Osa V - Mitä inkeriläisyydestä kerrotaan tänään?

Inkeriläiset - unohdettu kansa.

Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin.

Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta.

Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla.

Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Podcast- sarjan tuotannosta ja suunnittelusta vastaa Viestintätoimisto Drum yhdessä Inkeriläisten Sivistysäätiön kanssa.

Vieraina vuonna 1994 Petroskoista Suomeen muuttanut inkerinsuomalainen Anitta Iline ja Inkeriläisten Sivistysäätiön puheenjohtaja Antti Kokkinen.

Inkeriläiset – unohdettu kansa.

Osa IV - Pelon aikakausi.

Inkeriläiset - unohdettu kansa.

Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin.

Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta.

Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla.

Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Podcast- sarjan tuotannosta ja suunnittelusta vastaa Viestintätoimisto Drum yhdessä Inkeriläisten Sivistysäätiön kanssa.

Vieraina

VTT, tutkijatohtori Outi Kähäri

Suomen akatemian Perheen erossaolon ylisukupolvinen muistaminen- hankkeessa Oulun yliopistossa työskentelevä Kähäri tutkii perhemuistelun näkökulmasta 1900-luvun alkupuolella pakkomuuttoja ja vainoa kokeneiden inkeriläisten lasten ja lastenlasten hyvinvointia Suomessa, Virossa ja Ruotsissa.

FT Reijo Rautajoki

Eläkkeelle jäätyään Rautajoki ryhtyi tutkimaan inkeriläisten ja oman sukunsa historiaa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2017 Itä-Suomen yliopistossa aiheesta Vaiettu sotapakolaisuus. Inkeriläiset opettajat jatkosodan aikana.

Kirjassaan Inkeriläinen äitini. Pelon täyttämä elämä. Rautajoki kertoo äitinsä elämäntarinan. Rautajoki on toiminut aktiivisesti inkeriläisyyteen ja Inkeriin liittyvissä järjestöissä sekä Inkeri-asiantuntijana.

Inkeriläiset – unohdettu kansa.

Osa III - Identiteetti ja kulttuuri.

Inkeriläiset - unohdettu kansa.

Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin.

Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta.

Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla.

Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Podcast- sarjan tuotannosta ja suunnittelusta vastaa Viestintätoimisto Drum yhdessä Inkeriläisten Sivistysäätiön kanssa.

Vieraina

Toimittaja, sosiaali- ja kulttuuriantropologi Lea Pakkanen

Suomeen Petroskoista paluumuuttajana vuonna 1990 saapunut Pakkanen on yhdessä isänsä, Santeri Pakkasen, kanssa kirjoittanut omakohtaisen teoksen Se tapahtui meille. Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen. Kirjahankkeen yhteydessä hän työsti myös käsikirjoituksen ja keräsi aineistoa Kansallismuseossa 2020 esillä olleeseen näyttelyyn Inkeriläiset-unohdetut suomalaiset.

Suomen ja Venäjän historian dosentti Toivo Flink

Vuonna 1991 Suomeen muuttanut inkerinsuomalainen Flink on tehnyt mittavan ja monipuolisen uran Inkerin ja inkeriläisten tutkimuksen parissa. Lisäksi hän on työskennellyt opettajana, tutkijana, toimittajana, runoilijana sekä toiminut aktiivisesti erilaisissa inkeriläisjärjestöissä.

Inkeriläiset – unohdettu kansa.

Osa II - Uskonto ja heimoaate.

Inkeriläiset - unohdettu kansa.

Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin.

Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta.

Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla.

Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Podcast- sarjan tuotannosta ja suunnittelusta vastaa Viestintätoimisto Drum yhdessä Inkeriläisten Sivistysäätiön kanssa.

Vieraina

TK, väitöskirjatutkija Varpu Myllyniemi

Helsingin yliopistossa hallintopäällikkönä toimivan Myllyniemen tutkimusaiheena on Inkerin evankelisluterilainen kirkko suurten murrosvuosien 1905–1921 aikana.

Suomen ja Venäjän historian dosentti, FT, tietokirjailija Jyrki Paaskoski

Tällä hetkellä Paaskoski toimii Suomen historian ja kulttuurin asiantuntijana Literata-yrityksensä kautta. Erikoisalanaan hänellä on Suomen, Itä-Suomen ja Venäjän historia, kulttuuri, talous ja politiikka. Hän on toinen vuonna 2015 julkaistun Inkerin kirkon neljä vuosisataa, Kansa, kulttuuri, identiteetti - kirjan toimittajista.

Inkeriläiset – unohdettu kansa.

Osa I

Uudisraivaajat, muuttoliike ja juurettomuus.

Inkeriläiset - unohdettu kansa.

Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin.

Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta.

Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla.

Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Podcast- sarjan tuotannosta ja suunnittelusta vastaa Viestintätoimisto Drum yhdessä Inkeriläisten Sivistysäätiön kanssa.

Vieraina

VTT, tutkija Anni Reuter

Reuter on tutkinut etnisiä vähemmistöjä sosiologisista, historiallisista ja muistitietotutkimuksen näkökulmista. Hänen vuonna 2023 tarkastettu väitöskirjansa on nimeltään Inkerinsuomalaisten karkotus, hajaannus ja vastarinta Stalinin ajan Neuvostoliitossa aikalaiskirjeiden ja muistitiedon valossa. Syksyllä 2023 häneltä ilmestyy tietokirja Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa.

FT, erikoistutkija Andrei Kalinitchev

Siirtolaisuusinstituutissa työskentelevän Kalinitchevin tutkimusaiheita ovat mm. inkeriläisyys, Venäjän, suomalaisten ja suomensukuisten historian tutkimus, etnisyyden ja yhteisöjen tutkimus sekä muuttoliike. Hän opettaa historiaa yliopistossa verkkokursseilla ja on auktorisoitu suomen ja venäjän kielen kääntäjä.

Miten yritys voi puhua ekologisuudesta ilman, että se on viherpesua? Yritysviestinnän konkari Anne Korkiakoski varoittaa tyhjästä vastuullisuuspuheesta: “Se on helppoa silloin, kun se on totta."

#äänessä #drumcomms

Räppäri Mercedes Bentso puhuu lyriikoissaan väkivallasta, huumeista ja syrjäytymisestä. Hän on antanut yhteiskunnassa äänen heille, joilla ei ole omaa puheenvuoroa. #äänessä #drumcomms

Pauli Aalto-Setälä on kulkenut pitkän tien graffitimaalarista julkkistoimittajaksi ja sieltä yritysjohtajaksi. Podcastissa hän kertoo, miksi muutosta ja oppimista ei voi pelätä, vaan niitä pitää janota. #äänessä #drumcomms

Miten rakennetaan vaikuttava puhe? Anssi Rantanen voitti kansainvälisen puhujakilpailun ja pääsi tuhansien ihmisten eteen Nordic Business Forumin lavalle. #äänessä #drumcomms

Käsikirjoittaja ja koomikko Paula Norosen huumori syntyy sitkeällä työllä. Idea vitsiin voi lähteä vaikka märästä teepussista. #äänessä #drumcomms