LASSE NIIVUORI
Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä hankkeessa mukana olevan yrityksen Laajis Oy:n toimitusjohtaja Lasse Niivuoren kanssa johtamisesta.
Johtamisessa ei useinkaan peiliin katsoessa liian usein löydä totaalista tyytyväisyyttä eli aina löytyy parannettavaa omassa toiminnassa ja omassa johtamisessa. Johtaminen onkin jatkuvaa kasvua ja nöyryyden oppimista terveellä tavalla.
Viestintä ja kommunikointi ovat tärkeitä, mutta mikään ei korvaa kuuntelua ja ymmärtämistä. Kommunikointi on hyvin pitkälti vain helisevä vaski, ellei siihen aidosti syvenny ja keskity. On tärkeää istua kahden kesken alas ja jutella rehellisesti vaikeistakin asioista. Näitä aikoja kannattaa laittaa kalenteriinkin. Näissä tilanteissa esimiehellä on vastuu tehdä tilanteesta turvallinen ja rikkoa jää. Tilaisuudella on oltava tietty arvo, jota tärkeä kunnioittaa. Luottamus onkin avainroolissa kohtaamisissa eikä sitä voi oikein korvata millään muulla. Luottamuksen vastakohta ei ole epäluottamus, vaan ehkä ennemminkin epävarmuus. Tällöin keskustelu ei varsinaisesti johda mihinkään.
Ihmisten tunteminen on tärkeää. Tai ainakin kyky tulkita erilaisia luonteenpiirteitä. Toiset ihmiset ovat enemmän varautuneita kuin toiset ja tämä täytyy tunnistaa ja se onnistuu vain olemalla aidosti läsnä. Johtamisessa tarvitaan tunneälykkyyttä (emotional intelligence, emotional quotient; EQ). Psykologiset testit osaltaan auttavat, mutta toki on vaikea tietää millä tunnistaa ihmisen tunneälykkyystaidot. Joka tapauksessa johtajien kannattaa itsekin miettiä sopiiko laji itselle. Pohdintaa voi verrata pitkämatkanjuoksuun, johon esimerkiksi harva isokokoinen aidosti soveltuu. Toki, jos itse on avoin ja kiinnostunut ihmisistä, niin sillä pääsee jo aika pitkälle viestinnässä ja johtamisessakin. Kuuntelu ja läsnäolo toki vaativat aikaa ja aika on kustannusta, joten aivan rajattomasti sitäkään ei voi tehdä.
Oleellista on tunnistaa myös millä kehityksen tasolla mennään yrityksessä viestinnässä eli ollaanko alkutaipaleella vai hiotaanko jo timanttia. Tunnistamalla taso voidaan aidosti kehittää viestintää ja oikeita asioita siinä. Esimerkiksi sähköiset päiväkirjat ja keskusteluryhmät voivat edistää monia asioita. Toki on muistettava varmistaa tietoturva-asiat erilaisten sähköisten työkalujen ja kanavien käyttämisessä. Joskus yksinkertainen, esimerkiksi ihan tavallinen sähköinen tekstidokumentti voi olla paras ja toimivin työkalu. Usein myös paras tiedon arkistointitapa on ihan vain tavallinen kaikille tuttuun kansiorakenteeseen pohjautuva tallennusmuoto. Erityisesti tällöin tiedon karsiminen tärkeää ja se haastavaa. Voi myös miettiä toimisivatko äänitallenteet tai vaikkapa screen shot-kuviin perustuvat videot esimerkiksi työntekijöiden ohjeistuksessa ja perehdytyksessä. Työtekijät tulee myös saada innostumaan viestinnän parantamisesta. Parhaimmat ideat kun tulevat usein juuri työntekijöiltä. Suurimmalla osalla on kuitenkin halu tehdä työnsä hyvin ja laadukkaasti ja viestintä tärkeää siksikin.
Johtamisessa tulee olla reilu ja tasapuolinen. On äärimmäisen tärkeää, että jokainen saa saman kohtelun. Siispä, jos hoidat johtamishommasi huonosti, niin hoida se huonosti kaikki kohtaan. Tai hyvin kaikkia kohtaan. Tärkeää on myös, että puututaan niin asioihin, joihin myös täytyy puuttua.
Toki tietynlaista pelinlukua tarvitaan siihen, että missä kohtaa annetaan esimerkiksi kriittistä palautetta. Pitkän työvuoron päätteeksi tai kesken asiakastilanteen ei varmasti ole otollisin hetki. Toki joskus kriittinen palaute on kuitenkin annettava eikä sen antamishetken optimointia voi loputtomiin tehdä.
Teksti: Mirva Leppälä
Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn