Tiedeykkönen

Euroopan avaruusjärjestön Hera-luotain saapui Didymos-asteroidiparin luokse torstaina 4. marraskuuta 2026. Kyseessä on sama kaksoisasteroidi, joka nousi otsikoihin ympäri maailman syyskuussa 2022, kun Nasan DART-luotain törmäsi sen pienempään kumppaniin, Dimorphokseen, noin 23 700 kilometrin tuntinopeudella ja muutti merkittävästi sen kiertorataa.

Heran tehtävänä on tutkia törmäyksen synnyttämää kraatteria ja selvittää tarkemmin, millainen asteroidi Didymos oikeastaan on. Luotaimen mukana matkustaa kaksi pikkusatelliittia, jotka lähetetään alkuvuonna tekemään omia, vaarallisia tutkimuksiaan läheltä asteroidin pintaa. Toisessa niistä on mukana VTT:n rakentama hyperspektrikamera.

Tiedeykkönen pääsi tutustumaan Hera-luotaimeen juuri ennen sen laukaisua vuonna 2024. Ohjelmassa haastatellaan Heran laatupäällikkönä toiminutta Heli Greusia, Hera-lennon johtajaa Ian Carnellia sekä DART-lennon vetäjää Cheryl Reediä. Tanskalaisen GomSpace-yhtiön Jan Persson kertoo Juventas-pikkusatelliitista, ja VTT:llä työskennellyt Antti Näsilä esittelee ASPECT-hyperspektrikameraa.

Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Maapallo maksaa pikamuodista kovan hinnan. Maailman jätevesipäästöistä arviolta jopa 20 prosenttia on peräisin kankaiden teollisesta värjäyksestä ja viimeistelykäsittelystä. Tutkijat ovat siksi kehitelleet vaihtoehtoja raakaöljypohjaisille, synteettisille väriaineille. Millaisia uuden ajan bioväriaineet ovat, syntyvätkö ne laboratorioissa vai pelloilla? Voisiko teollinen värjäys hoitua jopa vedettömästi?

Tiedeykkönen tutkii uusia innovaatioita, joilla vaateteollisuuden värjäyspäästöjä saadaan alennettua. Keskiössä ovat myös kulutustottumukset, sillä ostamme noin 40 uutta vaatetta vuodessa.

Haastateltavana käsityötieteen professori Riikka Räisänen Helsingin yliopistosta.

Toimittaja Minna Korhonen

Äänisuunnittelija Panu Willman

Kaatuneen puun juurakosta paljastuu pieni luun kappale. Se saattaa kuulua ihmiselle, joka eli tuhat vuotta sitten. Maallikon silmiin löytö voi vaikuttaa mitättömältä, mutta tutkijoille voi pienestäkin palasta luuta aueta ällistyttävä näkymä muinaisuuden ihmiseen.

Luunsirpaleeseen tallentunut DNA voi paljastaa ihmisen geneettistä taustaa ja sukulaisuussuhteita. Luiden ja hampaiden isotooppikoostumuksesta voidaan puolestaan päätellä, mitä hän söi, missä hän eli ja millaisia matkoja hän mahdollisesti teki. Jopa lapsuuden ruokavaliosta voi löytyä jälkiä.

Tiedeykkönen seuraa kuvitteellisen luunsirpaleen matkaa arkeologiselta löytöpaikalta tutkimuslaboratorioihin. Samalla avautuu kiehtova näkymä siihen, miten luonnontieteelliset menetelmät avaavat käsitystämme menneisyyden ihmisistä.

Tarkennus sisältöön 26.10. 2026:

Ohjelmassa puhutaan kohdassa 14'42 tietokoneen algoritmeista. Tällä tarkoitetaan tietokoneen sekvensointiohjelmaan ohjelmoituja algoritmeja.

Oppaina ovat Turun yliopiston muinais-DNA-tutkija, tutkijatohtori Sanni Peltola sekä Helsingin yliopiston akatemiatutkija ja isotooppitutkimuksen asiantuntija Maria Lahtinen-Kaislaniemi.

