Toisen maailmansodan jälkeen Itäisessä Euroopassa puolueiden johtoon nousivat pääasiassa vain hiukan keskimääräistä vahvemmat miehet. Nämä pohjimmiltaan keskinkertaiset byrokraatit olivat värittömiä ja vailla henkilökohtaista karismaa, mutta heidän röyhkeytensä oli parasta A-luokkaa.

Röyhkeä byrokraattikin voi löytää sisältään voimamiehen, kun kaikki menee nappiin. Näin kävi Puolassa, Neuvostoliiton ohjauksessa olleessa vasallivaltiossa.

Bolesław Bierut nousi Puolan presidentiksi vuosina 1947–1952 ja toimi käytännössä maan johtajana vuoteen 1956, kunnes kuolema erotti hänet vallasta Moskovan matkan aikana.

Bolesław Bierut ei ollut mikään "runosielu" vaan muistetaan erityisesti vihapuheistaan, joilla hän oikeutti valtion tiukan kontrollin ja poliittisen sorron. Vihapuheissaan Bierut loi ja piti yllä kuvaa sisäisistä ja ulkoisista vihollisista, kuten "luokkavihollisista", "kapitalisteista" ja "imperialisteista". Niinpä salainen poliisi teki pitkää päivää siivotakseen presidentin luonnehtimat viholliset katukuvasta.

Stalinisti Boleslaw Bierutista kertoo filosofi ja kirjailija Leif Sundström. Toimittajana on Raimo Tyykiluoto.