Kenialaiset queer-aktivistit pitävät ääntä etenkin sosiaalisessa mediassa, vaikka positiivisia muutoksia ei juuri näy ja homofobiset asenteet kasvattavat suosiotaan. Somekuplat polarisoivat, mutta voivat Kenian kaltaisessa kontekstissa myös luoda turvaa ja aktivismin jatkumisen kannalta elintärkeää motivaatiota.

This episode features Laura Kihlström’s presentation at the Finnish Anthropological Society’s annual meeting on March 24th, 2026. Laura discusses the relation between the objectives of the ongoing healthcare reform in Finland and the lived experiences of people using healthcare services, and presents preliminary analysis of the ethnographic research conducted in three primary healthcare centres. Laura Kihlström is an anthropologist and a research manager at the Finnish Institute for Heath and Welfare.

Pitkään puhututtanut sote-uudistus on historiallisesti ja kansainvälisesti merkittävän mittaluokan hallinnollinen muutos. Millaisena se näyttäytyy ihmisten arjessa? Laura Kihlström on tehnyt etnografista tutkimusta suomalaisilla terveysasemilla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista ihmisten arkeen ja ajatuksiin. Jaksossa kuullaan tutkimuksen alustavia tuloksia sekä Lauran omasta matkasta antropologian ja terveydenhuollon teemojen pariin.

Queeriä ja kinkyä aineistoa on vasta alettu mieltämään kulttuurihistoriana, jota tallentaa museoihin ja arkistoihin. Marginalisoitujen identiteettiryhmien historian luokittelu kulttuuriperinnöksi ei ole ongelmatonta, mutta se voi olla yhteiskunnallisesti tärkeää.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kuten naisten itsemääräämisoikeuskin, pyritään ylikansallisen anti-gender-liikkeen piirissä leimaamaan vaarallisiksi ja hävittämään. Toisaalta esimerkiksi Libanonissa queer-liikkeiden parissa kritisoidaan yhä enenevissä määrin länsimaisia liberaaleja arvoja ja niihin kiinnittyneitä ylikansallisia LGBTQ-järjestöjä. Monet ruohonjuuritason queer-liikkeet kehittävätkin vastarinnan muotoja, joiden keskiössä on kansainvälisestä avustuspolitiikasta irrottautuminen ja paikallisyhteisöjen järjestäytyminen niiden omista tarpeista käsin.

In the third and final episode of the On hope & activism podcast series, anthropology students Hannah Anderson, Ida Eustergerling, and Anna Haglund interview Yevheniia Kuznetsova, a young Ukrainian refugee activist in Finland.

Ärsytys ei ole vain ikävä tunne, vaan keskeinen yhteistyön säätelijä. Kuten monet muutkin sosiaaliset ilmiöt, ärsytys on myös kulttuurisidonnainen asia. Antropologian professori Anni Kajanuksen kahdessa tutkimushankkeessa ärsytystä tutkitaan ympäri maailmaa niin autenttisissa tilanteissa kuin koeasetelmien avulla. Mutta miten antropologi voi ylipäätään tutkia ärtymystä? Mitä Annin tutkimushankkeissa on saatu selville? Entä mitä tieteellisiä vinkkejä Annilla on seuraavaa ärsyttävää tilannetta varten?

Miten karaoke-emäntä päätyi antropologiksi? Entä miksi psykologian ja sosiologian opiskelijat loikkasivat antropologiaan? Tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan siitä, miten antropologista tulee antropologi. Kolme antropologia, Adeliina Silvola, Marjukka Ajakainen ja Riikka Era kertovat, millaisia heidän polkunsa tieteenalan pariin ovat olleet. Jaksossa käsitellään myös sitä, millainen tieteenala antropologia on ja millaisia ilmiöitä sen avulla voidaan tutkia.

Isäni appelsiininkukkien maasta muistuttaa, että Gazan kansanmurha ja arki Suomessa ovat samaa todellisuutta. Kirjailija Irene Zidan avaa vuosi sitten ilmestyneen esikoisromaaninsa syntyprosessia ja taustaa Radio Antron haastattelussa. Pohdintaa myös kirjallisuuden ja journalismin vaikutusmahdollisuuksista.

Tässä podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia polkuja kohti parempaa maailmaa. Saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio keskustelee opiskelijoiden kanssa muun muassa asuttajakolonialismin vaikutuksista, päällekkäisistä oikeusjärjestelmistä ja huumorista.