Toimittaja Ville Talola

Äänisuunnittelu Matias Puumala

Venäjän öljyn myynnille asetettujen pakotteiden myötä Itämerelle on ilmestynyt varjolaivasto, jonka öljytankkerit ovat huonokuntoisia ja miehistö osaamatonta. Useiden asiantuntijoiden mukaan vakava öljyonnettomuus on vain ajan kysymys.

Ei ole varmaa, palautuisiko Itämeren herkkä luonto enää ennalleen öljykatastrofin jälkeen.

Öljyntorjuntaa tärkeämpää on tietenkin estää katastrofin syntyminen. Miksi ihmeessä vaarallisten tankkereiden kulkua Itämerellä ei pysäytetä?

Haastateltavana jaksossa ovat Ilmatieteen laitoksen merentutkimuksen yksikön päällikkö Laura Tuomi, Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntija Petteri Salli, merioikeuden professori Henrik Ringbom, Åbo Akademista ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista.

Toimittaja Hannamari Vallila.

Äänisuunnittelija Laura Koso.

Oudot kuviot maan pinnassa kiinnittivät tutkijoiden huomion liki 50 vuotta sitten.

Kukaan ei tiennyt, mitä neliöt, ympyrät ja heksagonit merkitsivät tai kuka ne oli tehnyt. Kukaan ei aavistanut että sademetsän kätköissä odotti löytämistään niitä valtavasti lisää.

Suomalainen arkeologi Martti Pärssinen tutustui Brasilian Amazonin geoglyfeihin ensimmäisen kerran 25 vuotta sitten.

Viime kesänä hänen johtamansa tutkimusryhmä sai kertoa maailmalle, että Amazonilla kukoisti 2000 vuotta sitten yli 3 miljoonan ihmisen sivilisaatio. Löytö ravistelee vakiintuneita käsityksiä ihmisen historiasta Etelä-Amerikassa.

Haastateltavana Latinalaisen Amerikan tutkimuksen emeritusprofessori Martti Pärssinen Helsingin yliopistosta sekä laserkeilaustutkimuksen pioneeri, professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Toimittajana on Jaro Asikainen.

Äänisuunnittelu: Panu Willman ja Jaro Asikainen.

Jakso sisältää tekoälyllä luotua ääntä: kohdassa 00:25 - 00:36 kuultavien kahden uutisotsikon luenta on tuotettu tekoälyllä.

Poliitikot ehdottavat toisinaan tekoälyä ratkaisuksi valtionhallinnon ongelmiin. Teknologia ja digitalisaatio nähdään usein taikasauvana, joilla saa säästöjä ja kansalaisille parempia palveluja. Miltä kuulostaisi Suomen oma tekoäly, joka auttaisi kansalaista asioinnissa - ja siinä sivussa tulemaan paremmaksi ihmiseksi?

Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Aaro Tupasela kertoo jaksossa kunnianhimoisesta Aurora AI -projektista, jossa konseptoitiin tekoälypalvelua kansalaisille. Hankkeen etiikkaryhmässä tutkijan roolissa mukana ollut Tupasela joutui pohtimaan mm. sitä, voiko julkisen puolen tekoäly kertoa kansalaiselle, miten elää hyvää elämää.

Kansalaisten digitaalisissa palveluissa on parantamisen varaa. Tampereen yliopiston filosofian dosentti Jaana Parviainen tutkii palveluiden yhteydessä ilmenevää epäoikeudenmukaisuutta. Parviainen on verrannut miljardööri Elon Muskin johtamaa kohuttua DOGE-digireformia siihen, miten monissa maissa digitalisaatio on tapahtunut vuosikymmenten saatossa “hiljaisena vallankumouksena”.

Aaro Tupaselaa ja Jaana Parviaista haastattelee Juuso Pekkinen.

Jakson äänisuunnittelija on Panu Willman.

Suru sekoittaa aivomme. Se aiheuttaa meissä luonnollisen biologisen ja psykologisen puolustautumisreaktion. Mitä mielessämme ja elimistössämme silloin tapahtuu? Miksi järkeily ei auta, kun tapahtuu jotain järkyttävää?

