Haaparanta-Tornion rajalla on "kolmashuone" joka yhdistää myös kulttuurin monitoimi-ihmiset. Elina Söderström, Hanna Kanto, Bengt Pohjanen sekä koukuttaja Adam Huuva pohtivat rajoja pitkin ja poikin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Koukku kolmannessa huoneessa

Rajalla tuulee ja lämpötila on sama molemmilla puolilla rajan mutta vain Ruotsissa on lunta jalkakäytävällä, toteavat kulttuurikeskustelijat tällä kertaa. Yhteisenä huolen aiheena uudet tiukentuneet säännöt.

Raja-alue yhdistää sekä kieliä, kulttuuria, että kansalaisten arkea. Toisaalta kyseessä on hallintoraja, jonka kanssa on osattava elää.

Se tuntuvin raja ei välttämättä kuljekaan juuri maiden väliin vedetyllä linjalla vaan rajat voivat olla myös poikkipäin ja limittäin, vaikka raja-asukkaiden omassa päässä. 

Pakolaisten saapumisen myötä raja on saanut uutta merkitystä. Nyt kaikki eivät enää saakaan kulkea rajan yli vapaasti.

"Minusta on aivan mahtavaa tutustua turvapaikan hakijoihin, maailma on tullu Haaparantaan."

"Mulle tämä alue on niin yhtenäistä, että se ois sama jos raja ois Haaparannan ja Kainun välillä. Ihan pistää syämeen kun alkavat taas rajottaa"

"Se rajan kolmashuone pitää olla niin pieni, että sinne mahtuu kaikki dissitentit (toisinajattelijat)"

"Kyllä tämä raja seuraa aina mukana. Yhtenä päivänä tuli yksi vaimo joka sano, että se on minulla vaihtanut vaippoja."

"Tässä rajalla on totuttu, että ihmiset tulloo ja mennee"

"Mulle tämmöset rajat on ihan mahottomia, ihan sama ketä minä kohtaan."

Haaparantalainen voi kuulua useampaan kielivähemmistöön, olla paperilla kahden maan kansalainen tai vaikka tuntea itsensä maailman kansalaiseksi ja olla samalla jotakin kautta sukua toiseen vähemmistöön kuuluvan raja-asukkaan kanssa. Näin kävi myös tällä kertaa keskusteluissa mukana olleille.

Tuottaja: Kirsi Blomberg
[email protected]