Millainen asema naisilla on esimerkiksi Mosambikissa? Entä Somaliassa? Entäpä millaisia eroja on kaupungissa ja maaseudulla asuvien naisten välillä? Asenteet naisia sortavien rakenteiden taustalla ovat syvällä, mutta myös muutoksessa. Somaliassa naiskiintiöt parlamentissa ja Namibiassa metalli- ja rakennusliiton pääsihteeri Justina Jonas näyttävät esimerkkiä siitä, että tarvittavaa kehitystä tasa-arvotyössä kyllä tapahtuu. Mutta kuinka ay-liike voi edistää naisten asemaa? 

Aiheesta keskustelemassa ovat SASKin tasa-arvoasioiden asiantuntija Tarja Valtonen sekä mm. somalialaisista naisista kirjoittanut kirjailija Nura Farah. Podcastin juontaa Lotta Jokinen.

Afrikan vapaakauppasopimuksen on tarkoitus luoda maailman suurin vapaakauppa-alue. Toteutuessaan sopimus kattaisi lähes puolitoista miljardia ihmistä 55 maassa. Toiveena on, että se mullistaa alueen talouden ja saa Afrikan maat käymään enemmän kauppaa keskenään. Mutta mitä vapaakauppasopimus todella aiheuttaa Afrikassa? Onko se vastaus kasvavaan nuorisotyöttömyyteen? Kuka valvoo työehtojen toteutumista, kun sopimus saatetaan voimaan? Aiheesta keskustelemassa ovat Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sekä SASKin kansainvälisen toiminnan päällikkö Juha Vauhkonen. Podcastin juontaa Lotta Jokinen.

Etelä-Afrikka on maailman kahdeksanneksi suurin viinintuottajamaa, ja myös Suomeen viinejä tuodaan maasta kahdeksanneksi eniten. Maan viinitilat kuitenkin heijastelevat edelleen apartheid-historiaa. Työolot ovat alkeelliset, eikä palkka aina riitä elämiseen. Mitä asialle tekevät ammattiliitot? Entä Alko, joka tuo Etelä-Afrikasta viiniä Suomeen? Miksi viinin boikotoiminen saattaa olla hyödytöntä? Aiheesta keskustelevat SASKin kansainvälisen toiminnan asiantuntija Laura Ventä sekä Alkon vastuullisuuspäällikkö Marja Aho. Podcastin juontaa Lotta Jokinen.

Miksi puhumme Afrikasta kokonaisuutena aivan kuin maanosassa ei olisi erilaisia todellisuuksia? Miksi on ongelma näyttää kehitysviestinnän kuvissa vain naisia ja lapsia? Onko olemassa vääriä tapoja auttaa? Aiheesta keskustelemassa kehitysviestintää tutkinut Martta Kaskinen sekä Libin Mohamed African Anti-Racism Society Finlandista. Podcastin juontaa Lotta Jokinen.

Nepalin metsien uumenissa puuteollisuuden työntekijät tienaavat elantoaan vaativissa ja vaarallisissa oloissa. SASKin tuella he ovat kuitenkin onnistuneet esimerkiksi nostamaan palkkojaan. Jaksossa kerrotaan, miten siihen päästiin ja mitä siitä opittiin. Entä miten metsätyöntekijät ja luonnonsuojelu löysivät yhteisen sävelen? Työ parempien oikeuksien ja olojen puolesta jatkuu Nepalissa edelleen.

Kotiapulaiset ovat kenties haavoittuvin työntekijäryhmä maailmassa. Moni työskentelee jopa orjuuden kaltaisissa oloissa. Millaisia ovat erityisesti naisten ja lasten työntekoon kohdistuvat ongelmat kehittyvissä maissa? Miten äärimmäisen riistettyjä työntekijöitä voidaan auttaa? Jakso kertoo Mosambikin kotiapulaisten oikeuksien eteen tehdystä työstä ja kertoo kokemuksia myös Intian tiilitehtailta.

SASKin tekemä kehitysyhteistyö tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, mutta mitä järkeä siinä on ja miten heitä voi tai kannattaa tukea? Hyvät sanavalinnat ovat valttia, kun puhutaan maailman ongelmista. Niitä pohtii SASKin viestinnän suunnittelija Katri Blomster. Haastattelijana Sini Saaritsa.

Kun työntekijöitä kuolee töissä, katseet on syytä kääntää yrityksiin, valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin. Mitä niiden on tehtävä ja miten heidät saadaan tarttumaan toimeen? Paljon on kehitysyhteistyön avulla tehty, mutta suuret tuhot vaativat vuosikausien jälleenrakennuksen. Yritysvastuuta ja -vastuuttomuuksia miettimässä SASKin viestinnän suunnittelija Katri Blomster. Haastattelijana Sini Saaritsa.