Tervetuloa, tervemenoa

Hoitoala tarvitsee tulevaisuudessa valtavasti ulkomaista työvoimaa, mutta kansainvälistä rekrytointia ei tällä hetkellä säännellä laissa. Siispä vastuu työntekijän kielen opetuksesta, pätevöittämisestä tai kotoutumisesta voi haihtua tuuleen. Ulkomailta Suomeen rekrytoitu voi luulla tulevansa onnelaan, mutta lopputulos voikin olla liuta vaikeuksia, velkaa ja vastuunkannon pakoilua. Miten tässä nyt näin on käynyt?

Asiaa ovat ruotimassa Filippiineiltä Suomeen muuttanut OAMK:n englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen lehtori Floro Cubelo, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Linda Bäckman ja vapaa tutkija, poliitikko Tiina Vaittinen.

Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.

Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lähteitä:Kalevi Sorsa -säätiö, Tiina Vaittinen: Sääntelemätön rekrytointi jättää ulkomaiset hoitajat oman onnensa nojaanMaahanmuuttoviraston tilastotSuper-liitto: Kuka kantaa vastuun ulkomaisten hoitajien rekrytoinnin onnistumisesta?Super-liitto: Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia. Seurantatutkimus 2024Valvira: Riittävän kielitaidon osoittaminen

Suomalainen yhteiskunta nojaa korkeaan luottamukseen. Poliisi ja koulut hoitavat omat tonttinsa, lääkäri ja neuvola auttavat ja poliitikkoihinkin luotetaan melko hyvin. Mutta entä jos tulee maasta, jossa viranomaisia on joutunut pelkäämään, tai valtiokoneiston toiminta on romuttanut luottamuksen kokonaan?

Tässä jaksossa selvitetään, miksi maahanmuuttajataustaisilla voi olla epäluuloja tai pelkoja suomalaisviranomaisia kohtaan, ja mihin se voi johtaa. Ja miten toimii vastavuoroisuus – luottaako suomalainen yhteiskunta maahanmuuttajaan?

Kokemuksistaan kertoo maahanmuuttajaperheeseen syntynyt Artem Kuosti. Luottamusta ruotivat myös Mobile Futures –hankkeen tutkijat Elina Turjanmaa ja Iida Kauhanen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perheiden erityispalvelujen johtaja Saana Pukkio.

Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.

Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lähteitä:

Eduskunnan työ- ja elinkeinoministeriön kirjallinen lausunto työelämä- ja tasaarvovaliokunnassa: Maahanmuuttajaäitien työllistyminen, 26.5.2025

Valtiovarainministeriö: Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima; Kansalaisten luottamus hallituksiin lievässä laskussa OECD-maissa; Suomi edelleen korkean luottamuksen maa

Sisäministeriö: Luottamus poliisiin pysynyt korkealla tasolla

OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions 2024 Results - Country Notes: Finland

OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions – 2024 Results

Sitra: Näin vahvistamme luottamusta ja turvallisuutta

Kati Turtiainen: Possibilities of trust and recognition between refugees and authorities: resettlement as a part of durable solutions of forced migration

Työ- ja elinkeinoministeriö: Tutkimus: ulkomaalaistaustainen nimi heikentää yhä työllistymismahdollisuuksia

Suvi Keskinen: The Stopped - Ethnic profiling in Finland

Kotona olevat maahanmuuttajaäidit herättävät tunteita. Yhteiskunnallisena huolena on se, etteivät äidit työllisty riittävästi, opi suomea tai ylipäätään tee muuta kuin kotoile lasten kanssa. Totuus on toinen. Tässä jaksossa avataan maahanmuuttajaäitien todellista arkea ja selvitetään, mikä estää kotoa lähtemistä ja työllistymistä.

Jaksossa kysymyksiin vastaavat kotiäitinä ollut Sofia Achame-Räisänen, tutkijatohtori Liselott Sundbäck ja väitöskirjatutkija Nima Ahmed.

Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.

Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lähteitä:

Mobile Futures: Keskeisiä tuloksia

Asiantuntijalausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, diaarinumero VATT/197/07.01/2025

Opetushallitus: Tutkinnon tunnustamispäätöksen hakeminen

Tehy: Tutkinnon päivittäminen Suomeen tuleville

Tilastokeskus

VATT: Uusi tutkimus: Lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia

Hoitoala tarvitsee tulevaisuudessa valtavasti ulkomaista työvoimaa, mutta kansainvälistä rekrytointia ei tällä hetkellä säännellä laissa. Siispä vastuu työntekijän kielen opetuksesta, pätevöittämisestä tai kotoutumisesta voi haihtua tuuleen. Ulkomailta Suomeen rekrytoitu voi luulla tulevansa onnelaan, mutta lopputulos voikin olla liuta vaikeuksia, velkaa ja vastuunkannon pakoilua. Miten tässä nyt näin on käynyt?

