Elämme rakennusten, arkkitehtuurinkin, ympäröiminä. Mutta missä pidetään uusien rakennusten mitalikahvit? Arkkitehtuurimuseossa esitellään parhaillaan Suomen Parasta (tm) arkkitehtuuria viimeisen parin vuoden ajalta Katsaus 2020 -näyttelyn muodossa. Mutta mitä valikoima kertoo ajastamme ja miten rakennuksiin oikein voi tutustua näyttelysalissa? Ajatuksia kaupungista tutkii.

Linkki Suomi Rakentaa 9 -näyttelyn verkkosivuille (vuodelta 1998!), jotka jaksossa mainittiin: http://www.kaapeli.fi/finnisharchitecture/traditio.htm

Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ostoskeskukset, eli tutummin ostarit, ovat jokaiselle suomalaiselle tuttu paikka, jossa on käyty jätskillä, ostoksilla, kaljalla ja kampaajalla. Ostareita rakennettiin 1950-1970-luvuilla täyttämään lähiöasukkaiden päivittäiset tarpeet ja ostari toimikin usein lähiön keskuspaikkana - eräänlaisena torin korvikkeena.

Entä mitä lähiöille kuuluu nyt? Autoistuminen on vapauttanut lähiöiden asukkaat asioimaan lähiostaria kauempana, eivätkä pankit kilpaile lähikonttoreiden avulla lähiöasukkaiden sieluista.

Onko ostareille mahdollista keksiä uutta käyttöä vai onko Myllypuron tie kaikkien ostareiden tie?

Ajatuksia kaupungista sukeltaa tällä viikolla ostareiden maailmaan ja pohtii, onko lähiökulttuurin, ostarien arkkitehtonisten arvojen ja täydennysrakentamispotentiaalin välillä löydettävissä yhteistä maaperää.

Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Kaupungistuminen kiihtyy ja yhä suurempi osa asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Keväällä 2021 järjestettävät kuntavaalit lähestyvät. Näin ollen tilausta kohtuuhintaiselle asumiselle sekä puheelle kohtuuhintaisesta asumisesta on yhä suurempi ja ehdokkaat lupaavat kilpaa lisää kohtuuhintaisia asuntoja.

Mutta mitä kohtuuhintaisuudella itse asiassa tarkoitetaan?

Vaikeaan - mutta kiinnostavaan - kysymykseen pyrimme vastaamaan oppaanamme vieraamme Elina Sutela, joka toimii väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa.

Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Raikkaan harmaa! Iloisen valkoinen - tyylikäs musta.

Miksi harmaan skaala vetoaa arkkitehteihin, kun on aika miettiä julkisivuväritystä? Minkälaisia mielikuvia ja filosofista taustaa värien käyttöön liittyy?

Ajatuksia kaupungista perehtyy tällä viikolla väreihin arkkitehtuurissa ja erityisesti rakennusten julkisivuissa. Sukellamme lyhyesti julkisivuvärityksen punamultaiseen historiaan sekä pohdimme värien ja materiaalisuuden suhdetta. Onko värien käyttö kuitenkin pelkkää turhanpäiväistä koristelua ja petkuhuiputusta? Kuuntele, niin tiedät.

Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Teollisuus, tavaroiden liikuttelu ja satamajätkät olivat menneiden aikojen Helsingille elintärkeää pöhinää - ja siltä Helsingin rannat myös näyttivät. Teollisuuden ja logistiikkakeskusten siirtyminen kauemman kaupungista on mahdollistanut merkittäviä muutoksia ja uudistuksia kaupungissa halki vuosikymmenten - viimeisimpänä Vuosaaren sataman vapauttamien alueiden rakentaminen. Entä mitä seuraavaksi? Mikä on matkustajaterminaalien kohtalo ja minkälaisen julkisivun nykypäivän digi-Helsinki haluaa maailmalle Eteläsatamassa rakentaa?

Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Mitä rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun saralla tapahtui kesän aikana? Helsingin ydinkeskusta ehti ainakin kuihtua ja Senaatintori nousta kukoistukseen. Lisäksi tuomme tuoreita uutisia ostoskeskusrintamalta! Ajatuksia kaupungista -podcast palaa kesätauolta pienen suuren lehdistökatsauksen kera.

Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Arkkitehtuuri- ja designmuseon muodostamaa Uutta Museota on valmisteltu kaksi vuotta ja toivottu hartaasti vielä pidempään. Hallitus myönsi hankkeelle lisätalousarviossaan 60 miljoonaa euroa, joten museon toteutuminen on taas vähän lähempänä!

Mutta mistä museohankkeesta on kyse ja miksi eriskummallisen näköisiä, vilkkuvia museorakennuksia nousee maailman metropoleihin (sekä kuihtuviin teollisuuskaupunkeihin!) kiihtyvään tahtiin? Kenelle museota rakennetaan ja millainen sen pitäisi olla?

Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Miten Suomen yläosastaan levenevä väestöpyramidi vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja asumiseen? Ikääntynyt väestö on yhä terveempää ja heitä on yhä enemmän: vuonna 2030 meillä on jo lähes puoli miljoonaa yli 80-vuotiasta. Harmaantuvan kaupungin arvoitusta saapuu Nooran ja Jussin kanssa ratkomaan arkkitehti ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ira Verma.

Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Rakentaminen, rakennusmateriaalien valmistus ja rakennusten käyttö tuottavat noin kolmasosan kasvihuonepäästöistä Suomessa. Ympäristöministeriössä valmisteltu ja parhaillaan testikäytössä oleva Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä on yksi merkittävä työkalu rakentamisen ilmastovaikutusten selvittämiseen koko rakennuksen elinkaaren ajalta.

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään ja sen merkitykseen meidät perehdyttää ympäristöministeriön erityisasiantuntija, arkkitehti TkT Matti Kuittinen.

Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Muraalit eli seinämaalaukset ovat yleistyneet suomalaisten kaupunkien katukuvassa pitkin 2010-lukua ja maalaukset herättävät kaupunkilaisissa niin ihastuksen kuin inhotuksen tunteita.

Mistä muraalit tulivat ja mitä ne ajastamme kertovat? Ajatuksia kaupungista pohtii 50. jaksonsa kunniaksi kaupunkikuvan, katutaiteen ja kitchin teemoja.

Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1