Miten Venäjä rekrytoi sotilaita hyökkäyssotaansa? Millaista on rekrytointimainonnan kuvasto, ja mitä se kertoo maan sotakoneistosta ja ehkä myös sen tulevaisuudesta?

Tässä jaksossa tarkastellaan Venäjän asevoimien henkilöstötäydennysjärjestelmää ja sodan ajan rekrytointimainontaa, joka täyttää venäläiset kadut, työpaikat ja sosiaalisen median. Mainoksissa luvataan rahaa ja kunniaa, mutta itse sotaa tai Ukrainaa ei mainita sanallakaan.

Keskustelemassa ovat tutkija Jonna Alava Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä sekä Laura Kämäräinen Helsingin yliopistosta, jonka pro gradu -tutkielma analysoi venäläisten sotilaiden rekrytointimainontaa vuosilta 2022–2024.

Tutustu jakson teemaan:

An army with too many people and not enough soldiers?' : Russia's military manpower system in flux (Hyppölä 2025). Luettavissa julkaisupalvelu Doriassa.

Money over Motherland: Content Analysis of Russian Military Recruitment Advertising between 2022 and 2024 (Kämäräinen 2025). Luettavissa julkaisupalvelu Heldassa.

Miksi joku ryhtyy vieraan valtion tiedustelupalvelun tietolähteeksi?

Tässä podcast-jaksossa pureudutaan henkilötiedustelun ytimeen: miten ihminen päätyy yhteistyöhön tiedustelupalvelun kanssa, millaisia motiiveja ja haavoittuvuuksia päätösten taustalta löytyy, ja miten viranomaiset voivat arvioida lähteen antaman tiedon luotettavuutta.

Vieraana on sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Marko Uotinen, jonka tuore väitöskirja tuo uutta tutkimustietoa tiedustelutoiminnan taustoista ja käytännöistä. Haastattelijana toimii Juho Autio Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.

Väitöskirja on luettavissa Doria-julkaisupalvelussa.

Arktisen alueen merkitys suurvaltapolitiikassa on noussut viime kuukausien aikana otsikoihin. Venäjä lisää asevarustelua, Yhdysvallat havittelee uusia alueita ja Kiina kasvattaa läsnäoloaan tieteen varjolla. Onko sulavasta arktisesta alueesta todella tulossa kolmen suurvallan leikkikenttä?

Tässä jaksossa pureudutaan kiristyvän arktisen suurvaltakilpailun dynamiikkaan: mitä suurvallat tavoittelevat alueella, mihin suuntaan kilpailu on kehittymässä ja mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle. Keskustelussa nousevat esiin jäänmurtajien geopoliittinen rooli, Venäjän ja Kiinan yhteistyö sekä arktisen alueen tulevaisuuden näkymät.

Aiheesta keskustelevat strategian professori Tommi Koivula, tutkija Sasu Katajamäki sekä väitöskirjatutkija, komentaja Ilja Iljin.

Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien upseerit aloittavat uransa samalla peruskoulutuksella Maanpuolustuskorkeakoulussa, mutta valmistumisen jälkeen tiet vievät eri suuntiin. Milloin koulutuspolut eroavat, ja miten se näkyy uran alkuvaiheessa ja myöhemmin?

Jaksossa keskustellaan koulutuksen sisällöistä ja millaisiin tehtäviin eri organisaatioissa tyypillisesti sijoitutaan. Mikä merkitys erilaisilla koulutuspoluilla ja tehtävillä on kokonaisturvallisuuden kannalta? Entä miten Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien viranomaisyhteistyö sujuu ja mitä se pitää sisällään?

Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun valintaupseeri, kapteeni Antti Paasikoski sekä yliluutnantti Tuomas Hassinen Raja- ja merivartiokoulusta. Haastattelijana toimii Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalan korkeakouluharjoittelija Emil Walden.

Tässä jaksossa kuulemme kolmen kadetin kokemuksia valmistumisen kynnykseltä. Miten odotukset ja todellisuus kohtasivat opinnoissa? Mitä kolme vuotta on opettanut – niin akateemisissa opinnoissa, harjoituksissa kuin johtamistehtävissäkin? Millaisia taitoja kolmannen vuoden erikoistumisopinnot ovat tuoneet? Entä millaisin ajatuksin kadetit siirtyvät pian luutnantin virkaan?

Keskustelijoina valmistuvalta 109. kadettikurssilta kadetti Eeli Jämsä ja kadettikersantti Heikki Kuoppala sekä 92. merikadettikurssilta kadetti Tuuli Vasikkaniemi . Moderaattorina Pipsa Nurmi Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.

Miten koulutetaan sotilas, joka hallitsee tekoälyn, tiimityön ja kriittisen ajattelun?

Digitaidot ja laaja-alaiset työelämätaidot ovat nousseet keskiöön nopeasti muuttuvassa maailmassa – ja myös Puolustusvoimissa. Teknologian kehitys, tekoälyn käyttöönotto ja muuttunut turvallisuusympäristö vaativat uudenlaista osaamista, jota ei aina opita luokkahuoneessa.

Miten sotilaita ja upseereita voidaan kouluttaa hallitsemaan näitä taitoja? Miten projektioppimisen menetelmät ja tekoäly voivat tukea osaamisen kehittymistä, ja mitä erityisiä taitoja Puolustusvoimat tulevaisuudessa tarvitsee?

Tässä jaksossa kauppatieteiden maisteri ja sotatieteiden tohtori Asko Mononen avaa tuoreen väitöskirjansa keskeisiä oivalluksia ja niiden soveltuvuutta Puolustusvoimille. Haastattelijana toimii sotilaspedagogiikan sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka.

Ilmaherruus ja sen merkitys modernissa sodankäynnissä ovat viime vuosina puhututtaneet paljon. Mitä ilmaherruus oikeastaan merkitsee ja mitä sen saavuttaminen vaatii? Korostuuko ilmatorjunnan vai toisaalta hävittäjien merkitys tulevaisuuden taistelukentillä?

Tulevat panostukset niin ilmatorjunnan kuin hävittäjäkaluston kyvykkyyksiin tulevat parantamaan ilmapuolustuksellista suorituskykyämme merkittävästi. Miltä näyttää tulevaisuuden ilmasodankäynti?

Uudessa podcast-jaksossa aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja Heikki Kankkio sekä oppilasupseerit kapteeni Vilho Rantanen sekä kapteeni Eemeli Vähäsöyrinki.

Ukraina aloitti hyökkäyksen Venäjän Kurskin alueelle 6. elokuuta 2024. Ukrainan noin kahden prikaatin vahvuiset joukot onnistuivat yllättämään venäläiset, mutta hyökkäyksen eteneminen hidastui ja pysähtyi saman vuoden lokakuuhun mennessä. Maaliskuussa 2025 Venäjä ilmoitti vallanneensa Kurskin takaisin hallintaansa.

Mitä operaatiosta voidaan sanoa ja tulkita nyt, lähes vuotta myöhemmin? Mikä sai Ukrainan ryhtymään tähän operaatioon ja mitä vaikutuksia sillä oli sodan kulkuun? Mitä Kurskissa nähdyt tapahtumat kertovat meille venäläisestä sotataidosta tai uusimmasta sotateknologian kehityksestä?

Uudessa podcast-jaksossa operaation taustoihin, vaiheisiin ja seurauksiin perehtyvät Venäjä-tutkimuksen maisteriopiskelija Santeri Leinonen sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola.  

Suomen ilmapuolustus on perustavanlaatuisten muutosten edessä, kun Hornet-hävittäjäkalusto korvataan kokonaisuudessaan vuoden 2030 loppuun mennessä uudella yhdysvaltalaisella Lockheed Martin F-35A Lightning II-kalustolla.

Mitä muutos merkitsee Ilmavoimille sekä lentoupseerien koulutukselle? Mikä muuttuu, mikä pysyy samana? Entä millaisia ominaisuuksia sotilaslentäjiltä vaaditaan? Uudessa podcast-jaksossa asiaan pureutuvat Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja, everstiluutnantti Heikki Kankkio vierainaan laivueen komentaja, everstiluutnantti Pekka Jyrkönen sekä valintapäällikkö, majuri Tuukka Antikainen Ilmasotakoululta.

Sinustako sotilaslentäjä? Polku lentoupseeriksi alkaa varusmiespalveluksessa Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssilta. Haku kesän 2026 kurssille on auki 15.10. saakka! Lue lisää kurssista ja hakemisesta osoitteessa intti.fi/lentajat.

Myös Ilmavoimien erikoiskurssit mahdollistavat varusmiespalveluksen ilmapuolustuksellisissa tehtävissä. Lue lisää johtokeskus –sekä lentoteknisestä aliupseerikurssista sekä Ilmavoimien sotilaskuljettajakurssista osoitteesta intti.fi/ilmavoimien-erikoiskurssit ja hae mukaan!  

Vanhan sanonnan mukaan armeija tekee pojista miehiä, ja asevoimat nähdään perinteikkäästi hyvin miesvaltaisena organisaationa. Asevelvollisuus koskee Suomessa vain miehiä. Missä on naisen paikka maanpuolustuksessa? Miten maanpuolustus ja tasa-arvo yleensäkään sopivat yhteen?

Jaksossa keskustellaan tasa-arvosta ja maanpuolustuksesta. Miten Puolustusvoimat pyrkii huomioimaan tasa-arvoa niin sotilaiden koulutuksessa kuin henkilöstössään työnantajanäkökulmasta. Miten tasa-arvoisena maapuolustus Suomessa nähdään ja mitä sen edistämiseksi on tehty?

Jaksossa aiheesta keskustelevat sotilassosiologian professori Teemu Tallberg sekä henkilöstöalan tutkija Suvi Kouri Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta.