Seksuaalioikeudet ovat osa ihmisoikeuksia ja niihin on kirjattu oikeus perhesuunnitteluun. Podcastissa on käynyt selväksi, etteivät seksuaalioikeudet useinkaan toteudu vammaisten kohdalla. Miten on perhesuunnittelun laita? Miltä järjestelmä näyttää vammaisten näkökulmasta? Miten ableismi heijastuu vanhemmuushaaveisiiin? Mitä terveydenhuollon olisi hyvä muistaa vammaisia kohdatessaan? Mitä vammaisen itsensä tulisi ottaa huomioon pohtiessaan jälkikasvua? Entäpä, miten järjestelmässä voitaisiin tukea voimakkaammin erilaisen toimintakyvyn omaavia tyyppejä heidän matkallaan vanhemmiksi? Näihin kysymyksiin vastaa Rampaseksiä-podcastin extrajaksossa Anni Täckman. 

Anni edistää työssään vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksia, ja yksi teemoista käsittelee myös perheellistymistä. Hän oli yksi perheellistymistä suunnitteleville vammaisille ja heidän kanssaan työskenteleville suunnatun Sivuvaunu-oppaan tekijöistä.

Sivuvaunu-oppaan löydät Rusetin sivuilta: https://www.rusettiry.fi/sivuvaunu/

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Annin IG: @pupuanni

Millaista on olla äiti, kun keho ei mene toimintakykynormiin ja yhteiskunnan mukaan äidin tulisi olla superihminen? Entäpä, kun lapsen perhe ei olekaan kaksi vanhempaa, joilla on idyllinen omakotitalo vaan itsellinen äiti sukuineen?

Pinja kutsuu studioonsa Ellan, joka vammautui 10 vuotta sitten aivoinfarktin seurauksena - ja päätti kuntouduttuaan hakeutua hedelmällisyyshoitoihin itsellisenä vanhempana. Millaisia pelkoja prosessiin liittyi? Mitä tukea hän sai ja mitä hän olisi kaivannut? Miten erilainen toimintakyky heijastuu vanhemmuuteen?

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Ellan IG: @eejappinen 

Isyyttä käsitellään podcastin myöhemmässä jaksossa, joten pysy kuulolla.

“Mä laitan vähän musiikkia, että saadaan tunnelmaa” toteavat monet ennen intiimejä hetkiä. Aivan kuten yhteiskunnassamme on oletus siitä, että jokainen pystyy liikkumaan tietyllä tavalla, oletamme kaikkien aistien olevan käytössä ja toimivan samalla tavalla. Kulttuurimme nojaakin usein paitsi visuaalisuuteen, myös ääneen. Miltä näyttää intiimiys, kun kuuloon ei voida nojata? Millainen rakkauden kieli on viittomakieli - ja miten ableismi ulottaa lonkeronsa myös kuurojen intiimiyteen? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastausta jaksossa, jossa Pinja kutsuu studioon viittomakielisen ja kuuron seksuaalikasvattaja Pirjo Kilkkilän. 

Onko kuurojen maailma ja kulttuuri sinulle täysin vieras? Kuuntele tämä jakso, sillä siinä paneudutaan ohuesti myös laajemmin kulttuuriin ja historiaan. 

Tämän ja kaikki aiemmin julkaistut jaksot löydät ihmisen tekstittäminä Youtubesta: https://www.youtube.com/@kynaniekka/podcasts

Huom! Kuurojen historiaa käsittelevässä lyhyessä osassa oli tapahtunut kommunikaatiokatkos Pirjon ja tulkin välillä. Tarkennus siihen: Kuuro C. O. Malm lähti Ruotsiin kuurojen kouluun. Palattuaan sieltä hän perusti ensimmäisen kuurojen koulun ja sen  opetus tapahtui viittomakielellä. Oppilaat menestyivät elämässään hyvin, koska heillä oli hyvä tietopohja. Kuitenkin vuonna 1880 Milanon opettajakongressissa kiellettiin viittomakielen käyttö kuurojen opetuksessa koska se muka häiritsi puheen oppimista ja suosittiin puheopetusta. Sen jälkeen Suomessakin kiellettiin viittomakielen käyttö ja viikossa oli 25h puheopetusta,. Tämä vei aikaa muulta opetukselta, minkä takia kuurojen tietämys väheni huomattavasti. 60-luvun lopussa huomattiin Milanon kongressin päätöksen olleen  virhe ja viittomakieltä sai jälleen käyttää opetuksessa.

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Romanttisiin ihmissuhteisiin liittyy kasa kirjoittamattomia sääntöjä, joiden oletetaan olevan itsestäänselviä. Usein törmätään tilanteisiin, joissa suoraa kommunikaatiota suorastaan vierastetaan ja ihminen laitetaan tulkitsemaan ilmeitä ja eleitä. Entä, jos seurustelun säännöt tuntuvatkin salakieleltä, jonka koodin purkamiseen ei ole ikinä saatu ohjeita? Miltä näyttää rakkaus neurokirjolla - ja miksi nepsyt voivat itseasiassa olla loistavia kumppaneita?

Tätä selvitetään Rampaseksiä-podcastin jaksossa, jossa Pinja kutsuu studioonsa taiteilija ja vaihdevuosiaktivisti Inkeri Routakorven, joka sai diagnoosin aikuisena.

Miten diagnoosin saaminen  aikuisiällä vaikuttaa siihen kuinka henkilö näkee itsensä? Nyt kun Inkeri katsoo ajassa taaksepäin, miten hän näkee nuoruuden seurustelusuhteensa? Mitä hän olisi esimerkiksi kaivannut seksuaalikasvatukseen? Voisimmeko ottaa mallia nepsyistä puhuesssamme seksistä ja seksuaalisuudesta?

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Inkerin IG: @inkeriroutakorpi

Miksi romanttisten mediateosten hahmot menevät aina toimintakykynormiin? Millaisiin kliseisiin lähes aina kaadutaan, kun tilannetta yritetään korjata? Missä ollaan onnistuttu?

Bonusjaksossa sukelletaan syvälle rampaan romantiikkaan, kun Pinja kutsuu studioon interabled-suhteita käsittelevästä jaksosta tutun, elokuva-alalla työskennelleen kumppaninsa. Yhdessä he ovat viettäneet tuntikausia erilaisia vammaiselokuvia katsellen. Yhdessä he ruotivat muutamaa mediateosta´, joissa vammaiset on näytetty seksuaalisina olentoina. Mikä on heidän viestinsä elokuvien tekijöille?

Pinjan tekemät, moniulotteiset arviot muutamasta jaksossa käsitellyistä elokuvista:

Out of My Mind: https://kynaniekansalaisetmietteet.com/2024/12/21/vammaisuuden-nayttamo-out-of-my-mind/

(Out of my Mind ei liity seksuaalisuuteen, mutta on muutoin katsomisen arvoinen elokuva)

Hasta la vista, Adios Amigos ja Come as You Are:

https://kynaniekansalaisetmietteet.com/2023/02/26/vammaisuuden-nayttamo-miten-kertoa-sama-tarina-kolmella-eri-tapaa/

The Sessions:

https://kynaniekansalaisetmietteet.com/2023/07/28/vammaisuuden-nayttamo-the-sessions/

Margarita With a Straw:

https://kynaniekansalaisetmietteet.com/2022/05/23/vammaisuuden-nayttamo-25-margarita-with-a-straw/

Ensi viikolla pääsemme taas muualle representaatioiden maailmasta ja keskitymme syvemmin seksuaalisuuteen, joten pysyhän kuulolla. 

Voit edelleen jättää seksiin, seksuaalisuuteen tai ihmissuhteisiin liittyvän anonyymin kysymyksen podcastin IG:n @rammatkinrietastelee biosta löytyvän NGL-linkin kautta. Kysymyksiä käsitellään Q&A-jaksossa. 

“Onko vammainen sankaritar epäuskottava?” -kysymyksen ympärillä pyöritään uusimmassa Rampaseksiä-podcastin jaksossa, jossa Pinja matkaa Seinäjoelle keskustelemaan kirjailija Kaisa Viitalan kanssa. Viitalan huippusuosittu historiallista romantiikkaa oleva Nummien kutsu-sarja on genressään poikkeuksellinen. Sarjan päähenkilö Agnes on nimittäin vammainen. Tämän diagnoosia ei nimetä, mutta Viitala on ottanut monia omia kokemuksiaan soveltuvin osin osaksi Agnesia.

