Tässä tavanomaista rennomassa ja kevyemmässä jaksossa koko sotaa ja historiaa podin vastaa kuulijoiden kysymyksiin, sekä keskustelee omista historiallisista mielenkiinnon kohteista.

Kiitos kuluneesta vuodesta!

Koko podin tiimi toivottaa kaikille lämmintä joulua!

Jos haluat tukea Sotaa ja Historiaa -podcastia ja auttaa meitä kehittämään tekemistämme, voit halutessasi tarjota meille kupin kahvia täällä:

👉 https://buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille kuulijoille.

Tässä sotaa ja historiaa podin jaksossa aiheena suomen tiedustelu toisen maailmansodan aikana. Miten tiedustelu toimi suomessa, kuka sai tietoa, miten sitä saatiin. Käymme myös läpi oliko suomella edes omaa tiedustelua vaaran vuosina ja mitä kävi tiedustelulle kun Saksa muuttui ystävästä viholliseksi. Lisäksi vastaamme yhteen kysymykseen: Oliko suomen sotilastiedustelu hyvää vai huonoa sotiemme aikan?

Toni Monosen uutuuskirja: Suomen sotilastiedustelu 1939–1945 - Kokonaisesitys tiedustelutoiminnasta sodan myrskyissä. Saatavana nyt

https://otava.fi/kirjat/suomen-sotilastiedustelu-1939-1945/

Jaksossa käydään läpi erikoisjoukkojen kehitystä ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle. Erikoisjoukkojen taitoja on tarvittu niin Kilpisjärven venäläisen varikon räjäyttämisessä kuin jatkosodan uskaliaissa kaukopartioretkissä ja Kabulin evakuoinnissa.

Mikko Porvalin ja Vesapekka Larkkosen uutuuskirja Erikoisjoukot - Päämajan kaukopartioista erikoisjääkäreihin saatavana nyt!

https://atena.fi/kirjat/erikoisjoukot

Tässä jaksossa pureudumme siihen, millainen rooli sotaveteraaneilla todella oli suomalaisessa yhteiskunnassa sodan jälkeen – ja miksi moni sitkeä myytti ei kestä tarkempaa tarkastelua.

Vieraana on Turun yliopiston dosentti Olli Klemola, jonka tuore tutkimus Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta on ensimmäinen kokonaisesitys veteraanisukupolven asemasta, järjestäytymisestä ja vaikutusvallasta Suomessa. Keskustelussa käydään läpi, miten veteraanit ajoivat oikeuksiaan, vaikuttivat sosiaaliturvan kehitykseen ja osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös suomettumisen vuosikymmeninä.

Jakso avaa, miksi ajatus “vaiennetuista veteraaneista” on harhaanjohtava, miten sukupolvien välinen ristiriita on usein liioiteltu ja mitä tapahtuu nyt, kun veteraanien oma ääni hiljenee ja perintö siirtyy uusille vaalijoille.

Tämä on keskustelu muistista, vallasta ja siitä, miten sodan kokemus todella näkyi – ja näkyy yhä – suomalaisessa yhteiskunnassa.

Miten suomen päämaja toimi organisaationa sotiemme aikana ja miten se vaikutti suomen sotatoimiin? Entä miten päämajan toiminnassa vaikuttivat sen työntekijöiden henkilökohtaiset suhteet? Näistä kaikista puhutaan Päämajamuseon johtajan Matti Karttusen kanssa.

Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Tässä jaksossa saadaan kuuulla miten suomi selviytyi sodista ja kuka sitten loppujanlopuksi halusi ottaa vastuuta suomen antautumisesta. Kunnia veteraaneille ja kaikille jotka taistelivat.

Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Tässä jaksossa saadaan kuuulla miten suomi selviytyi sodista ja kuka sitten loppujanlopuksi halusi ottaa vastuuta suomen antautumisesta. Kunnia veteraaneille ja kaikille jotka taistelivat.

Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Tässä jaksossa saadaan kuuulla miten suomi selviytyi sodista ja kuka sitten loppujanlopuksi halusi ottaa vastuuta suomen antautumisesta. Kunnia veteraaneille ja kaikille jotka taistelivat.

Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Suomi on aina ollut riippuvainen merestä ja sen näkivät jo maamme isät itsenäisyyden alussa. Tässä jaksossa kuullaan miten suomen alkutaipaleella yksi suuri merionnettomuus muutti maamme meripuolustuksen suunnan ja miten suomi suunnitteli puolustautuvansa ulkovaltojen merellisiä hyökkäyksiä vastaan.

Korjaus: Sukellusvene Saukko rakennettiin Helsingissä Hietalahden telakalla, ei Turussa.

Ville Vänskän uutuuskirja Torpedovene S2 tsaarin ja Suomen palveluksessa saatavana nyt!

https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/torpedovene-s2/5333607

Suomi on aina ollut riippuvainen merestä ja sen näkivät jo maamme isät itsenäisyyden alussa. Tässä jaksossa kuullaan miten suomen alkutaipaleella yksi suuri merionnettomuus muutti maamme meripuolustuksen suunnan ja miten suomi suunnitteli puolustautuvansa ulkovaltojen merellisiä hyökkäyksiä vastaan.

Ville Vänskän uutuuskirja Torpedovene S2 tsaarin ja Suomen palveluksessa saatavana nyt!

https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/torpedovene-s2/5333607