Suomen Puolustusvoimat täyttää tänä vuonna sata vuotta. Miltä näyttävät laitoksen seuraavat sata vuotta? Millainen merkitys nykyisenkaltaisella armeijalla on uudenlaisten uhkien maailmassa? Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 22 000 varusmiestä ja siviilipalveluksen suorittaa noin 2500 henkilöä. Onko koulutus hyvin organisoitu? Ovatko kasarmilla vietetyt päivät tehokkaita vai kulkeeko iso osa päivistä tyhjäkäynnillä? Entä onko siviilipalveluksen käyneiden taidoista hyötyä kriisin uhatessa? Mitkä ovat nykyjärjestelmän ongelmakohtia?

Pitäisikö tasa-arvo toteuttaa tälläkin saralla ja tehdä armeijasta pakollinen myös naisille? Vai olisiko syytä miettiä koko järjestelmän uusimista? Vaihtoehtoina voisivat olla valikoiva asevelvollisuus niin, että koulutettaviksi tulisivat vain motivoiduimmat ihmiset tai varusmiespalvelun korvaaminen koko ikäluokalle pakollisella kansalaispalvelulla.

Mihin päin varusmiespalvelun tulisi kehittyä, siitä keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun professori Aki-Mauri Huhtinen sekä varusmiesten terveyskäsityksiä väitöskirjassaan tutkinut sosiologi Anni Ojajärvi.

Kuva: Raine Martikainen/Yle