Jaksossa perehdytään myös erääseen traumojen hoitomuotoon, EMDR-silmänliiketerapiaan. Sen avulla pyritään prosessoimaan järkyttävässä tilanteessa syntyneet ajatukset ja tuntemukset rakentavaan muotoon.

Haastateltava: psykologian tohtori, psykoterapeutti Tuija Turunen.

Toimittaja: Minna Korhonen.

Äänisuunnittelu: Matias Puumala.

Jos katsot tähtitaivasta pimeänä yönä, se näyttää autiolta ja tyhjältä: vain tähtiä valtavan mustuuden seassa. Silmä ei kuitenkaan näe kaikkea, sillä avaruus etenkin maapallon lähellä on täynnä säteilyä ja erilaisia alkeishiukkasia. Osa niistä on hurjan suurienergisiä, ja niillä on takanaan vuosimiljardien matka läpi maailmankaikkeuden.

Kenties kummallisimpia avaruuden vipeltäjiä ovat neutriinot, joita on todella paljon. Lävitsesi kulkee joka sekunti miljardeja neutriinoita. Neutriinon massaa ei tiedetä tarkasti, mutta se on äärimmäisen pieni. Koska neutriinoita on kuitenkin valtavasti, saattaa niillä olla loppujen lopuksi suuri merkitys maailmankaikkeuden tulevaisuudelle.

Neutriinot löydettiin 70 vuotta sitten. Tiedeykkönen nostaa esiin neutriinot ja muut avaruudessa kiitävät hiukkaset sekä säteet. Niistä ohjelmassa kertoo Oulun yliopiston tutkija Pauli Väisänen, toimittaja on Jari Mäkinen.

Voiko tulevaisuuden 6G-verkko havainnoida ympäristöään ja toimia kuin tutka? Huippunopea 6G-mobiiliverkko on tulossa laajasti käyttöön 2030-luvulla. Se voisi mahdollistaa hologrammipuhelut, aistia aktiivisesti ympäristöä ja havaita liikkuuko lähistöllä ihminen, auto tai vaikkapa drooni. Tutkijat suunnittelevat myös, että satelliitit voisivat toimia 6G-verkon tukiasemina maanpäällisen verkon ohella - ja Elon Musk kaavailee datakeskuksia avaruuteen.

6G-teknologiaan kytkeytyvä tutkimus ulottuu myös paljon mobiiliverkkoja laajemmalle: samoja radioaaltoihin perustuvia menetelmiä tutkitaan myös lääketieteen sovelluksissa. Oulun yliopiston Human Body Twin-laboratoriossa tutkitaan mikroaaltojen hyödyntämistä muun muassa rintasyövän ja aivokasvainten havaitsemisessa.

Haastateltavina ovat tietoliikennetekniikan professori Markku Juntti ja yliopistotutkija Mariella Särestöniemi Oulun yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Samaan aikaan kun tekoälypöhinä käy kuumana, monet yritykset ja tutkimusryhmät valmistelevat laskennan seuraavaa vallankumousta lähellä absoluuttista nollapistettä.

Nopeaa tahtia kehittyvien kvanttitietokoneiden luvataan ratkaisevan ongelmia, joihin perinteiset tietokoneet eivät kykene.

Aalto-yliopiston kvanttiteknologian professori Mikko Möttösen tutkimusryhmä on onnistunut rakentamaan huippukylmään kryostaattiin maailman ensimmäisen kvanttilämpökoneen, joka voisi mahdollisesti laskea kvanttitietokoneiden hintalappua.

Tiedeykkönen paneutuu tässä jaksossa kvanttitietokoneiden laitteistoon, eli “rautaan”. Jakson kuunneltuasi tiedät kvanttitietokoneista todennäköisesti enemmän kuin naapurisi!

Kvanttilämpökoneen lisäksi jaksossa keskustellaan siitä, minkälaisella laitteistolla kvanttilaskenta käytännössä tapahtuu.

Toimittajana on Juuso Pekkinen

Äänisuunnittelu: Matias Puumala

Haastateltavina jaksossa:

Mikko Möttönen, kvanttiteknologian professori, Aalto-yliopisto

Tuomas Uusnäkki, väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto