Aikalisä

Miten yksinkertainen kysymys voi johtaa suurin muutoksiin ja oivalluksiin? Mitä coaching on ja mitä tapahtuu coachingtapaamisessa? Onko työnohjauksen ja coachingin välillä eroja? Mitä hyötyä coachingistä on organisaatiolle? Tavoitteiden kirkastaminen, pystyvyysuskon kasvattaminen ja tunteiden hahmottaminen ovat kaikki osa coachingia. Annika Floman-von Bonsdorff keskustelee työnohjaaja, näyttelijä ja moderaattori Lorenz Backmanin kanssa coachingin hyödyistä ja siitä mitä coaching on antanut heille henkilökohtaisesti.

Elämme aikaa, jolloin on aikaisempaa enemmän tarvetta keskustelevalle, läsnäolevalle johtamiselle ja myös esihenkilöiden väliselle keskustelulle. Syksy tuo useimpiin työyhteisöihin kuitenkin tutun vuosikello-ohjatun kolmen kuukauden tehokkaan työn aikaikkunan. Johtamisesta voi helposti tulla pelkkiä johtamisimpulsseja vaikka tarve olisi jatkuvalle johtamiselle. Johtamista sumentaa ja keskustelua häiritsee paikoin myös edelleen jatkuva vatkaaminen hybridi- etä- ja lähitapaamisten välillä. 

Paula Kirjavainen ja Bo-Magnus Salenius pohtivat ensimmäisessä uuden tuotantokauden Aikalisä-podcastissa tarvetta muuttaa kiireisen syksyn johtamista ja sitä, miten tuota muutosta voisi toteuttaa.

Elämme etätyön aikaa. Monelle meistä se on jo pitkään merkinnyt työpäivien täyttymistä etäkokouksilla, jotka auttavat ohjaamaan työtä ja parhaimmillaan kehittämään uusiakin ideoita. Mutta jo vuoden aikana kertyneet etätyökokemukset kertovat myös hyvin monista puuduttavista etäkohtaamiskokemuksista, joissa osallistujat ”keskittyvät kuunteluun” ja joissa vuorovaikutteisuus, merkityksellisyys ja yhteinen oppiminenkin jäävät vähälle.

 Aikalisäpodissa Paula ja Bo-Magnus pohtivat kokemiensa esimerkkien kautta niitä tekijöitä, jotka estävät tai edistävät vuorovaikutteisuuden ja energian syntymistä. 

Otamme mielellämme vastaan podin kirvoittamia kommentteja ja kysymyksiä: [email protected], [email protected]

Uusi työkausi alkaa epävarmuuden tilassa. Epävarmuutta on siitä, miten edelleen jatkuva pandemia tulee varjostamaan työntekoa. Esihenkilöt miettivät myös, millä mielellä oman tiimin jäsenet ja kollegat lähtevät taas työhön ja miten uuden kauden alkua voisi tukea mahdollisimman hyvin. Elämme yhteisöllisyyden aikaa: teemme töitä yhdessä, opimme yhdessä ja rakennamme yhteisöllisyyttä. Silti yhteisö koostuu yksilöistä: Suhtautuminen esimerkiksi epävarmuuteen, työn tarkoitukseen tai omaan kehittymiseen ovat yksilöllisiä. Pitkään jatkunut etätyö on antaanut monelle tavallista enemmän aikaa omien ajatusten tutkailuun ja erityispiirteiden tunnistamiseen. Miten nämä hedelmät hyödynnetään yhteisössä?

Kauden ensimmäisessä Aikalisäpodissa keskustelemme yksilöllisyydestä ja yksilön roolin huomioon ottamisesta kaiken yhteisöllisyyden keskellä.

Aikalisä-podin kolmannessa osassa Paula Kirjavainen ja Bosse Salenius keskustelevat luottamuksesta ja luottamisesta työyhteisössä ja johtamisessa. Nykyisessä arvaamattomassa kriisitilanteessa työyhteisössä avainasemassa ovat toiminnan eturintamassa työtä tekevät ihmiset. Asiantuntijatyöyhteisössä esimiehille "johtamiskeinoiksi" kiteytyvät työntekijöiden tukeminen taustalla sekä luottaminen heidän osaamiseensa ja kykyynsä joustavasti luoda ratkaisuja yllättäviin ongelmiin ja tarpeisiin.

"Luottamuksesta" puhutaan paljon. Mutta monelle tuntuu olevan helpompaa vakuutella "luottamustaan" kuin selvästi näyttää konkreettisella teolla tai viestillä, että luottaa kollegaan tai alaiseensa. Mitä luottaminen on? Ja voisiko "luottamuksesta" puhua vähemmän ja selkeämmin luottaa enemmän arjen käytännöissä?

Eeppiset, pitkään koossa pysyvät driimtiimit ovat yhä harvinaisempia. Jäsenet tulevat ja menevät ja tilanteet ja tavoitteet muuttuvat tiuhaan. Silti tiimeissä on eroja. On paljon ja ulkoa tulevaa johtamista tarvitsevia tiimejä ja on sisältä, jaetusti ja joustavasti johdettuja tiimejä. Ja kaikkea siltä väliltä.

Tutkimus osoittaa että lähtökohtaisesti mikä ryhmä tahansa pystyy oppimaan hyväksi tiimiksi. Oppiminen on avainsana. Tiimiksi opitaan, ja tiimissä opitaan myös johtamaan omaa ja yhteistä tekemistä. Mistä kehitys alkaa ja miten sitä voi vauhdittaa? Paula ja Bosse näkevät että alkuun päästään kun ymmärretään jokaisen tiimiläisen lähtötilanne, ja luottavat paljon oppimiskokemusten voimaan.

Kuuntele Aikalisä-pod ja selvitä itsellesi mihin itse uskot!

Työyhteisöjen kehittämiskeskustelussa tuntuu välillä unohtuvan, että johtaminen ei ole kaiken muutostyön keskipiste ja lähtökohta. Työelämä muuttuu ennen kaikkea, koska työn tekeminen ja sen organisointi muuttuu ja siten luonnollisesti myös johtaminen.

KTT, tietokirjailija Paula Kirjavainen ja Bo-Magnus Salenius ovat kokeneita johtoryhmien ja työyhteisöjen kehittäjiä, jotka vertaavat podcastissa havaintojaan työn ja johtamisen muutoksesta. Otamme mielellämme vastaan podin kirvoittamia kommentteja ja kysymyksiä: [email protected], [email protected]