Miltä näyttää meidän talvien tulevaisuus? Siitä kanssamme on keskustelemassa Protect Our Winters ilmastoliikkeen Suomen osaston puheennjohtaja, sekä Compensate-säätiön vastuullisuusjohtaja, Niklas Kaskeala. Tässä jaksossa puhumme myös suomalaisten identiteetistä ja siitä miten lumi ja talvi siihen vaikuttavat.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Disinformaatio on sen verran iso juttu, että käsittelemme aihetta toiseen kertaan, hieman eri näkökulmasta tällä erää.

Maailmaa johdetaan ja harhaanjohdetaan tiedolla. Paljon puhutaan valeuutisista ja disinformaatiosta, ja siitä, että sillä on vaikutusta. Mutta mihin sillä oikeastaan edes on vaikutusta vai onko? Onko sillä niin väliä, jos me itse klikkaamme, tykkäämme tai jaamme vahingossa valeuutisia, varsinkin jos ne on hauskoja? Miten sosiaalisen median käyttäytymisemme vaikuttaa laajemmin? Onko sillä väliä, jos hyväksyy somen kaveripyyntöjä tuntemattomilta?

Kanssamme on keskustelemassa F-Securelta Erka Koivunen, joka toimii Chief Information Security Officerina tässä suomalaisessa tietoturvayhtiössä.

Erkan kanssa puhumme muun muassa näistä aiheista:

4:00 Mitä on disinformaatio, misinformaatio ja tiedolla harhaanjohtaminen

9:00 Miten cyberhyökkäyksiä tunnistetaan ja miltä hyökkäys näyttää? 

14:45 Miksi ei kannata hyväksyä kaveripyyntöjä tuntemattomilta?

27:15 Millaisia asioita vaikuttajien tulisi ottaa huomioon? 

28:45 Mikä vaara ja vaikutus disinformaatiolla on ilmastonmuutokseen?

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tässä jaksossa aiheena Vastuullisuuspodissa on disinformaatio ja valeuutiset. Haastattelussa on Johanna Vehkoo, suomalainen toimittaja ja tietokirjailija. Johanna toimii laajasti faktantarkistuksen parissa, ja kirjoittaa muun muassa Yleisradiolle Valheenpaljastaja-blogia ja kuuluu suomalaisen laatujulkaisun LongPlayn perustajiin.

Mutta mitä väliä valeuutisilla oikeastaan on, ja pitäisikö siitä edes olla erityisen huolissaan? Miten valeuutisen erottaa, ja miten varmistaa, ettei itse esimerkiksi vahingossa levitä väärää tietoa.

Tässä jaksossa puhumme mm. näistä aiheista:

1:20 Miten valheita paljastetaan?

9:00 Miksi jotkut haluavat lisätä hämmennystä?

19:40 Miten valeuutiset vaikuttavat meihin?

24:23 Millaista mis-tai disinformaatiota liittyy ilmastonmuutokseen?

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

VastuullisuusPodcastin vieraina tällä kertaa WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen, sekä ruokatoimittaja ja -bloggaaja Minna Rautio-Pakaste. Heidän kanssaan Annika ja Gia keskustelevat muun muuassa näistä aiheista:

Pitääkö kaikesta herkullisesta, kuten kahvista, viinistä ja suklaasta luopua?

Onko ulkomailta tuodut appelsiinit, kurkut ja muut tuotteet aina huonompi valinta?

Mikä vaikuttaa suomalaisten ruokatottumuksissa eniten hiilijalanjälkeen?

Mistä ruoan hiilijalanjälki koostuu?

Miten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus näkyy ruokatuotannossa?

Luvassa myös paljon muita aiheita!

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Ihana, kamala muoti. Tänään keskustelemme Vastuullisuuspodissa siitä, mitä kuuluu muoti- ja tekstiilialalle. Tällä hetkellä tekstiili- ja vaatealan päästöjen osuus on noin 2 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, ja jos mikään ei muutu, on arvioitu, että vuonna 2050 noin neljännes globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä olisi alalta.

Vieraina ja asiantuntijoina ovat tällä kertaa trashionista Outi Les Pyy sekä Maija Lumme Eetti Ry:ltä.

Heidän kanssa me käsittelemme muun muassa näitä aiheita, (ja paljon muuta!)

5:35 Miksi vaatetuotanto on muuttunut huonompaan suuntaan?

8:15 Mitä muita ongelmia kuin hiilidioksidipäästöt sisältyy vaateteollisuuden?

18:00 Millainen vastuu kuluttajalla itsellään on vaatteistaan?

25:30 Mitkä materiaalit ovat hyviä ja mitä pitäisi välttää?

38:00 Jos vaate on tuotettu Bangladeshissä, onko se automaattisesti epäeettinen tuote?

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Lentäminen on päässyt otsikoihin ja median huulille eritoten IPCC-raportin jälkeen, mutta onko se todella ilmastopahis? Tätä selvittelemme jaksossa, jossa käsittelemme lentämisen päästöjä Suomen Ympäristökeskuksen ilmastotutkijan Ari Nissisen kanssa. Suomalaisten lennoista yli 70% on lomalentoja, työlentoja on vain vajaat 30%.

Ari on ollut mukana tuottamassa SYKE'n lentämisen päästöjä koskevaa raporttia, jossa selkeästi kerrotaan erilaisista vaikutuksista, mitä lentäminen aiheuttaa. Lentämisestä toistellaan, että se kattaisi vain 2 % maailman päästöistä. Tämä sisältää kuitenkin vain pelkät hiilidioksidipäästöt, eikä kaikkia päästövaikutuksia, mitä lentäminen aiheuttaa. Ari avaa meille miten päästöjä on laskettu, ja mikä on esimerkiksi säteilypakotekerroin. Näin ymmärrät paremmin, minkälaisia päästöjä omatkin lennot aiheuttavat.

Jaksossa Aria grillataan myös kysymyksistä kuten miten meidän pitäisi lomailla, onko lentäminen sallittua ilmastonäkökulmasta, ja keskustellaan onko maata pitkin matkailu sittenkään niin paljon ilmastoystävällisempää.

2:00 Onko lentäminen paha juttu?

3:40 Mistä lentopäästöt muodostuvat? 

4;30 Mikä on säteilypakotekerroin ja mikä sen merkitys on? 

11:50 Miten suuri merkitys on sillä matkustaako maata pitkin vai lentämällä? 

23:25 Onko Finnairin tavoite puolittaa päästönsä viidessä vuodessa realistinen? 

25:25 Mistä päästölaskureiden erilaiset tulokset johtuvat ja onko olemassa suosittelemisen arvoista päästölaskuria?

28:55 Miten meidän jatkossa pitäisi lomailla ilmastoystävällisesti? 

30:55 Millä tavalla meidän pitäisi keskustella rakentavasti ilmastokriisistä?

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Merten tilanne on huonontunut paitsi meillä täällä Suomessa Itämeren osalta, ihan kokonaisuudessaan maailmalla.Esimerkiksi Australian Suuri Valliriutta on ennenäkemättömän valkoinen ja haalistunut. Mutta mitä väliä sillä oikeastaan on että koralliriutat vaalenee? Eikö lämpimässä meressä vain ole mukavampi vaikka uidakin lomilla ja kesäisin?

Tänään keskustelemme Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessorin Markku Viitasalon kanssa meristä, sen monimuotoisuudesta, rehevöitymisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista siihen. Saako enää veneillä tai käydä vaikkapa risteilyllä Tukholmassa, Välimerellä tai Karibialla?

Tässä jaksossa puhumme muun muassa seuraavista aiheista ja paljon muustakin!

1:50 Miksi merien hyvinvointi on tärkeää? 

8:15 Mikä on itämeren tila? 

9:25 Miksi meidän pitäisi olla huolissaan itämeren hyvinvoinnista? 

15:55 Mikä on maailman merien tila? 

25:25 Miksi kasviplankton on tärkeää?

27:55 Mikä vaikutus on 1,5 asteen tai 2 asteen ilmaston lämpenemisellä on meriin ja koralleihin?

29:40 Millaiset asiat vaikuttavat merien hyvinvointiin ja mitä me voimme tehdä meren tilan parantamiseksi? 

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Omasta ahdistuksesta ja ilmastoahdistuksesta kanssamme on keskustelemassa stand up-koomikko Iikka Kivi, joka jakaa joka päivä kaikissa kanavissaan ilmastokriisiin ja maailman epäkohtiin liittyviä mielipiteitä ja faktoja. Miehen kanavat ovat infotainmentia parhaimmillaan - ajankohtaisia asioita laitetaan hyvin perspektiiviin, ja erityisesti ilmastokriisiin liittyvät asiat saa mittasuhteita Iikka Kiven käsissä. Lisäksi tarinoista löytyy paljon omaa ahdistusta ja niiden juurisyitä. Iikka Kivi puhuu myös masennuksestaan ja ahdistuksesta avoimesti - avoimemmin kuin juuri kukaan muu.

VastuullisuusPodcastin 13. jaksossa Iikka Kivi keskustelee kanssamme omasta ilmastoahdistuksestaan, ja mikä saa stand up-koomikon tarinoimaan politiikasta ja kuumottavista puheenaiheista julkisesti, vaikka voisi vain heittää vitsiä. Keskustelussa kuulemme myös Iikan luontosuhteesta ja juurisyistä ilmastotyöhön.

Pystytkö samaistumaan Iikan tuntemuksiin?

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Ilmastoahdistus - siitä kärsii joka neljäs tutkimuksen mukaan. Jos siis olet neljän vaunun junassa, joka on täysi, siinä matkustaa ainakin vaunullinen ahdistuneita ihmisiä. Mutta onko ilmastoahdistus vain huono asia, vai voiko ahdistus olla katalyytti toiminnalle? Entä, millä tavalla oman ahdistuksensa saa helpottamaan, ja kanavoitumaan oikein? Miten ahdistus näkyy eri ikäluokissa?

VastuullisuusPodcastin 12. jaksossa kanssamme aiheesta on keskustelemassa ilmastopsykologi, Tunne ry.:n puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston psykologi Sanni Saarimäki, sekä vaikuttaja, luokanopettaja ja toimittaja Ami Värtö, joka alkuperäisellä @ilmastoahdistus -instagramtilillään keräsi huikean määrän seuraajia alta aikayksikön jakamalla ilmastotietoa, kertomalla ahdistuksesta ja kannustamalla vinkeillä ilmastoystävällisempään elämään. Amin tilin löytää nykyisin nimellä @pallonkokoinenelämä.

Oletko ahdistunut ilmastokriisistä, ja sen mahdollisista tulevaisuuskuvista? Kerro meille kokemuksia, ja siitä, mitä tuntemuksillesi tällä hetkellä teet!

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Selkärankaisten villieläinten määrä on vähentynyt keskimäärin 60 prosentilla vain reilun 40 vuoden aikana. Suomessa eliölajeista uhanalaisia on jo 11,9 prosenttia. Kolmannes maamme linnuista ja sammalista ovat uhanalaisia, samoin selkärankaisista eläimistämme. Yhden lajin katoaminen johtaa toiseen ekosysteemissä.

Biodiversiteetin huonoon jamaan vaikuttaa ensisijaisesti ihmisen toiminta. Suuressa merkityksessä on muun muassa kaupungistuminen, ja luonnon raivaaminen pois ihmisen tieltä. Luonnon monimuotoisuudesta kanssamme on keskustelemassa ympäristöasiantuntija ja Ramboll Finlandin ryhmäpäällikkö Jussi Mäkinen, joka työkseen arvioi eri hankkeiden ympäristövaikutuksia ja niiden minimoimista, sekä eräopas, yksinvaeltaja, luonnon ystävä ja ilmastovouhottaja Minna Jakosuo, joka on mm. vaeltanut kuukauden yksin erämaassa, ja elää ja hengittää luontoa - ja näkee hyvin läheltä ja konkreettisesti sen muutokset.

Minne on kadonneet yöpakkaset? Entä 65 % Afrikan leijonista? Ja onko sillä oikeastaan edes mitään merkitystä Suomen kannalta?

"Joissain arvioissa on sanottu, että noin 20 prosenttia maapallon maapinta-alasta olisi riittävä taso, jotta se riittäisi ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Etelä-Suomessa suojeltuja alueita on noin 2 %. Ollaan noin kymmenesosassa siitä, mikä arvioidaan riittäväksi tasoksi", kertoo Jussi Mäkinen.

Tässä jaksossa VastuullisuusPodcastia käydään läpi missä jamassa tällä hetkellä ollaan, miten se näkyy, ja mitä voimme tehdä luonnon monimuotoisuuden osalta.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.