Yhteiskuntamme nojaa yhä vahvasti monogaamiseen ajatteluun. Ajatellaan, että jokaiselle on “se oikea” ja suhteen vakavuutta arvioidaan tiettyjen virstanpylväiden saavuttamisen kautta, vaikka ne eivät sovi kaikille. Lisäksi osa ihmisistä, kuten me vammaiset, jätetään monesti tämän ajattelun ulkopuolelle, sillä vaikka ajatus onkin virheellinen, pariutuvaa vammaista pidetään yhä helposti erikoisuutena.

Todellisuudessa suhdemuotoja on paljon, eikä pariutuva vammainen ole poikkeus sääntöön. Uusimmassa jaksossa ravistellaan Pinjan vieraaksi saapuvan Riikan kanssa uskomuksia ja muotteja romanttisista suhteista. Keskustelussa sukelletaan siihen mitä polyamoria, eli monisuhteisuus, tarkoittaa ja vastataan kysymykseen; “Millaista on elää parisuhdenormien ulkopuolella polyamorisena vammaisena?“

Jaksossa Pinja ja Riikka avaavat omaa polymatkaansa ja sen vaiheita, kertovat kohtaamistaan ennakkoluuloista ja avaavat esimerkiksi, mitä tulee miettiä ennen polyamoriaan ryhtymistä.

Tämä, kuten muutkin jaksot, löytyvät ihmisen tekstittäminä Youtubesta. 

Podin IG: @rammatkinrietastelee. Kolmannen kauden jaksojen editoinnista vastaa @olavimedia

Vammaisten seksuaalisuus yleisesti on yhä tabu, mutta joukossamme on ryhmä, jonka oikeutta itseilmaisuun ja itsen toteuttamiseen karsastetaan muitakin enemmän, eli kehitysvammaiset, jotka nähdään lasten kaltaisina. Miltä tuntuu, kun yhteiskunta ei kohtele aikuisena, ja pyrkii eväämään mahdollisuuden itseilmaisuun. seurusteluun ja seksuaaliseen hyvinvointiin?

Aiheesta haluavat monesti vaieta myös ne tahot, jotka yleisesti peräänkuuluttavat vammaisten seksuaalioikeuksien toteutumista, sillä alentunut kognitio ja intiimiyden teemat tuntuvat haastavalta yhdistelmältä. Nyt on aika puhua tästä rehellisesti kainostelematta Pinjan saadessa studioonsa Nita Halosen, joka tunnetaan etenkin kehitysvamma- ja transaktivismistaan.

Jaksossa pohditaan moninaisia teemoja: Miten kehitysvamma tulisi huomioida seksuaalikasvatuksessa ja mihin teemasta vaikeneminen voi johtaa? Voiko kehitysvammainen seurustella ja mitä erityispiirteitä siinä on? Millaisia haasteita asumisyksikössä olevat vammaiset kohtaavat itseilmaisussa? Lisäksi Nita kertoo kehitysvammaisten asemasta sateenkaariyhteisössä ja omasta transitiostaan.

Jaksossa mainitut SelkoSeks-materiaalit:

Seksuaalioikeus-opas selkokielellä: https://selkoseks.fi/wp-content/uploads/2025/04/Seksuaalioikeudet-2025.pdf

Mitä seksi on? -opas selkokielellä: https://selkoseks.fi/wp-content/uploads/2025/02/Mita-seksi-on-2025.pdf

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Nitan IG:@nitskupitsku

Podcastin 3. kauden editoinnista vastaa @olavimedia.

Millaista on olla aseksuaali ja sateenkaareva vammainen maailmassa, jossa yhtäaikaisesti oletetaan seksin kiinnostavan kaikkia, mutta kuvitellaan, ettei vammaisilla olisi seksuaalisuutta? Tähän ristiriitojen risteykseen sukellamme Rampaseksiä-podcastin avausjaksossa, jossa Pinja kutsuu vieraakseen Sysin.

Jaksossa murramme myyttejä aseksuaalisuudesta, sukupuolesta ja vammaisuudesta Sysin reflektoidessa elämäänsä. Miten vamman vaihteleva ilmeneminen on vaikuttanut ihmisten suhtautumiseen? Entä miten itseilmaisu on toiminut voimavarana toimintakyvyn heitellessä?

Polveilevassa keskustelussa sateenkaarevuuden moninaisuudesta tutkailemme, miten vammaisuus ja moninainen sateenkaari-identiteetti voivat vaikuttaa seurusteluun ja vastaamme myös monia hämmentävään kysymykseen: “Miten aseksuaali voi olla kinky?”

Keskustelu jatkuu tuttuun tapaan Instagramissa @rammatikinrietastelee

Sysin IG: @sysikettu

Tämän, kuten kaikki muutkin jaksot löydät ihmisen tekstittäminä Youtubessa.

-

Rampaseksiä-podcastin juontaa seksuaalineuvoja ja toimittaja Pinja Eskola. Kolmannella kaudella teknisen tuotannon ja editoinnin hoitaa @olavimedia

On toisen kauden päätösjakson aika! Kuten edelliselläkin kaudella, niin myös nyt on aika päästää ääneen teidät, rakkaat kuulijat, lähettämienne kysymysten muodossa. Jaksossa Pinja pohtii esimerkiksi vamman fetisoinnin herättämiä moninaisia tunteita, sekä sitä, miten päästä seksiin liittyvästä häpeästä eroon. Jaksossa pohditaan myös, miten omista rajoitteista voi puhua ennen petipuuhia, voiko avustaja ottaa puheeksi valmiutensa avustaa seksissä ja sitä, miten päästä eroon halujen eriparisuudesta.

Tämän jakson myötä podcast jää  hetkeksi tauolle ennen kolmatta kauttaan. Palaamme kevään 2026 aikana uusin, mielenkiintoisin jaksoin.

Paina ”Seuraa” käyttämälläsi podcastalustalla, ota podin tili @rammatkinrietastelee seurantaan, ja tule jakamaan kokemuksiasi kulkemastamme matkasta. Muista arvostella podcast ja vinkkaa siitä kaverille, jotta muutkin löytävät jakson pariin.

[Tässä jaksossa on ajoittain ääniongelmaa pätkivän etäyhteyden vuoksi. Tämä ja kaikki muut podin jaksot löytyvät myös ihmisen tekstittäminä Youtubesta.]

Jo varhain ihminen muodostaa kuvan siitä, kuka hän on ja mitä hän elämältään haluaa. Rakennamme usein itsevarmuutemme esimerkiksi puhe- tai liikkumistapamme ympärille. Meillä on oma tapamme ottaa tilaa haltuun. Olemisemme perustuu helposti oletukseen toimintakyvyn stabiiliudesta. Ymmärrämme, ettemme ehkä pidä 40-vuotiaina niistä jutuista, mitkä sytyttivät 20-vuotiaana. Emme kuitenkaan pysähdy miettimään, mitä tapahtuu, jos kehomme ei veny asentoihin, josta aiemmin pidimme, tai emme voi luottaa meille tuttuihin käsikirjoituksiin sorminäppäryyden heikentyessä. Niinpä esimerkiksi sairastuminen voi olla voimakas shokki. 

Miten parantumattomaan ja etenevään sairauteen sairastuminen vaikuttaa ajatuksiin omasta seksuaalisesta toimijuudesta, kehonkuvaan ja toisaalta myös ihmissuhteisiin. Miltä uuteen, alatimuuttuvaan toimintakykyyn sopeutuminen tuntuu maailmassa, jossa painotetaan ajatusta että seksuaalisuus kuuluisi vain tietyntyyppisille kehoille?

Näihin painaviin kysymyksiin sukelletaan Rampaseksiä-podcastin kakkoskauden viimeisessä vierasjaksossa, kun kutsun vieraaksi 18 vuotta ALSin kanssa eläneen Sannan keskustelemaan elämästään ja siitä, miten  sairaus on muuttanut hänen tapaansa toimia ja katsoa maailmaa.

Sannan IG: @Brokenwings38

Podin IG: @rammatkinriestastelee

Uudessa extra-keskustelussa Pinja ottaa etäyhteyden lyhytkasvuiseen Pekkaan ja podcastissa palataan isyyden teemojen äärelle. Keskustelussa  pohditaan esimerkiksi vanhemman tärkeitä ominaisuuksia, ja arjen mukautuksia. Entäpä, mistä Pekka tahtoisi muistuttaa jokaista vanhemmaksi haluavaa?

Rampaseksiä-podcastin toista kautta on jäljellä vielä kahden jakson verran : Ensi viikolla puhumme Sannan kanssa siitä, miten etenevä sairaus vaikuttaa seksuaalisuuden toteuttamiseen ja minäkuvaan. Kauden päättää tuttuun tapaan Q&A-jakso, jossa Pinja vastaa kuulijoiden kysymyksiin seksuaalisuudesta. 

Kuullaksesi laajemman näkökulman isyyteen vammaisena, kuuntele myös podin viime viikolla julkaistu 22. jakso, “Isyys sokeana - mitä hyvää on vanhemmuudessa vammaisena?”.

Podcast palaa ensi keväänä kolmannen kauden voimin. Muutamat jaksot on jo suunniteltu, mutta mikäli sinulla on toiveita aiheista tai vieraista, laita DM podin instagramiin @rammatkinrietastelee

Yhteiskunnassa on yhä ahtaita muotteja, johon yritetään tunkea niin vammaisia kuin vanhempiakin. Osa on sukupuolitettuja, ja yhä edelleen tunnutaan pitävän poikkeuksellisena, jos isä on tiiviisti lapsen arjessa. Kun kuvassa on mukana vanhemman vammaisuus, stereotypioiden määrä räjähtää. Voidaan helposti ajatella, että lapsesta koulittaisiin vanhemmalle avustajaa, tai että joku muu hoitaa vanhemmuuden velvollisuudet.

