Tässä jaksossa taiteilija Nestori Syrjälä kertoo, miten huumori on ajatuksia keikauttava tapa katsoa maailmaa. Syrjälä on yksi Aikakoneita ja utopioita -näyttelykokonaisuuden nykytaiteilijoista ja avaa tässä jaksossa teostensa syntyä sekä ajatusmaailmaa. Syrjälä käsittelee näyttelyn teoksissa käyttäjyyttä, esitellessään tietokoneesta tehdyn löylykauhan - se on jotakin, mitä kukaan koneen suunnittelijoista ei osannut odottaa. 

www.nestorisyrjala.com

Tässä jaksossa kuullaan ekologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kysymyksiin erikoistuneita dialogien fasilitaattoreita Sini Forssellia ja Timo Järvensivua. He kertovat tänä syksynä Tarvaspäässä järjestämistään dialogeista, jossa kutsuvieraat istuvat alas keskustelemaan arjesta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamasta murroksesta. 

Forssell ja Järjensivu kertovat mistä dialogissa on kyse ja millaisia oivalluksia yhdessä ajatteleminen on synnyttänyt. Kuulemme myös dialogiin osallistuneen Gallen-Kallelan Museon asiakaspalveluvastaava Minna Lindforsin ajatuksia siitä, miksi tällainen keskustelu on tärkeää.

Lisää Tarvaspään dialogeista täällä: https://www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/aikakoneita-ja-utopioita-tarvaspaan-dialogit/

Tässä jaksossa professori Leila Koivunen kertoo Akseli Gallen-Kallelan Afrikan matkan kuvista. Mitkä kuvat Gallen-Kallela saattaisi jättää tänä päivänä julkaisematta? Entä miksi hän, kuten monet matkailijat ennen häntä, kuvasi kauniita luontokohteita ja perhettään pyramideilla? Koivunen avaa jaksossa sitä, miten matkailukuvasto syntyy ja jatkaa elämäänsä kuva kerrallaan. 

Tässä jaksossa Otso Sillanaukee kertoo kestävästä elämäntyylistään, sekä kotinsa remontista jonka toteutti mahdollisimman jätteettömästi. Pienesti ja tiivisti asuminen vähentää asumisen ilmastovaikutuksia, kun energiaa säästyy niin paikasta toiseen liikkumisessa kuin asunnon lämmittämisessäkin. Sillanaukeen kokemuksen mukaan kodin remontti oli helppoa toteuttaa itse toivomallaan tavalla, kun osaa vain vaatia ympäristössä parempia valintoja.

Lue aiheesta lisää Nollahukka-blogista: https://nollahukka.wordpress.com/

Kuva: Oona Pohjola

Tässä jaksossa Mary Gallen-Kallelasta kirjoittanut Helena Ruuska kertoo, millainen matkailija ja persoona Mary oli. Avioliitto vauhdikkaan Akseli Gallen-Kallelan kanssa vaati huumorintajua. Akseli houkutteli Maryn kanssaan matkoille Afrikkaan, Amerikkaan ja ympäri Eurooppaa. Ruuska kertoo, että Mary ei innostunut ulkomaan reissuista ensimmäisenä, mutta viihtyi maailmalla ja piti tärkeänä sitä, että matkasta otti aina kaiken irti. 

Ruuskan "Mary Gallen-Kallela. Olisit villiä villimpi" -kirjasta: https://www.wsoy.fi/kirja/helena-ruuska/mary-gallen-kallela.-olisit-villia-villimpi/9789510447505

Kysyimme, mitä museoissa vierailleet haluaisivat viedä tulevaisuuteen. Miltä tulevaisuuden kodit näyttävät? Mikä omassa kodissa on tärkeintä, mistä asumiseen liittyvästä meidän tulisi osata luopua?

Tässä jaksossa ääneen pääsevät museovieraat. Ainolan, Tarvaspään ja Visavuoren näyttelyvieraat ovat jättäneet pullopostia tulevaisuudelle. 

www.aikakoneitajautopioita.fi

Pukusuunnittelija Liisa Pesonen on Liito-oravien Papanan ja Norkon virallisena stailistina päässyt pitämään tiukasti kiinni esiintymisasujen ekologisuudesta. Tässä jaksossa hän pohtii, miten kiire on toisin tekemisen pahin vihollinen. Pukusuunnittelussa on tarkoitus etsiä esitykseen sopivia ratkaisuja, jotka voi harkiten toteuttaa myös ilmastoystävällisesti - eikä katsojan tarvitse edes huomata sitä. 

Lisää Liito-oravista Papanasta ja Norkosta https://metsaesitys.wordpress.com/

Aino Sibeliuksesta kirjoittanut Hanna-Reetta Schreck uskoo Ainon olleen vaativa, mutta huumorintajuinen monilahjakkuus. Jean ja Aino elivät 1900-luvun alussa aikakautta, jolloin janottiin uutta tietoa ja vaikutteita maailmalta. Schreck kertoo, miten modernisoitumisen ja uusien teknologioiden keskellä varsinkin taitelijat etsivät luonnon rauhaa - tämä sai myös Sibeliukset muuttamaan maalle. 

www.hannareetta.fi/

www.ainola.fi/

Tässä jaksossa ääneen pääsevät museovieraat. Ainolan, Tarvaspään ja Visavuoren näyttelyvieraat ovat jättäneet pullopostia tulevaisuudelle. Kysyimme, mitä museoissa vierailleet haluaisivat viedä tulevaisuuteen. Miten he haluaisivat syödä tulevaisuudessa? Minkä ruokaan liittyvän asian pitäisi muuttua ja mistä herkuista he eivät olisi valmiita luopumaan?

www.aikakoneitajautopioita.fi

Tässä jaksossa kuullaan Visavuoren puutarhuria Leena-Reetta Tamminen-Simolaa. Hän kertoo Visavuoren puista ja istutuksista sekä vinkkaa mihin puutarhakierroksella kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota. 

Emil Wikström oli kokeilunhaluinen puutarhuri, joka kokeili innokkaasti eri lajikkeita - usein onnistuen, joskus taas huomaten että Suomen ilmasto ei suinkaan sovi ihan kaikille kasveille. Taiteilija suunnitteli ja toteutti puutarhaunelmansa pääosin itse. 

Tamminen-Simola avaa, miten puutarhassa pidetään yllä 1900-luvun henkeä tutkien Wikströmin tekemien suunnitelmien pohjalta. Tämä kesä on ollut kasveille raskas, mutta Tamminen-Simola uskoo syksyn sateiden auttavan kuivuudesta kärsineet kasvit jälleen kuntoon. 

www.visavuori.com