Miksi vammaisuudesta kirjoittaminen voi olla haastavaa, jopa toimintakykynormista eroavalle itselleen? Mitä viihde voi opettaa meille vammaisuudesta ja toisaalta, intiimiydestä? Kuka voi kirjoittaa vammaisuudesta - ja millaisia kliseitä kannattaa välttää?

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Kaisan IG: @kirjailija_kaisaikola_viitala

Pinja kutsuu tässä Rampaseksiä-podin extrassa studioonsa entisen avustajansa vastaamaan kysymykseen "Miltä intiimissä kanssakäymisessä avustaminen tuntuu?"

Avusteisesta seksistä puhutaan paljon, mutta usein vain itsensä toteuttamiseen apua tarvitsevan henkilön näkökulmasta. Avustajat jäävät usein paitsioon. Ymmärryksen lisäämiseksi myös heidän ääntään on tärkeä kuulla ja siksi halusin haastatella henkilöä, jolla on kokemusta asiasta. Miten avustaja näkee avusteiseen intiimiyteen liittyvän keskustelun? Mitä tulisi huomioida ennen auttamaan ryhtymistä? Esimerkiksi näihin asioihin kuulemme yhden näkökulman.

Miltä tuntuu, kun vamman takia tarvitsee apua voidakseen tuottaa nautintoa itselleen tai kumppanille ja makuuhuoneen ovet avautuvat ihmiselle, joka ei ole osallinen petipuuhiin?

Kulttuurissamme on ajatus, jonka mukaan intiimi kanssakäyminen ja siihen liittyvät asiat kuuluvat vain niille, joiden kanssa ollaan intiimisti. Kaikilla vammaisilla tilanne ei ole tämä ja seksuaalisuuden fyysiseen toteuttamiseen apua tarvitsevat saattavat kohdata haasteita itsensä toteuttamisessa ennakkoluulojen ja tiedonpuutteen vuoksi.

Rampaseksiä-podcastin uusimmassa jaksossa Pinja kutsuu studioonsa seksuaalikasvattaja Raila Riikosen, jonka kanssa he puivat avusteiseen seksiin liittyviä ennakkoluuloja ja haasteita. Mitä avusteisuus on ja ei ole? Miten keskustelun voi avata ja mitä tulee ottaa huomioon? Mitä yhteiskunta voisi tehdä, jotta asia olisi vähemmän tabu?

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Railan IG: @ilonkipina

Tässä Rampaseksiä-podcastin audioblogissa kurkistetaan sisälle BDSM-bileisiin. Tai oikeammin pohdimme niitä kysymyksiä, joita ihmisellä usein herää hänen miettiesssään, miten monella tavalla ei-vaniljaista puoltaan voi toteuttaa, tai mistä löytää leikkipartnereita. Vaikka kinkyn maailma saattaa kiinnostaa, moni empii. Voivatko he mennä sinne? Mikä on etiketti? Täytyykö siellä tehdä jotain? Audioblogi vastaa erityisesti näihin ja moneen muuhun kysymykseen. 

Audioblogit ovat Rampaseksiä-podcastin extramateriaaleja, jotka syventävät tai tarjoavat toisen näkökulman johonkin varsinaisessa jaksossa käsiteltyyn aiheeseen.

“Mutta voiko mua sitoa?” Shibarin, eli sidonnan, maailmaa käsittelevän kokonaisuuden toisessa osassa Pinja ja sidontataiteilija Amy May kääntävät katseensa itsestään kulttuuriin. Onko köysien maailma syrjinnästä vapaa? Miksi näkemämme kuvasto on kapeaa - ja toisaalta, miten sidonta ravistelee kehollisuuden normeja? Entä, miten sidonta voi auttaa hyväksymään muuttunutta toimintakykyä? Tässä jaksossa saadaan myös kurkistaa  sidonta-artistin työhön.

IG: @rammatkinrietastelee

Amyn IG: @amymay_shibari