Pitävätkö oletukset paikkansa? Millaista on olla sokea isä visuaalisuuteen nojaavassa yhteiskunnassa? Tätä Pinja kysyy jaksossa, jossa matkataan Jyväskylään tapaamaan Santeria. Santeri puhuu kainostelematta vanhemmuuden moniulotteisuudesta ja siitä, miksi vanhemman vammasta voi oikeastaan olla etua lapselle.

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Vanhemmuudesta vammaisena puhutaan edelleen liian vähän, miksi halusin tällä kaudella keskittyä teemaan useammassa jaksossa. Onhan se merkittävimpiä osia ihmissuhteissa. Kuuntele siis myös jakso 19, jossa puhun vammaiselle äidille, siihen liittyvä Extra-keskustelu ja ensi viikolla julkaistava Extra, jossa haastattelen lyhyesti toista vammaista isää.

Kulttuurimme on täynnä kapeita muotteja, joihin vain harva mahtuu. Muotit ulottuvat aina kauneusihanteista ajatuksiimme suhteista ja siitä, miten ja milloin meidän tulisi tuntea halua. Näiden muottien ympäröimänä kasvaminen ei ole helppoa kellekään ja matka itsensä hyväksymiseen voi olla hyvinkin kivikkoinen. Erityisen paljon kipuilua itsen löytämiseen voi liittyä silloin, jos eroaa näkyvästi normeista, eikä ympärillä ole vertaisia, tai ammattimaista tukea, joiden kanssa purkaa ajatuksia. 

Uudessa Rampaseksiä-jaksossa ajatuksiaan intiimiydestä kertoo monisairas lyhytkasvuinen Elina. Sukellamme jaksossa tavanomaista enemmän siihen, millaisia kivikkoja itsensä löytämisen matkalle voi liittyä ja millaisen jäljen ne jättävät. Elina avaa rohkeasti matkaansa, osoittaen, että itsensä kanssa voi olla sinut, vaikka monet asiat aiheuttaisivatkin vielä epävarmuutta. 

Jaksossa pohdimme esimerkiksi, miten kulttuurimme kapea malli haluista voi vaikuttaa ajatuksiin itsestä? Millainen rooli vertaisilla, tai avoimella keskustelulla niin ammattilaisen kuin ympäristön kanssa, voi olla itsensä löytämisessä?

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Elinan IG: @kokemusasiantuntija

Elämme visuaalisessa kulttuurissa: Saamme valtavasti informaatiota ympäristöstämme näköaistin kautta. Monet asiat on pelkistetty taulukoiksi tai kaavioiksi, sillä ne helpottavat hahmottamista. Nykyään jopa etsimme kumppania enimmäkseen deittisovelluksista, joissa kuvat ovat pääosassa. Vaikka emme menisi ulkonäkö edellä, teemme silti johtopäätöksiä potentiaalisesta kumppanista sen perusteella, mitä tuntemuksia tapa, jolla hän tuo itseään kuvien kautta esiin meissä herättää. Oletamme kaikkien tekevän samoin, mutta todellisuudessa yhteiskunnassa on suuri joukko ihmisiä, jotka luottavat ensisijaisesti muihin aisteihinsa.

Millaista on elää sokeana näköaistiin luottavassa yhteiskunnassa? Miten sokeus vaikuttaa deittailuun, itseilmaisuun ja intiimiyteen?  Esimerkiksi näihin kysymyksiin pääsemme kuulemaan vastauksen tässä Rampaseksiä-podcastin jaksossa, kun Pinja kutsuu studioonsa vieraaksi syntymäsokean Annukan.

Annukan IG: @kupliva_maailmani

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Seksuaalioikeudet ovat osa ihmisoikeuksia ja niihin on kirjattu oikeus perhesuunnitteluun. Podcastissa on käynyt selväksi, etteivät seksuaalioikeudet useinkaan toteudu vammaisten kohdalla. Miten on perhesuunnittelun laita? Miltä järjestelmä näyttää vammaisten näkökulmasta? Miten ableismi heijastuu vanhemmuushaaveisiiin? Mitä terveydenhuollon olisi hyvä muistaa vammaisia kohdatessaan? Mitä vammaisen itsensä tulisi ottaa huomioon pohtiessaan jälkikasvua? Entäpä, miten järjestelmässä voitaisiin tukea voimakkaammin erilaisen toimintakyvyn omaavia tyyppejä heidän matkallaan vanhemmiksi? Näihin kysymyksiin vastaa Rampaseksiä-podcastin extrajaksossa Anni Täckman. 

Anni edistää työssään vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksia, ja yksi teemoista käsittelee myös perheellistymistä. Hän oli yksi perheellistymistä suunnitteleville vammaisille ja heidän kanssaan työskenteleville suunnatun Sivuvaunu-oppaan tekijöistä.

Sivuvaunu-oppaan löydät Rusetin sivuilta: https://www.rusettiry.fi/sivuvaunu/

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Annin IG: @pupuanni