Asiaa ovat ruotimassa Filippiineiltä Suomeen muuttanut OAMK:n englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen lehtori Floro Cubelo, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Linda Bäckman sekä tutkija ja poliitikko Tiina Vaittinen.

Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.

Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lähteitä:Kalevi Sorsa -säätiö, Tiina Vaittinen: Sääntelemätön rekrytointi jättää ulkomaiset hoitajat oman onnensa nojaanMaahanmuuttoviraston tilastotSuper-liitto: Kuka kantaa vastuun ulkomaisten hoitajien rekrytoinnin onnistumisesta?Super-liitto: Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia.Seurantatutkimus 2024Valvira: Riittävän kielitaidon osoittaminen

Wallah, veli, kieli on aina muutoksessa, eikä suomi ole poikkeus. Tämän jakson myötä paiskaamme roskikseen normin siitä, että joka iikka oppii, rakastuu ja työskentelee yhdellä kielellä kehdosta hautaan. Totuus on monikielisempi. Mutta miten monikielisyys ja maahamuutto vaikuttavat suomen kieleen ja sen kehitykseen? Suomea lapsena oppinut koomikko Mebe kertoo kokemuksella, mikä ihmetytti kieltä opiskellessa. Suomalaiset ovat myös itse maahanmuuttajia ja vieneet kielen mukanaan maailmalle. Mitä kielimuotoja siitä syntyi?

Jaksossa käytettyjä lähteitä:

Siirtolaisuusinstituutin arkisto

Kainun institutti / Kvensk institutt: Kainulaiset eli kväänit

Jönsson-Korhola, Hannele & Lindgren, Anna-Riitta: Monena suomi maailmalla

Helsingin Sanomat: 

Yle: 

Kielikello: 

Harri Sinkko, erikoistutkija / Helsingin kaupunki

Koneen säätiö: Myytti yhden kulttuurin Suomesta ruokkii rasismia

Humboldt-Universität zu Berlin: Linguistic innovation in Kiezdeutsch

Tilastokeskus: 

Virtaranta, Pertti: Amerikansuomen sanakirja

Tässä jaksossa ei tyrmätä kaikkia kaupunkeja – ainoastaan liian isot. Onko tiivis suurkaupunki muka aina ekologinen? Ja mitä järkeä on keskittää hallinto ja kulttuuri yhteen isoon pääkaupunkiin? Jatkuvasti kehittyvä ja kasvava kaupunki kuulostaa automaattiselta kehityskululta, mutta sitä se ei ole. Kun urbanisoituminen harmittaa, mutta maaseudullekaan ei kannata palata, mitä jää vaihtoehdoksi?

Jaksossa käytettyjä lähteitä:

Helsingin kaupunki: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2021–2060

Valtioneuvoston tiedotteet:

Helsingin kaupunginarkisto: 

Uudenmaan liitto: Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet 1946–2006

HS: Lääkelaitos pakkosiirrettiin Kuopioon, vain kolme ihmistä muutti ja kymmenet irtisanoutuivat – HS kertoo, kuinka poliitikot ajoivat viraston tuhon partaalle

Yle: 

Maahanmuuttokeskustelussa korostuvat turvapaikanhakijat ja pakolaiset, vaikka he ovat vain muutama prosentti Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Suurin ulkomaalaisryhmä Suomessa ovat nimittäin virolaiset – pitäisikö heistä puhua enemmän? Tataareja taas on pidetty maahanmuuton menestystarinana, mutta totuus on monimutkaisempi. Menneisyydestä löytyy niin kohuja kuin Venäjän varjo. Miksi virolaiset ja tataarit ovat jääneet maahanmuuttokeskustelussa näkymättömiin – vai ovatko sittenkään?

Jaksossa käytettyjä lähteitä:

Elmgren, Ainur: Visual Stereotypes of Tatars in the Finnish Press from the 1890s to the 1910s

Elmgren, Ainur: “Our Secret Weapon”: Minority Strategies of the Finnish Tatars 1880–1945

Ståhlberg, Sabira: Tatarerna – Finlands osynliga minoritet 

Lagerspetz, Mikko: Suomen virolaiset – vähemmistö, väestöryhmä, vai jotakin muuta?

Hanski, Jari: Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa

Telve, Keiu: Pendelöinnin vaikutus lähisuhteisiin Suomessa työskentelevien 

virolaismiesten esimerkin mukaan

Kaasik-Krogerus, Sigrid: Kuvia perhepiiristä? Viron ja Suomen suhteiden esittäminen tiedotusvälineissä

Kährik, Anneli ja Tiit Tammaru / Tuglas-seura: Virolaiset Suomessa

Politiikasta: Viro100: Virolaiset Suomessa

Iso Numero: Työmaa Suomessa, sydän Virossa

Helsingin uutiset: Virolaisten määrä väheni Helsingissä roimasti –  tämä on yksi syy

Ely-keskus: Kotona Suomessa - Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta

Maahanmuuton tilastot 2021: Ennätysmäärä haki oleskelulupaa työn perusteella

Sisäministeriö: Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan

Ulkosuomalaiset ovat kirjava sakki, johon mahtuu niin Suomen kansalaisia kuin sukupolvien takaa perittyä suomalaisuutta. Osalle Suomi on ahdasmielinen ja ikävä paikka, osa haikailee jo takaisin. Mutta miksi sekä ennen että nyt juuri vähemmistöjen edustajia on häipynyt kotimaasta? Ja miten suomalaisuutta ylläpidetään ulkomailla – riittääkö ruisleipä, vai tarvitaanko järeämpiä konsteja? 

Jaksossa käytettyjä lähteitä:

Hovi, Tuomas; Tervonen, Miika; Latvala-White, Heidi: Muuttuva ulkosuomalaisuus : Kyselytutkimus maastamuutosta ja ulkosuomalaisuudesta

Lindberg, Hanna: Kohti sivistystä - suomenruotsalaisten kuurojen maastamuutto Ruotsiin 1900-luvun loppupuolella

Tervonen, Miika & Leinonen, Johanna: Vähemmistöt muuttajina: Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen

Kielikello: Äidinkieli muilla mailla

Ulkosuomalaisparlamentin 10. istunnon päätöslauselmat 

Tuhannet suomalaiset kyllästyivät kotimaahan oloihin ja lähtivät perustamaan ihannesiirtokuntia ulkomaille. Erityisen uuttera ihannesiirtokuntien eli utopioiden johtohahmo oli inkerinsuomalainen Matti Kurikka, joka perusti peräti kolme utopiaa satakunta vuotta sitten. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että utopioiden mailla olikin joskus jo väkeä – alkuperäiskansaa.

Miten tuosta noin vain voi perustaa toisten maille oman yhteiskunnan? Onko kolonialismista haittaa, jos ei halua vahingoittaa ketään tai tarkoita pahaa? Jaksossa kuullaan asiantuntijoiden lisäksi arkistopätkiä suomalaisutopioiden myöhemmiltä vuosilta.

Oikaisu: Lannistumaton-kirjan mukaan Matti Kurikka kuoli Yhdysvalloissa Connecticutissa, ei Rhode Islandilla, kuten jaksossa mainitaan. 

Jaksossa käytettyjä lähteitä:

Peltoniemi, Teuvo: Kohti parempaa maailmaa

Leinonen, Johanna: Finnish Utopian Communities, Historiographies, and Shapes of Settler Colonialism

Hollsten, Laura ja Tuori, Salla: Avoin ja vapaa kaikille, varsinkin eurooppalaisille

Saikku, Mikko: Utopians and utilitarians: Environment and Economy in the Finnish-Canadian Settlement of Sointula

Suodenjoki & al.: Lannistumaton: Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella

- Heimo, Anne: Sosialistisia pyrkimyksiä Etelän ristin alla

- Salmesvuori, Päivi: Näytelmät naisten asialla: Aili ja Äärimmäisessä talossa

- Salmi-Nikander, Kirsti: Haaveilijan kaksi kuolemaa

Perttu Häkkinen -radio-ohjelma/Yle: Suomalaiset utopiat osa 2: Sointula ja Emmaus

Siirtolaisuusinstituutin arkisto

Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.

Suomessa väki vanhenee ja pakkautuu kaupunkeihin, mutta jonkun se maaseutu olisi kuitenkin pidettävä hengissä. Se joku voi olla maahanmuuttaja – mutta millaisilla ehdoilla? Jaksossa matkustetaan maaseudulle ja selvitetään asiaa perinpohjin eettisiä kysymyksiä sivuuttamatta. Äänen saavat niin asiantuntijat kuin maahanmuuttaneet. 

Jaksossa käytettyjä lähteitä:

Kuntaliitto: Väestöennuste 2019-2040: Väestökato on voimakkainta pienissä kunnissa

Tilastokeskus: Maahanmuuttajat väestössä

Yle: Närpiön kiskontatapaus siirtyy syyttäjälle 

MATILDE

EVA: Näin maahanmuutto pelastaa Suomen

Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.