Miten koulutetaan sotilas, joka hallitsee tekoälyn, tiimityön ja kriittisen ajattelun?

Digitaidot ja laaja-alaiset työelämätaidot ovat nousseet keskiöön nopeasti muuttuvassa maailmassa – ja myös Puolustusvoimissa. Teknologian kehitys, tekoälyn käyttöönotto ja muuttunut turvallisuusympäristö vaativat uudenlaista osaamista, jota ei aina opita luokkahuoneessa.

Miten sotilaita ja upseereita voidaan kouluttaa hallitsemaan näitä taitoja? Miten projektioppimisen menetelmät ja tekoäly voivat tukea osaamisen kehittymistä, ja mitä erityisiä taitoja Puolustusvoimat tulevaisuudessa tarvitsee?

Tässä jaksossa kauppatieteiden maisteri ja sotatieteiden tohtori Asko Mononen avaa tuoreen väitöskirjansa keskeisiä oivalluksia ja niiden soveltuvuutta Puolustusvoimille. Haastattelijana toimii sotilaspedagogiikan sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka.

Ilmaherruus ja sen merkitys modernissa sodankäynnissä ovat viime vuosina puhututtaneet paljon. Mitä ilmaherruus oikeastaan merkitsee ja mitä sen saavuttaminen vaatii? Korostuuko ilmatorjunnan vai toisaalta hävittäjien merkitys tulevaisuuden taistelukentillä?

Tulevat panostukset niin ilmatorjunnan kuin hävittäjäkaluston kyvykkyyksiin tulevat parantamaan ilmapuolustuksellista suorituskykyämme merkittävästi. Miltä näyttää tulevaisuuden ilmasodankäynti?

Uudessa podcast-jaksossa aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja Heikki Kankkio sekä oppilasupseerit kapteeni Vilho Rantanen sekä kapteeni Eemeli Vähäsöyrinki.

Ukraina aloitti hyökkäyksen Venäjän Kurskin alueelle 6. elokuuta 2024. Ukrainan noin kahden prikaatin vahvuiset joukot onnistuivat yllättämään venäläiset, mutta hyökkäyksen eteneminen hidastui ja pysähtyi saman vuoden lokakuuhun mennessä. Maaliskuussa 2025 Venäjä ilmoitti vallanneensa Kurskin takaisin hallintaansa.

Mitä operaatiosta voidaan sanoa ja tulkita nyt, lähes vuotta myöhemmin? Mikä sai Ukrainan ryhtymään tähän operaatioon ja mitä vaikutuksia sillä oli sodan kulkuun? Mitä Kurskissa nähdyt tapahtumat kertovat meille venäläisestä sotataidosta tai uusimmasta sotateknologian kehityksestä?

Uudessa podcast-jaksossa operaation taustoihin, vaiheisiin ja seurauksiin perehtyvät Venäjä-tutkimuksen maisteriopiskelija Santeri Leinonen sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola.  

Suomen ilmapuolustus on perustavanlaatuisten muutosten edessä, kun Hornet-hävittäjäkalusto korvataan kokonaisuudessaan vuoden 2030 loppuun mennessä uudella yhdysvaltalaisella Lockheed Martin F-35A Lightning II-kalustolla.

Mitä muutos merkitsee Ilmavoimille sekä lentoupseerien koulutukselle? Mikä muuttuu, mikä pysyy samana? Entä millaisia ominaisuuksia sotilaslentäjiltä vaaditaan? Uudessa podcast-jaksossa asiaan pureutuvat Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja, everstiluutnantti Heikki Kankkio vierainaan laivueen komentaja, everstiluutnantti Pekka Jyrkönen sekä valintapäällikkö, majuri Tuukka Antikainen Ilmasotakoululta.

Sinustako sotilaslentäjä? Polku lentoupseeriksi alkaa varusmiespalveluksessa Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssilta. Haku kesän 2026 kurssille on auki 15.10. saakka! Lue lisää kurssista ja hakemisesta osoitteessa intti.fi/lentajat.

Myös Ilmavoimien erikoiskurssit mahdollistavat varusmiespalveluksen ilmapuolustuksellisissa tehtävissä. Lue lisää johtokeskus –sekä lentoteknisestä aliupseerikurssista sekä Ilmavoimien sotilaskuljettajakurssista osoitteesta intti.fi/ilmavoimien-erikoiskurssit ja hae mukaan!  

Vanhan sanonnan mukaan armeija tekee pojista miehiä, ja asevoimat nähdään perinteikkäästi hyvin miesvaltaisena organisaationa. Asevelvollisuus koskee Suomessa vain miehiä. Missä on naisen paikka maanpuolustuksessa? Miten maanpuolustus ja tasa-arvo yleensäkään sopivat yhteen?

Jaksossa keskustellaan tasa-arvosta ja maanpuolustuksesta. Miten Puolustusvoimat pyrkii huomioimaan tasa-arvoa niin sotilaiden koulutuksessa kuin henkilöstössään työnantajanäkökulmasta. Miten tasa-arvoisena maapuolustus Suomessa nähdään ja mitä sen edistämiseksi on tehty?

Jaksossa aiheesta keskustelevat sotilassosiologian professori Teemu Tallberg sekä henkilöstöalan tutkija Suvi Kouri Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta.

