Globaalisti tarkasteltuna uskontojen merkitys maailmassa on kasvanut viimeisten vuosikymmenien ajan, mutta Suomessa kehitys vaikuttaa kulkeneen toiseen suuntaan. Uskonnottoman identiteetistä on tullut yhä keskeisemmin “uusi normaali”. Kansainvälisesti poikkeuksellista on se, että Suomessa ateisteiksi itsensä identifioivien nuorten naisten määrä on jo ohittanut nuoret miehet. Nuorten naisten suhteessa uskonnollisuuteen, erityisesti kristinuskoon, on ylipäätään viime vuosina tapahtunut poikkeuksellisen suuri romahdus. Nuorten miesten keskuudessa vaikuttaa päinvastoin heräävän uudenlaista kiinnostusta kristillisyyttä ja kirkkoa kohtaan.

Mistä on kyse, mitä tulokset tarkoittavat ja minkälaiset tekijät selittävät nuorten miesten ja naisten välistä eriytymistä? Onko naisten keskuudessa nähtävä uskonnollisuuden romahdus merkki kasvavasta välinpitämättömyydestä henkisyyttä kohtaan vai enemmänkin reaktio nimenomaan kristillisyyttä ja kirkkoa kohtaan? Entä mikä nuoria miehiä kirkossa kiehtoo ja miksi?

Muun muassa näihin kysymyksiin tarjoaa tutkimusperustaisia vastauksia tuore nelivuotisraportti ”Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023”. Uskonnollisuuden muutoksia ovat avaamassa kaksi kirjan kirjoittajista, Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki ja tutkija Kimmo Ketola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.