Tulevaisuuden Lääketiedettä

Saatat mennä naimisiin puoliksi keinotekoisen miehen tai naisen kanssa, valita lapsesi sukupuolen, muuttaa muistojasi ja elää 150 vuotiaaksi — ellei tieteellinen vallankumous tuhoa meitä sitä ennen. Muun muassa tähän tyyliin vuonna 1968 ilmestyneessä kirjassa "Biologinen aikapommi" peloteltiin ihmisiä geenitekniikoiden vaaroista. Tuolloin bioteknologian ala oli vasta alkuvaiheessa ja viruksen perimää oli ensimmäistä kertaa pystytty monistamaan.

Nyt tiedetään, ettei aikapommi räjähtänyt. Sen sijaan dna-teknologioiden kehittyminen ja mikrobien valjastaminen lääketieteen apulaisiksi on ollut valtava edistysaskel. Mikrobien ansiosta on saatu valtavasti uutta tietoa ja mahdollisuuksia vaikeiden sairauksien hoitamiseen. Iso osa uusista lääkkeistä on biologisia lääkkeitä, kuten vasta-aineita ja geenihoitoja, joiden valmistuksessa hyödynnetään mikrobeja. Yksi esimerkki on joulukuussa 2022 Yhdysvaltain lääkeviranomaisten hyväksymä, Suomessa kehitetty virtsarakkosyövän geenihoito. Tulevaisuudessa tällaisten lääkkeiden määrä edelleen kasvaa.

“Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan kuudennessa jaksossa puhutaan mikrobien hyödyntämisestä lääketieteen tutkimuksessa ja lääkkeiden valmistamisessa. Millaisia nämä uskolliset apulaisemme ovat ja mihin kaikkeen niitä käytetään?

Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat molekyylilääketieteen professori, geenihoitoja vuosikymmenten ajan kehittänyt Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopiston biokemian professori Mikko Metsä-Ketelä, joka tutkii muun muassa uusia antibiootteja.

Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan kuudes jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä.

Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:

Stronghold by Phat Sounds, Free download: https://filmmusic.io/song/10645-stronghold, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license

Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/

Carefree by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3476-carefree, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://incompetech.com

Kesällä 2007 Yhdysvalloissa havaittiin outo ilmiö: chilikastiketta sisältävät säilyketölkit alkoivat pullistella ja räjähdellä. Samaan aikaan kahdeksan ihmistä eri puolilla maata joutui sairaalaan vakavien oireiden vuoksi. Potilailla oli lihasheikkoutta, vaikeuksia puhua ja niellä. He kaikki olivat syöneet saman valmistajan chilikastiketta. Pian selvisi, että syyllinen oli Clostridium botulinum-bakteeri, joka tuottaa botuliini-nimistä hermomyrkkyä. Se oli päässyt lisääntymään säilykkeissä riittämättömän kuumennuskäsittelyn vuoksi. Yksi sairastuneista kuoli. Kymmeniä miljoonia säilyketölkkejä vedettiin markkinoilta ja tuhottiin.

Botulismitapaukset ovat onneksi Suomessa hyvin harvinaisia, mutta muita elintarvikevälitteisiä epidemioita meillä on vuosittain kymmeniä. Kesällä 2021 yli 600 päiväkotilasta sairastui Jyväskylän alueella vatsatautiin syötyään saman keskuskeittiön valmistamaa salaattia. Syylliseksi paljastui salmonella. Viime vuosina Suomessa on havaittu myös aiempaa enemmän Chryptosporidium-alkueläimen aiheuttamia tartuntoja.

“Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan viidennessä jaksossa puhutaan ruokamyrkytyksistä. Mistä ja millaisia mikrobeja elintarvikkeisiin päätyy? Millaisia ruoka- ja vesiepidemioita Suomessa esiintyy? Ja miltä näyttää tulevaisuus, tuleeko ruokamyrkytysepidemioista yhä laajempia?

Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat epidemiologieläinlääkäri, zoonoosiepidemiologian dosentti Ruska Rimhanen-Finne Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksikön erityisasiantuntija Elina Leinonen Ruokavirastosta.

Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan viides jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä.

Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:
Lithium by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3983-lithium, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license

Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/

Groove Grove by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3831-groove-grove, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license

Western Streets by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/4617-western-streets, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license

Elokuussa 1978 Birminghamin yliopiston lääketieteen valokuvaaja Janet Parker kärsi kovasta kuumeesta ja kivuista. Myöhemmin hänelle alkoi kehittyä rokkonäppylöitä ympäri kehoa. Kenellekään ei aluksi tullut mieleen, että kyseessä voisi olla isorokko, sillä tauti oli tuolloin jo saatu hävitettyä maailmasta.

Oireet vain pahenivat, ja lopulta tauti tunnistettiin. Tarkka tartuntareitti ei koskaan selvinnyt, mutta Parker oli työskennellyt yliopistolla kerrosta alempana kuin tutkijat, jotka käsittelivät tutkimuksissaan isorokkoa aiheuttavaa variola-virusta. Syyskuussa 1978 Janet Parker kuoli isorokkoon.

“Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan neljännessä jaksossa puhutaan ihmiskuntaa piinaavista viruksista ja siitä, miten niitä vastaan voidaan taistella. Karmean viimeisen comebackin jälkeen isorokosta on onneksi päästy kokonaan eroon, mikä on yksi lääketieteen suurimmista läpimurroista. Mutta miksi emme ole onnistuneet rokotusten avulla hävittämään myös muita viruksia, kuten poliota ja tuhkarokkoa? Keskustelemme myös siitä, miten virukset — jotka ovat vain pätkä perimää paketissa —osaavat aiheuttaa niin erilaisia oireita, esimerkiksi rotavirus ja norovirus mahatautia, korona ja influenssa hengitystieoireita. Ja miksi korona-virukselle saadaan kehitettyä rokote vuodessa, mutta hiville ei edes vuosikymmenissä? Entä miksi viruslääkkeitä on niin vähän?

Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja Mika Rämet ja Jyväskylän yliopiston professori, virustutkija Varpu Marjomäki.

Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan neljäs jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä.

Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:
Daudir by Alexander Nakarada, Free download: https://filmmusic.io/song/7893-daudir, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license

Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/

Africa by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5489-africa, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license

Dreams Of Vain by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5293-dreams-of-vain, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-licensem, Artist website: https://www.orchestralis.net/

Syyskuussa 1928 Alexander Fleming palasi lomalta ja havaitsi, että hänen bakteerimaljallaan kasvoi ihan väärän näköinen otus, vihreä home. Bakteeriviljelmä oli pilalla. Fleming havaitsi kuitenkin mielenkiintoisen ilmiön: homeen läheltä bakteerikasvusto oli kuollut. Hän tajusi, että home tuotti jotain bakteereja tappavaa. Hän sille nimen penisilliini.

Antibioottien löytäminen mullisti terveydenhuollon. Monet aiemmin kuolemaan johtaneet infektiot pystyttiin nyt parantamaan. Toisaalta jo hyvin pian penisilliinin löytämisen jälkeen Fleming varoitti, että bakteerit voivat kehittyä sille vastustuskykyisiksi — ja näin myös tapahtui.

“Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan kolmannessa jaksossa puhutaan antibiooteille vastustuskykyisistä eli resistenteistä bakteereista. Vuonna 2019 noin 1,3 miljoonaa ihmistä kuoli suoraan ja noin 5 miljoonaa välillisesti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien vuoksi. Ongelma pahenee jatkuvasti — mutta miksi? Miten antibioottiresistenssi kehittyy? Puhumme myös uudesta menetelmästä, faagihoidoista, joilla voidaan nujertaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Sitä kokeillaan jo Suomessakin.

Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat antibioottiresistenssiin ja faagihoitoihin perehtynyt akatemiatutkija Matti Jalasvuori ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan kolmas jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä.

Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:
Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/

Bakteereita on pidetty vuosisatoja lääketieteessä pahiksina, viheliäisinä taudinaiheuttajina. Vasta viime vuosikymmeninä tutkijat ovat kiinnostuneet hyvien bakteerien merkityksestä ihmisen terveydelle. Suolistossa meillä on noin puolitoista kiloa bakteereita. Ne tuottavat vitamiineja ja niillä voi olla aivo-suoliakselin kautta vaikutusta jopa mielenterveyteemme.

“Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan toisessa jaksossa puhutaan ystävistämme suolistobakteereista. Millaisia otuksia suolistossamme majailee? Pitäisikö suolistomikrobistoa ryhtyä muokkaamaan paremmaksi — ja miten? Puhumme muun muassa ulosteensiirtojen, probioottien, stressin, liikunnan, paaston ja ruokavalion vaikutuksista suolistomikrobistoon. Tiedätkö muuten mitä ovat psykobiootit?

Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat bakteeriopin professori Pentti Huovinen ja bakteriologian dosentti, yliopistonlehtori Satu Pekkala.

Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan toinen jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on podcast-sarjan tekemistä.

Tuotanto: Mari Heikkilä/Narratiivi

The following music was used for this media project:

Carefree by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3476-carefree, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://incompetech.com

Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/

Silly Intro by Alexander Nakarada, Free download: https://filmmusic.io/song/4786-silly-intro, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.serpentsoundstudios.com/

1800-luvulla Euroopassa riehui paha koleraepidemia. Ei tiedetty, mistä tauti johtui ja miten se levisi. Saksalainen hygienian professori Max Pettenkofer uskoi, että vika oli maaperässä. Hän vastusti kiivaasti maamiehensä Robert Kochin ajatusta, jonka mukaan taustalla oli tämän löytämä kolerabakteeri. Osoittaakseen näkemyksensä oikeaksi 73-vuotias Petterkofer teki omakohtaisen kokeen: hän sai käsiinsä viljelmän kolerabasilleja, jonka kulautti kurkkuunsa vesilasillisessa. Huikka sisälsi miljardeja bakteereita.

Mikrobiologian historiasta ja tulevaisuudesta kertovan sarjan “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” ensimmäisessä jaksossa kerrotaan tarinoita tieteenalan alkuvaiheista ja kurkistetaan tulevaisuuteen. Alan pioneeritutkijoilla oli aikoinaan kivinen tie, kun he yrittivät osoittaa, että mikrobit aiheuttavat kulkutauteja. Vallalla oli paljon vääriä käsityksiä ja epäluuloja.

Nykyisin tutkijat puolestaan pähkäilevät, millainen rooli mikrobeilla on kroonisten sairauksien synnyssä — ja miten osoittaa se. Tiedetään, että esimerkiksi Parkinsonin tai Alzheimerin taudissa suolistomikrobisto on muuttunut jo vuosia ennen taudille tyypillisten oireiden kehittymistä. Todennäköisesti tulevaisuudessa ulostenäytteet antavat meille arvokasta tietoa terveydentilastamme ja auttavat tunnistamaan sairauksia jo varhaisessa vaiheessa.

Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat bakteeriopin professori Pentti Huovinen ja neurologian dosentti Filip Scheperjans.

Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan ensimmäinen jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä.

Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:

Dark Universe by Frank Schroeter, Free download: https://filmmusic.io/song/9338-dark-universe, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist on Facebook: https://www.facebook.com/frank.schroeter.52

Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/

Atmosphere 1 Desert Wind by Frank Schroeter, Free download: https://filmmusic.io/song/7679-atmosphere-1-desert-wind, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist on Facebook: https://www.facebook.com/frank.schroeter.52

Dreams Of Vain by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5293-dreams-of-vain,

License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/

Smooth Criminal by John Bartmann, Free download: https://filmmusic.io/song/9483-smooth-criminal, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://johnbartmann.com/

Helleaaltoja, äärimmäisen kylmää, myrskyjä, kaupunkitulvia ja lumi-inferno — ilmastokriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Mihin meidän pitää varautua, mitä on odotettavissa? Ilmastokriisiä ja sen terveyshaittoja pohtivat Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola ja ympäristöepidemiologian professori, THL:n johtava tutkija Timo Lanki. Osa 2/2: Miten ilmastokriisi vaikuttaa maailmanlaajuisesti ihmisten terveyteen? Mitä meidän pitäisi tehdä? Kuuntele myös osa 1, jossa keskustellaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa: https://soundcloud.com/laaketieteensaatio/ilmastokriisi-vaikuttaa-suomalaistenkin-terveyteen-hellekuolemia-punkkitauteja-allergioita?utm_source=clipboard&utm_campaign=wtshare&utm_medium=widget&utm_content=https%253A%252F%252Fsoundcloud.com%252Flaaketieteensaatio%252Filmastokriisi-vaikuttaa-suomalaistenkin-terveyteen-hellekuolemia-punkkitauteja-allergioita

Kaikki Suomen Lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin jaksot ovat kuunneltavissa myös Spotifyssä ja muilla podcast-alustoilla.

Helleaaltoja, äärimmäisen kylmää, myrskyjä, kaupunkitulvia ja lumi-inferno — ilmastokriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Mihin meidän pitää varautua, mitä on odotettavissa? Ilmastokriisiä ja sen terveyshaittoja pohtivat Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola ja ympäristöepidemiologian professori, THL:n johtava tutkija Timo Lanki. Osa 1/2: Mitä muutoksia on jo tapahtunut Suomessa ja miten ne vaikuttavat meidän terveyteemme?

Podcastissa keskustelemme, millaisia mekanismeja on ympäristöherkkyyksien taustalla. Osa 1/2: Määritelmän mukaan ympäristöherkkä oirehtii ympäristössä, joka ei suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Oireet ovat kuitenkin aivan todellisia ja voivat rajoittaa elämää. Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja neurologian dosentti Markku Sainio Työterveyslaitoksesta keskustelevat tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa, mistä oireet voivat johtua. Suomen Lääketieteen Säätiön podcast, kesto 30 min.


Kuuntele myös osa 2/2, jossa keskustellaan, mistä ja millaista apua ympäristöherkkyyksiin on saatavilla. (19 min).
Lue myös juttu aiheesta Suomen Lääketieteen säätiön sivuilta: https://laaketieteensaatio.fi/ymparistoherkkyys-liittyy-ihmisen-luontaiseen-tapaan-reagoida-uhkiin/

Osa 2/2: Ympäristöherkkyyteen on viime vuosina kehitetty hoitoa ja kuntoutusta. Husissa on aloittanut Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka. Toiveena on, että vastaavia saadaan myös muihin sairaaloihin. Myös terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa on kehitetty tukimuotoja. Mutta miten hyvin apua on tarjolla ja millaista se on? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja neurologian dosentti Markku Sainio Työterveyslaitoksesta. Suomen Lääketieteen Säätiön podcast, kesto 19 min.


Kuuntele myös keskustelun ensimmäinen osa https://soundcloud.com/laaketieteensaatio/kemikaalit-sahko-sisailma-miksi-ihminen-herkistyy-ymparistotekijoille ja lue juttu aiheesta Suomen Lääketieteen säätiön sivuilta: https://laaketieteensaatio.fi/ymparistoherkkyys-liittyy-ihmisen-luontaiseen-tapaan-reagoida-uhkiin/