Utelias mieli

Suomessa linnut pesivät joka vuosi 1,5 kilometriä pohjoisempana kuin edellisvuonna, ja niiden koko pienenee. Syy: ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös linnuilta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, millainen on muuttolintujen vuoden vaarallisin matka ja miten ilmastonmuutos siihen vaikuttaa. Entä miten ihmisen maankäyttö näkyy lajistossa, ja kuinka lintujen elinympäristöjen suojelu hyödyttää myös ihmistä?

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa.

Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä Kiinassa keskustellaan juuri nyt?

Entä miten Kiinan sensuurikoneisto vaikuttaa suomalaisen Kiinan-tutkijan työhön?

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on? 

Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri tavoilla luonnonsuojelu kytkeytyy lajien tutkimiseen Keniassa ja muualla Afrikassa? Rosti kertoo omista kokemuksistaan. 

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä.

Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka vaikutus perustuu pelaajan aivojen muovautuvuuteen.

Kliininen koe on vielä kesken, mutta välianalyysin tulokset hoidon toimivuudesta ovat rohkaisevia, sanoo Palva. Voisiko lääkäri tulevaisuudessa määrätä pelaamista masennuksen hoidoksi?

Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa?

Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta tärkeinä yhteiskunnallisina ajattelijoina, mutta Kuusisto muistuttaa, että heillä olisi yhteiskunnassa paljon annettavaa.

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään?

Tekoäly kutkuttaa mieltä, koska se on myös ihmisyyden peili, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen. Kun kone pystyy esimerkiksi käymään fiksunnäköistä keskustelua, herää kysymys, mikä tekee ihmisestä ihmisen suhteessa koneeseen.

Toivonen toppuuttelee tekoälyyn liitettyjä pelkoja – ja peräänkuuluttaa tekoälyn lukutaitoa.

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta?

Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastollisia menetelmiä. Katse menneeseen ja pitkän aikavälin vaikutusten tarkastelu olisivat hänestä tarpeen, kun 2020-luvulla tehdään poliittisia päätöksiä.

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta? 

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa niitä kyberturvallisuuden alueita, joihin jokaisen kannattaa varautua, ja purkaa uhkakuvia, joiden vuoksi ei kannata menettää yöuniaan. Entä miten tutkimus auttaa parantamaan kyberturvallisuutta?

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia.

Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmeren mineraaliesiintymien hyödyntämiseen kasvaa, mutta voiko mineraalien kaivaminen merenpohjasta olla kestävää? 

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. 

Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa? 

Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Miten kiinnostus näkyy vaaliuurnilla, ja mitkä tekijät painavat eniten kun ihminen valitsee puolueensa ja ehdokkaansa?

Tässä Uteliaan mielen jaksossa tutkijat avaavat suomalaisten äänestämistä avaavat eduskuntavaalien 2023 alla.

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.