla.

P.S.

Hannu on myös kirjoittanut kirjan: Paljain jaloin lenkille - kirja luonnollisesta juoksemisesta.

Otto Seppälä on entinen SM-tason yleisurheilija, joka vaihtoi aitajuoksun kiipeilyyn. Vaikka lajit ovat hyvin erilaiset, kymmenen vuoden kokemus kilpaurheilusta johti räjähdysmäiseen kehitykseen kivillä ja kallioilla. 

Tässä jaksossa Otto kertoo millainen prosessi lajinvaihdos oli, mikä siihen johti, ja mitä oppeja hän on pystynyt siirtämään yleisurheilusta kiipeilyyn.

Otto on analyyttinen kiipeilijä, jolla on todella systemaattinen lähestyminen harjoitteluun. Tietoa treenaamisesta on kertynyt roppakaupalla, ja Oton kanssa jutellessa omakin treeni-into nousi taas uusille kierroksille.

Tällä kertaa mun vieraana on alunperin Porista kotoisin oleva, parinkymmenen Oulussa vietetyn vuoden jälkeen Lempäälään muuttanut kiipeilijä Teresa Lämsä. Teresan voi bongata kiipeilyhallilta tai kiviltä, leveä hymy kasvoillaan, kovia reittejä vääntämästä. Kiipeilyreissuilla on ohjelmassa tasapainoisesti sendimistiä ja telmimistä, sillä kiville lähdetään monesti koko perheen voimin, pieni Anni -tyttö mukana. 

Koska sateiset syyssäät ovat piiskanneet kivä armotta, Teresalla oli hetki aikaa piipahtaa Kiipeilijä-podcastin studiossa juttutuokiolla. Teresan positiivinen asenne on tarttuva, ja sain häneltä uutta inspiraatiota syyskauden treeneihin. 

Sami Koponen on intohimoinen kiipeilijä, jolle kiipeilykokemusta on karttunut jo 18 vuotta. Hän on kotoisin Joensuusta, mutta nykyään asuu jo toistamiseen pk-seudulla, tarkemmin sanottuna Vantaalla. 

Kiipeily on ollut hänelle lapsesta asti tärkeässä osassa, ja hän panostaa erityisesti sporttikiipeilyyn ja boulderointiin. Viime aikoina Sami on flirttaillut myös trädikiipeilyn kanssa, ja vaikuttaa siltä, että siitä tulee jatkossa yhä suurempi osa Samin kiipeilyrepertuaaria. 

Tässä jaksossa puhumme mm. Samin monista tymäköistä sendeistä ja projekteista, treenaamisesta, vammoista, eliminaattireiteistä ja kiipeilyn etiikasta. 

(Jakson kansikuva elokuvasta "Kivinen Tanssi" Ohj. Johannes Palander.)

Antti Palmu on tamperelainen kiipeilijä ja Mara Balls -yhtyeen rumpali. Antin kiipeilyä määrittää nautinto, ja hän on omien sanojensa mukaan ennen kaikkea mukavuuskiipeilijä. Häntä ei siis nähdä salilla irvistelemässä painojen kanssa, tai edes sormilautailemassa, vaan krimppailemassa sitä ehtaa ja aitoa graniittia luonnon helmassa. Mukavuudenhalu ei ole kuitenkaan estänyt miestä lähettämästä kovia reittejä yläseiskoista 8A:han.

Antin kiipeilyinnostus alkoi jo pojankoltiaisena 90-luvun alussa, ja se on pysynyt mukana läpi elämän. Mistä innostus sitten lähti? Siitä saamme kiittää Sylvester Stallonea.

Veikka Volotinen on boulder-kiipeilyn moninkertainen junioreiden Suomen mestari. Tapasin Veikan tänä keväänä, kun hän tuli ja flässäsi mun projektin, Verityhjiö 7C. Siitä innostuin, että tuo kaveri pitää saada mikin ääreen.

Tässä jaksossa juttelemme Veikan kisataustasta, kovasta projektoinnista ja flässäämisen salaisuudesta.

Jari Koski on Suomen Kiipeilyliiton, eli SKIL ry:n toiminnanjohtaja. Hänen kiipeilyuransa alkoi 80-luvun lopulla Alpeilla ja Ruotsissa, ja harrastus on jatkunut monipuolisena tähän päivään asti. Hänen kiipeilyään määrittävät vapaus, luonto, van life ja vahva kokemus siitä, että vaikka ikää tulee lisää, se ei ole ollut hidasteena kehittymiselle.

Kiipeilyliiton toiminnassa hän on ollut mukana sen perustamisesta lähtien, 90-luvun puolivälistä asti. Suomen Kiipeilyliitto on suomalaisten kiipeilyseurojen kattojärjestö, ja se järjestää koulutusta, nuoriso-ohjaajan kursseja, kilpailutoimintaa, ja ylläpitää yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin sekä muihin kiipeilymaihin. Jaksossa puhumme mm. siitä, miten Kiipeilyliitto on syntynyt, ja mikä sen merkitys on suomalaiselle kiipeilylle. Keskustelemme myös suomikiipeilyn historiasta, suomalaiseta kiipeilykulttuurista, ja siitä miten kiipeily Suomessa on muuttunut aikojen saatossa.