Huippututkijat ovat käyttäneet vuosia perehtyäkseen omaan erikoisalaansa. Matemaattisen kvanttikaaoksen tutkija Tuomas Sahlstenille se on fraktaalit ja kvanttimekaniikka. Erikoistumisen kääntöpuolena on se, että vain hyvin pieni joukko tutkijoita puhuu samaa kieltä kuin Sahlsten.

Matematiikassa uuden idean kiteytyminen voi viedä viikkoja tai vuosia. Millaista matemaatikon työ on, ja mitä tekemistä saunalla ja järvellä on yhteisen ymmärryksen lisäämisessä ja uusien läpimurtojen edistämisessä?

Jaksossa selviää myös, voiko 1+1 olla 0.

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Suomalaisen rikoslain rakenne tulee Saksasta, mutta tapa käyttää lakia on pohjoismainen. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi rangaistusten kannalta?

Esko Yli-Hemminki tutkii väitöskirjassaan rikosoikeuden ihmiskäsitystä, joka on aina yhteydessä aikaan ja ympäröivään yhteiskuntaan. Millaisen käänteen syyskuun 11:nnen päivän iskut ja 2000-luvun koulusurmat aiheuttivat siihen, miten rikosoikeus ihmisiin suhtautuu? Entä millä tavoilla rikoslaki ohjaa arkea ja arvojamme?

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Peruskoulun pitäisi antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia maailmassa – joka nykyisin on täynnä teknologiaa. Miten pitkälle riittää, että osaa käyttää teknologiaa, vai kuuluvatko myös ohjelmoinnin perusteet ja ymmärrys tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista kaikille tarpeellisiin digitaitoihin?

Vieraana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Linda Mannila, joka tutkii tekoälyn yhteiskunnallista puolta ja erityisesti sitä, mitä tekoälystä ja teknologiasta opetetaan kouluissa. Kun aiheelle ei ole omaa, kaikille yhteistä oppiainetta, miten pidetään huoli, että jokainen oppilas saa jonkinlaiset digitaidot? Voisiko opettajien työtaakkaa helpottaa tekoälyllä?

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Mitä raskaana olevan kannattaa syödä ja mitä ruokaa välttää? Suositukset ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa: esimerkiksi 1800-luvulla odottajan energiansaantia rajoitettiin, kunnes myöhempi tutkimustieto vahvisti, että raskaana ollessa kannattaa syödä tarpeeksi ja monipuolisesti.

Ravitsemustieteilijä Tiina Jääskeläisen mielestä raskausaika tulisi nähdä pidempänä ajanjaksona kuin yhdeksän kuukautta. Missä vaiheessa vanhempien ruokavalio ja elintavat alkavat vaikuttaa tulevaan lapseen? Miksi isän elintapojen vaikutus sivuutettiin pitkään, vaikka vauvan geenit tulevat puoliksi molemmilta biologisilta vanhemmilta?

Entä miksi ravitsemussuositukset herättävät niin suuria tunteita?

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista puhutaan usein vain pelinappuloina, mutta todellisuus Yhdysvaltojen historiassa on moniulotteisempi. Siirtokuntien ja alkuperäiskansojen taistelut ja liittolaisuudet vaikuttivat siihen, millaiseksi alkoi muodostua maa, joka nykykeskustelussa usein typistyy kahteen leiriin, republikaaneihin ja demokraatteihin.

Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson on tutkinut 30 vuotta Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja, erityisesti lakotoja. Mitkä asiat painavat vaakakupissa, kun 2020-luvulla elävä lakota äänestää presidentinvaaleissa? Entä mihin tutkijan mielestä kannattaisi keskittyä polarisaation sijaan, jos haluaa ymmärtää nyky-Yhdysvaltoja ja vaaleja?

Jaksossa alkuperäiskansasta käytetään myös sanaa intiaani, joka on edelleen Yhdysvalloissa käytössä, esimerkiksi monien kansojen aktivistiliikkeiden ja reservaattien nimissä.

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Työ on väsyttänyt ihmistä eri aikoina eri tavoin, ja väsymystä on myös paikannettu kehon eri osiin: sen on ajateltu kuormittavan vuoroin hermoja, sydäntä ja aivoja. Hoidoksi työstä johtuvaan väsymykseen on vuosikymmenten varrella tarjottu esimerkiksi parantolalepoa, liikuntaa ja lääkkeitä.

Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo tutkii väsymystä ja työn historiaa. Millaiset muutokset työssä ovat lisänneet väsymistä? Entä millä tavalla Suomen sotakorvaukset liittyvät työn tehostamiseen?

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Suomessa linnut pesivät joka vuosi 1,5 kilometriä pohjoisempana kuin edellisvuonna, ja niiden koko pienenee. Syy: ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös linnuilta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, millainen on muuttolintujen vuoden vaarallisin matka ja miten ilmastonmuutos siihen vaikuttaa. Entä miten ihmisen maankäyttö näkyy lajistossa, ja kuinka lintujen elinympäristöjen suojelu hyödyttää myös ihmistä?

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa.

Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä Kiinassa keskustellaan juuri nyt?

Entä miten Kiinan sensuurikoneisto vaikuttaa suomalaisen Kiinan-tutkijan työhön?

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on? 

Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri tavoilla luonnonsuojelu kytkeytyy lajien tutkimiseen Keniassa ja muualla Afrikassa? Rosti kertoo omista kokemuksistaan. 

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä.

Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka vaikutus perustuu pelaajan aivojen muovautuvuuteen.

Kliininen koe on vielä kesken, mutta välianalyysin tulokset hoidon toimivuudesta ovat rohkaisevia, sanoo Palva. Voisiko lääkäri tulevaisuudessa määrätä pelaamista masennuksen hoidoksi?