Sign up to save your podcasts
Or
Share Naisten välisestä ystävyydestä
Share to email
Share to Facebook
Share to X
Share to email
Share to Facebook
Share to X
Or
Naisten välisestä ystävyydestä
Taralta: "Kuudes podcast otti lujille, välillä tärisin ja nyt tunnen kovaa häpeää. Aihe on kuitenkin niin tärkeä, että astun rohkeasti häpeäni yli ja unohdan ne tuhannet tavat, millä sanomamme voi ymmärtää väärin. Tärisin, koska kehoni on säilönyt kaikki ne hylkäämisen tunteet, joita olen saanut kestää ikäni. Jokin keskustelussamme sai näitä häpeän ja turvattomuuden tunteita vapautumaan, kiitos ystävän, joka näkee ja tuntee minusta kaiken - tavallisen ja ihmeellisen.
Ymmärrän, että maskuliinisena en kaipaakaan niin paljon ystäviä, vaan enemmän sitä omaa aikaa itseni kanssa, mutta silti yksinäisyyden aihe on arka ja minua syvältä koskettava.
Vain sydämeni avaamalla olen voinut löytää vierelleni ystävän, johon luotan enemmän kuin kenenkään muuhun aikuiseen. Hän tukee ja kannustaa AINA, auttaa pehmentämään nahkaa ja tekemään minusta vahvan sijasta voimakkaan.
Minua hävettää, koska Sanna kehui minua niin kovasti, vaikka toki parasta ystävää pitääkin kehua. Minun on todella vaikeaa ottaa vastaan kehuja, sillä pelko erilaisuudesta on kova. Minussa asuu edelleen se pikkutyttö, joka haluaa olla ihan samanlainen kuin kaikki muutkin. Siksi tämä aihe on tärkeä.
Löytääksemme oman ihmeellisyytemme, feminiinisen voimamme, on meidän naisten luovuttava tästä pelosta ja oltava rohkeasti juuri sellaisia kuin haluamme olla. Samanlaisen erilaisia, HAM. Tämä onnistuu toisten naisten tuella, kannustuksella ja yhteistyöllä.
Meidän naisten on opittava kehumaan toisiamme, nostamaan toisiamme, eikä voimakkaiden naisten pidä jäädä yksin piiloon.
View all episodes
By Tajunnan VirtaaTaralta: "Kuudes podcast otti lujille, välillä tärisin ja nyt tunnen kovaa häpeää. Aihe on kuitenkin niin tärkeä, että astun rohkeasti häpeäni yli ja unohdan ne tuhannet tavat, millä sanomamme voi ymmärtää väärin. Tärisin, koska kehoni on säilönyt kaikki ne hylkäämisen tunteet, joita olen saanut kestää ikäni. Jokin keskustelussamme sai näitä häpeän ja turvattomuuden tunteita vapautumaan, kiitos ystävän, joka näkee ja tuntee minusta kaiken - tavallisen ja ihmeellisen.
Ymmärrän, että maskuliinisena en kaipaakaan niin paljon ystäviä, vaan enemmän sitä omaa aikaa itseni kanssa, mutta silti yksinäisyyden aihe on arka ja minua syvältä koskettava.
Vain sydämeni avaamalla olen voinut löytää vierelleni ystävän, johon luotan enemmän kuin kenenkään muuhun aikuiseen. Hän tukee ja kannustaa AINA, auttaa pehmentämään nahkaa ja tekemään minusta vahvan sijasta voimakkaan.
Minua hävettää, koska Sanna kehui minua niin kovasti, vaikka toki parasta ystävää pitääkin kehua. Minun on todella vaikeaa ottaa vastaan kehuja, sillä pelko erilaisuudesta on kova. Minussa asuu edelleen se pikkutyttö, joka haluaa olla ihan samanlainen kuin kaikki muutkin. Siksi tämä aihe on tärkeä.
Löytääksemme oman ihmeellisyytemme, feminiinisen voimamme, on meidän naisten luovuttava tästä pelosta ja oltava rohkeasti juuri sellaisia kuin haluamme olla. Samanlaisen erilaisia, HAM. Tämä onnistuu toisten naisten tuella, kannustuksella ja yhteistyöllä.
Meidän naisten on opittava kehumaan toisiamme, nostamaan toisiamme, eikä voimakkaiden naisten pidä jäädä yksin piiloon.