Voiko mustien aukkojen avulla matkustaa ajassa? Onko madonreikiä todella olemassa? Miten Albert Einstein ja suhteellisuusteoria liittyvät tähän kaikkeen? Interstellar pohjautuu tieteeseen, mutta mikä elokuvassa ärsyttää tutkijaa?

Studiossa aika-avaruutta ihmettelevät mustien aukkojen hiukkassuihkuja tutkiva Talvikki Hovatta sekä elokuva- ja tv-käsikirjoittaja Anna Ruohonen.

Aalto-yliopiston “Tiedettä vai tarinaa?” -podcastissä tarkastellaan scifin tiedettä ja tutkimusta oikeiden asiantuntijoiden kanssa!

Luennoista julkaistaan saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla:

Käsikirjoitus: Anna Berg & Anna Ruohonen

Thumbnail-kuvan musta aukko: Flaring Disk Around Milky Way’s Black Hole (Artist’s Concept) / NASA, ESA, CSA, Ralf Crawford (STScI)

Pluribuksessa ulkoavaruuden virus muuttaa maapallon väestön tyytyväiseksi ja rauhaa rakastavaksi parviälyksi. Mutta onko tyytyväisyys onnellisuutta? Mikä on oman tahdon ja onnen suhde? Ja miltä sarjan kuva hyvästä elämästä näyttää suomalaisesta näkökulmasta?

Studiossa aihetta syväluotaavat filosofi, apulaisprofessori Frank Martela ja Aallon alumni, elokuva- ja tv-käsikirjoittaja Anna Ruohonen.

Aalto-yliopiston “Tiedettä vai tarinaa?” -podcastissä ihmetellään scifisarjojen tiedettä ja tutkimusta oikeiden asiantuntijoiden kanssa!

Luennoista julkaistaan saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla:

Käsikirjoitus: Anna Berg & Anna Ruohonen

Scifissä on nähty tietoisia koneita jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi Ex Machina, Star Trek TNG, Altered Carbon ja Westworld näyttävät mitä koneen ajattelu voisi olla. Tuleeko tarinoista pian arkipäivää tekoälyn kehittyessä huimaa vauhtia? Onko meillä itsenäisesti toimivia, tietoisia koneita jo peräti ensi vuonna, kuten jotkut asiantuntijat ovat väittäneet? Ja miksi olisi omaksi parhaaksemme, että olisimme koneille ystävällisiä?

Entä onko ihminenkin eräänlainen kone? Ja voitaisiinko mieli erottaa ruumista? Mitä tietoisuus edes on?

Podcast-studiossa koneen ja ihmisen eroa pohtivat Aalto-yliopiston työelämäprofessori, filosofi Lauri Järvilehto sekä Aalto-yliopiston alumni, scifi-intoilija Suvi Rantonen.

Aalto-yliopiston "Tiedettä vai tarinaa?" -sarjassa setvitään scifisarjojen tiedettä ja tutkimusta oikeiden asiantuntijoiden kanssa!

Käsikirjoitus: Anna Berg & Suvi Rantonen

Kuvaus ja äänitys: Mikko Raskinen & Maiju Thers

Leikkaus: Hilla Tykkyläinen

Ohjaus ja tuotanto: Anna Berg / Aalto-yliopisto

Scifissä Mars on valloitettu ja siirtokuntia perustettu, planeetta on jopa muutettu maapallon kaltaiseksi. Mutta milloin ihmiskunta todella pääsee punaiselle planeetalle? Mistä Marsissa saadaan juomavettä ja hengitettävää ilmaa, entä ruokaa? Entä kannattaako Marsissa hengailla ilman avaruuspukua? Marsissa selvitymistä kuvaava “Yksin Marsissa / The Martian” -elokuva vaikutti tieteellisesti perustellulta, mutta oliko se sitä myös tutkijan mielestä?

Studiossa aihetta ruotivat Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer sekä Aalto-yliopiston alumni, scifi-intoilija Suvi Rantonen.

Aalto-yliopiston "Tiedettä vai tarinaa?" -sarjassa setvitään scifisarjojen tieteen ja tutkimuksen todenperäisyyttä oikeiden asiantuntijoiden kanssa.

Käsikirjoitus: Anna Berg & Suvi Rantonen

Thumbnail-kuvan astronautti on luotu tekoälyllä. Mars-kuva: NASA/JPL-Caltech/MSS

Tieteisfantasiassa tekoäly yrittää usein orjuuttaa tai tuhota ihmiskunnan – pitäisikö meidän olla huolissaan tästä myös tosielämässä? Mikä voisi johtaa siihen, että tekoäly kehittäisi omia pahantahtoisia tavoitteita kuten Terminaattori-elokuvasarjassa? Mitä koneelle annetut epäloogiset tai ristiriitaiset tavoitteet voisivat aiheuttaa? Scifissä eksentrinen tutkijanero luo tekoälyrobotin omaksi kuvakseen, mutta onko koneen ajattelu tosiaan samankaltaista kuin ihmisen? Entä onko kaikilla tekoälytutkijoilla oma vuoristomaja?

Studiossa aihetta ruotivat koneoppimisen tutkija, apulaisprofessori Arno Solin sekä Aalto-yliopiston alumni, scifi-intoilija Suvi Rantonen. Mukana menossa myös paha tekoälyjuontaja Suvi Negatron.

Jakso sisältää tekoälyllä luotua ääntä ja kuvaa.

Netflixin Three body problem -scifisarjassa yksittäinen astrofyysikko määrittää ihmiskunnan kohtalon lähettämällä viestin ulkoavaruuteen. Mutta voisiko auringon läpi tosiaan lähettää sanoman toiselle planeetalle? Entä kuka saisi tosielämässä vastata ulkoavaruudesta tulevaan yhteydenottoon? Voisiko kvanttilomittumista hyödyntää interplanetaarisessa vakoilussa? Ja lamauttaisiko hiukkaskiihdyttimien pysäyttäminen ihmiskunnan edistyksen?

Luennoista julkaistaan saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla: