Arkistopodi

Neuvostoliiton hyökkäyksestä 30. marraskuuta 1939 alkanut talvisota oli lyhyt ja intensiivinen tapahtuma, joka sitoi lottavoimat maanpuolustustehtäviin. Tässä Arkistopodin jaksossa Kirsti Kuusela, Kaarina Juonala ja moni muu lotta muistelee sota-arkeaan niin talvi- kuin jatkosodassa. Tarinat ovat peräisin Orimattilassa tehdyn lottaperinnekeräyksen aineistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikan arkistossa.

”Oli opittava havainnoimaan lentosuunnat, koneitten lentokorkeus. moniko moottorisia, tasoisia, hävittäjiä, pommikoneita, minkä merkkisiä, kansallisuus – omia, vieraita. Moottorien äänestä oli pääteltävä lentosuunta, jos ei kiikari tavoittanut.”

Näin tuntemattomaksi jäänyt ilmatorjuntalotta muistelee ensimmäistä päiväänsä kirkontornissa ilmatorjuntatehtävissä talvisodan alla.

”Torniin kiipeäminen neljä kertaa vuorokaudessa vaati terveitä jalkoja ja hyvää fysiikkaa sinänsä. Rappuja 206, teki 824 rappua päivissä. Runsaan 5 kuukauden vartiossaoloaikana kiivettiin ylöspäin noin 45 300 askelmaa ja toinen mokoma alaspäin. Ovat unohtumattomia muistoja!”

Arkistonäytteitä ääneen lukee Kristina Brushane, juontajana toimii Kare Salonvaara.

Kuusiosaisen Lottamuistoja-sarjan seuraava osa julkaistaan 29.4. Tulevissa osissa jatkamme Lotta Svärdin historian läpikäymistä Kansallisarkistosta löytyvien aineistolöytöjen kautta.

Jakson kuva: Ilmavalvontalotta Ellen Kiuru Lahdenpohjan ilmavalvontatornissa. Lahdenpohja 1942.07.11. Kuvaaja: Carl Rosenqvist (SA-kuva).

Musiikki: Axletree - The Hare in the Moon
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Lottien muistoissa ikävät asiat sivuutetaan “hirmu nopeasti”, historioitsija Maritta Pohls sanoo Arkistopodin haastattelussa, joka aloittaa uuden, kuusiosaisen Lottamuistoja-sarjan.

Järjestön lakkautus jatkosodan jälkeen oli Pohlsin mukaan “valtava isku naisten kasvoille”; yhtäkkiä heidän tekemäänsä työtä ei pidetty minkään arvoisena. Puhumattomuus ja kieltäminen vaivasivat lottia kuten veteraanejakin.

Parhaimmillaan Lotta Svärdin jäsenistöön oli kuulunut joka kolmas suomalainen nainen. Mikä sitoi lottia tukemaan maanpuolustustyötä vapaaehtoisesti? Entä miltä järjestön lakkautus jatkosodan jälkeen lotista tuntui?

Sarjan seuraava osa julkaistaan 14.4. Tulevissa osissa käymme läpi Lotta Svärdin historiaa Kansallisarkistosta löytyvien aineistolöytöjen kautta.

Jakson kuva: Radioaseman viestilotta työssään, Nurmoila. Kuvaaja: Aavikko (SA-kuva)

Musiikki: Axletree - The Hare in the Moon
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Teuvo Pakkalan koulu 5a-luokan oppilaat ja Svenska Privatskolan i Uleåborg koulun 6. luokan oppilaat lukevat joulupukin vastaanottamia kirjeitä.