Maailman suurimman moottoripyörätehtaan valmistama lelu otettiin kaukaisessa Pohjolassa todesta. Huvittavan pientä laitetta myytiin totisille teineille vuosittain tuhansia. Kukaan ei vieläkään ymmärrä miksi.

Jos olisi noudattanut asiantuntijoiden ohjeita, ei uutta keskikokoista perhefarmaria 70-luvulla etsineen suomalaisen olisi pitänyt vilkaistakaan Mazdan suuntaan. Autolehtien mukaan koko 818-sarja oli luokkansa heikoimpia esityksiä, ja etenkin farmarina häviäjä, vain täpärästi käyttötarkoitukseensa soveltuva. Silti niitä myytiin ja niillä ajettiin ja kuljetettiin – eikä se tapahtunut taloudellisen pakon sanelemana, halvempiakin oli tarjolla. Tutustuimme vastoinkäymisiä kokeneeseen, mutta elävien kirjoissa sitkeästi pysytelleeseen yksilöön keskellä vehmainta Suomea. Etsikö kärsivä katse pian lähintä sulattoa vai joutuiko auton omistaja vääntämään avaimet irti kirjoittajan kädestä?

Voiko mopolla ajaa vakavissaan? Onko se aina vitsikästä, kun aikuiset ihmiset ajavat mopolla? Pitääkö veteraanimopoiluun liittää hassunnimistä yhdistystoimintaa tai ylimitoitettuja sankaritekoja? Kerroin päätoimittajalle mopojuttuajatuksestani. Hän muistutti, että monesti mopoaiheita tarjotaan vitsikkäinä, ja ettei Mobilisti ole huumorilehti. Jäin pohtimaan, liittyykö aikuisten mopoiluun aina jotain vitsikästä? Yritän vakavoitua ja ajaa mopolla, ihan pokkana.

Teksti: Anni Antila

Viime vuosituhannen Ferrari näyttää monella tavalla modernilta autolta, mutta edustaa vielä yllättävän perinteistä tekniikkaa. Löysimme 348:n seudulta, jossa tällaisen lämminverisen omistamisessa on järkeä, eli kaukana kaupungin ruuhkista.

teksti: Janne Halmkrona

Mobilisti 1/2019:ssä esitellään Suomen Pankin edustuslaivastoon kuulunut S-luokan Mercedes. Nyt voit kuunnella jutun podcastina – vaikka autoa ajaessa!

Juhannuksen kunniaksi Anni ja Matti menivät metsään. Luvassa on jutustelua metsäautoista ja romustamisesta. Mistä metsäautoja löytää? Tuleeko nykyautoista metsäautoja? Mikä on romustamisen etiikka? Pitäisikö luontomme autokalmistot suojella?

Anni ja Matti jutustelevat Britannian autoteollisuudesta National Motor Museumin terassilla – tietenkin tihkusateessa.

Anthony Fokker tunnetaan etenkin I maailmansodan hävittäjälentokoneistaan, mutta ilmailun ohella hänen intohimonsa oli purjehtiminen. 1930-luvun lopulla hän päätti suunnitella unelmiensa moottorijahdin. Alukselle nimeksi tuli , Q.E.D. on lyhennys latinan kielen ilmaisusta, Quat Erat Demonstrandum, suomeksi "Se, mikä oli toteennäytettävissä".

Lokakuussa 1939 Fokker lainasi sitä tuttavapariskunnan häämatkalle, Hudson-joelle, mutta illalla pääsi tuli irti. Yksi miehistön jäsen jäi liekkien saartamaksi muut pelastuivat kun liekehtivä luksusjahti vajosi pinnan alle. Pari kuukautta myöhemmin hänen oma taipaleensa katkesi sairaalassa keuhkokuumeeseen alle 50-vuotiaana

Luigi Chinetti innostui 1967 Cadillac Eldoradosta ja suunnittelicvakavasti otettavaa Gran Turismoa. Chinettin ideana oli tehdä Eldosta keskimoottorinen ja takavetoinen siirtämällä sen voimalinjapaketti taemmas rungolla ja kääntämällä se toisin päin.

Alusta ansaitsi veroisensa korin, jonka hahmotelman muotoili Luigi Chinetti Jr. Käytännön toteutus annettiin koristudio Zagatolle, joka muokkasi alumiinista varsin sarjatuotantovalmiin ja menevän näköisen, kookkaan 2+2 GT:n

Hän sai hankkeelleen General Motorsin tuen, mutta projekti keskeytyi 1969 heikkojen tulosten vuoksi.

Chinetti muokkasi Eldoradon keskimoottoriseksi ja takavetoiseksi, lisäten tehoa moottoriin.

NART-niminen GT sai näyttelykierroksia, mutta ei riittävästi tilauksia toteutukseen.

Chinetti omisti NART:in kuolemaansa saakka 1994, ja perikunta luopui siitä myöhemmin.

Vuonna 1962 Suomeen tuotiin ensimmäiset Datsun Bluebirdit, kun muu Eurooppa vielä epäröi. Autoa pidettiin aluksi peltileluna, mutta tuntematon pikkumerkki pääsi teekkareiden kestävyystestiin, jonka tuloksena syntyi mainoslause Datsun kestää.