Mitä mielessä tapahtuu, kun taistelija kohtaa äärimmäistä painetta tai uhkaa? Miten tällaisesta tilanteesta voi jatkaa eteenpäin? Paljon toivottu podcast-jakso taistelijan mielestä!

Sota jättää sekä fyysisiä että henkisiä jälkiä. Samaan tapaan taistelijan toimintakyky rakentuu kehon ja mielen voimasta ja niiden yhteistyöstä. Millainen on toimintakykyinen taistelija? Mitkä tekijät ylläpitävät tai horjuttavat toimintakykyä? Mitä on psyykkinen ensiapu?

Jaksossa käsitellään myös eettistä toimintakykyä ja moraalista stressiä. Millä tappamista oikeutetaan, ja missä kulkevat eettiset ja moraaliset rajat?

Kuuntele asiantuntijoiden vinkit oman toimintakykysi kehittämiseen ja osallistu taktiseen hengitysharjoitteeseen!

Keskustelua luotsaa kenttärovasti Risto Kaakinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hänen kanssaan keskustelemassa ovat Petteri Simola ja Janne Aalto Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta. Petteri Simola on tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston sotilaspsykologian tutkimusalajohtaja ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaspsykologian dosentti. Kenttärovasti Janne Aalto toimii tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston Ihmisen suorituskyky sotilasympäristössä -tutkimusalan ja eettisen toimintakyvyn tutkijana.

Armenia, Georgia ja Azerbaidžan muodostavat alueen, joka on ollut pitkään Venäjän vaikutuspiirissä. Etelä-Kaukasialla on Venäjälle historiallista, strategista ja kulttuurillista merkitystä, ja Venäjä on pyrkinyt säilyttämään alueella vaikutusvaltansa.

Jaksossa tarkastellaan Venäjän sotilaspolitiikkaa Etelä-Kaukasiassa. Mitä Venäjän sotilaspolitiikalla ylipäänsä tarkoitetaan? Mikä Etelä-Kaukasian alueessa kiinnostaa Venäjää, ja millainen rooli Venäjällä on ollut alueen pitkittyneissä konflikteissa? Miltä tulevaisuus näyttää? Etelä-Kaukasian tilanne antaa myös aihetta pohtia, tulisiko Venäjän vaikutuspiiriä tarkastella nykyistä laajemmin.

Keskustelijoina Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Janne Pukkila ja varusmiestutkimusavustaja Lauri Meriläinen.

Keskustelu kestävyydestä ei ole enää ainoastaan ympäristöasioita koskeva sivujuonne, vaan se ulottuu myös kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen kysymyksiin. Sota ja sodan harjoittelu kuormittavat väistämättä ympäristöä ja kuluttavat resursseja. Onkin tärkeää pohtia myös sitä, mitä kestävyys ja vastuullisuus merkitsevät laajemmin Puolustusvoimien toimintaympäristössä. Voiko sotataito olla kestävää ja vastuullista? Missä määrin sodankäynnin oppiminen ja opettaminen voivat tukea kestävän kehityksen tavoitteita?

Jokainen meistä voi vaikuttaa. Jaksossa asiantuntijat jakavat vinkkinsä arjen kestäviin ja vastuullisiin valintoihin.

Keskustelijoina Maanpuolustuskorkeakoulun hallintojohtaja, everstiluutnantti Tapio Huhtamella, korkeakouluharjoittelija Emmi Aivola ja laatupäällikkö Matti Muhli.

Venäjän yli kolme vuotta jatkunut hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut sotatalouden niin kansalliseen kuin kansainväliseen keskusteluun.

Miten sotatalous määritellään? Onko Eurooppa siirtymässä sotatalouteen? Miten Eurooppa vastaa varautumisen ja puolustusmateriaalin tuotannon haasteisiin? Entä miten toimintaympäristön muutokset heijastuvat innovaatioihin, ja onko niiden käyttöönotto riittävän nopeaa?

Keskustelijoina Maanpuolustuskorkeakoulun sotatalouden pääopettaja, komentaja Miikka Kaarnakoski, Sotatekniikan laitoksen johtaja, eversti Matti Sopanen ja sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen.

Erikoisjakso!

Miten upseerin uralle pääsee? Millaisia opinnot ovat Kadettikoulussa? Mitä Kadettikoulun jälkeen tapahtuu?

Nuorten kyselytunnilla lukiolaiset kysyvät, asiantuntija vastaa. Kadettien opintoja käsittelevässä jaksossa kysymyksiä esittävät lukiolaiset Ella ja Vivi. Asiantuntijan roolissa toimii ensimmäisen vuosikurssin kadetti Essi Lillman.

Upseeriksi? Yhteishaku upseerikoulutukseen ja viranomaisyhteistyön koulutusohjelmaan on käynnissä 11.–25. maaliskuuta 2025!

Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden esittää kysymyksiä luotettavalle asiantuntijataholle. Jakson tarkoituksena on myös kertoa Kadettikoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelusta ja erilaisista uramahdollisuuksista sekä innostaa nuoria hakemaan koulutukseen, joka avaa ovia monipuolisiin ja merkityksellisiin urapolkuihin.