TERVEYDEN HINTA: Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn ja operatiivinen johtaja Matias Pälve kertovat, miten alue tasapainotti taloutensa, kun rahoituksesta puuttui yli 110 miljoonaa euroa, ja miten palveluita on samalla saatu parannettua. Keskustelussa käydään läpi tiedolla johtamista, uutta johtamisjärjestelmää, omalääkärimallia, Lunna-digialustaa, yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa sekä sote-uudistuksen tulevaisuuden näkymiä. Käytännönläheinen keskustelu siitä, mitä ison muutoksen toteuttaminen on vaatinut.
Aloita ilmainen 14 päivän kokeilu: www.asiastudio.fi. Asiastudio app on nyt ladattavissa App Storesta tai Google Playsta.
00:00 Intro
01:53 Suurimmat onnistumiset
02:47 Alueen koko
03:30 Suurimmat yllätykset
05:00 Erilaiset mittarit ja kulttuurit eri kunnissa
05:46 Mittareiden merkitys ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen
07:04 Uudistus kansalaisen näkökulmasta
07:19 Asukkaiden prioriteetit
08:00 Palveluiden saatavuuden nykytila ja Lunna-digialusta
08:52 Kahden viikon hoitotakuu ja tavoitetaso
09:00 Digiloikka ja julkisen sektorin teknologinen jälkeenjääneisyys
09:26 Hallinnon määrä ja lähipalveluiden säilyminen
10:27 Palveluverkon arviointi ja lähipalvelu Lunnan kautta
11:53 Palvelut vieraskielisille ja tekoälykäännökset
13:12 Uudistuksen suurin ongelma
14:24 Luottamuksen romahdus terveydenhuoltoon kyselyissä
14:50 Hoidon jatkuvuus ja yksittäisiin käynteihin perustuvan mallin ongelmat
15:38 Omalääkärimalli ja lupaus vuoteen 2030 mennessä
16:23 Mitä omalääkäri tarkoittaa ja lääkärin pysyvyyden merkitys
18:26 Keinot lääkärin sitouttamiseen ja ammatinharjoittajamalli
19:42 Yrittäjyyteen liittyvä vapaus ja autonomia
19:56 Rekrytointi ja alueen vetovoima
20:32 Vetovoiman muutos: vuokralääkäreistä haluttuun työpaikkaan
22:26 Tyytyväinen henkilöstö palvelun takaajana ja johtaminen
22:53 Talous
23:17 Miksi rahoitus ei vastannut menoja ja 110 miljoonan aukko
24:22 Aukon suuruus henkilöstömääränä ja tilanteen vakavuus
25:03 Kohdennetut toimet ja uusi johtamisjärjestelmä juustohöylän sijaan
25:48 Yksityisen sektorin mallien hyödyntäminen
25:59 Toimenpidekohtainen budjetointi ja läpinäkyvyys
27:15 Idean tausta pörssiyhtiöistä ja johtamisjärjestelmän rakentaminen
27:52 Johtamisjärjestelmän luomiseen kulunut aika ja 17 organisaation fuusio
29:13 Ensimmäisen vuoden alijäämä ja käänne vuonna 2024
30:11 Vuosibudjetti, rahoituksen kasvu ja väestörakenteen haasteet
31:34 Alueiden erilaisuus ja positiivinen tulos
32:18 Länsi-Uusimaa Suomena pienoiskoossa ja kahdenlainen strategia
32:55 Etäisyydet ja palveluiden siirtyminen kauemmas
33:24 Teknologian ja tekoälyn rooli palvelussa ja kustannustehokkuudessa
34:11 Lunna-alustan käyttöönotto ja käyttäjämäärät
35:00 Puheluiden väheneminen ja saavutettavuuden muutos
36:00 Lunnan tulevaisuus
37:06 Asukkaiden spontaani positiivinen palaute
37:50 Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta ja tietojärjestelmät
38:15 Potilastietojärjestelmien yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi
38:29 Hyvinvointialueiden keskinäinen oppiminen
40:15 Foorumit ja tiedon käytäntöön vieminen
40:41 Kansainväliset esimerkit ja valmiiden mallien hyödyntäminen
41:48 Alueiden erilaiset historiat ja start-up-rooli
42:10 Mitä on opittu muilta alueilta, esimerkkinä Kanta-Häme
42:55 Tulevaisuus ja parlamentaarinen sote-työryhmä
43:21 Rahoituslaki ja keskustelun suuntaaminen palveluihin
44:55 Hyvinvointialueiden määrä ja rakenteelliset vaihtoehdot
46:30 Uudenmaan mallin toimivuus ja kritiikin arviointi
47:15 Vertailu Norjan ja Ruotsin malleihin
48:01 Erikoissairaanhoidon keskittäminen ja perustason vahvistaminen
51:32 Erot sosiaali- ja terveyspuolen hankinnoissa
52:19 Palveluiden järjestämisen historia kunnissa
52:49 Poliittinen ohjaus ja viranhaltijoiden rooli
53:52 Yhteenveto ja ylpeyden aiheet
54:37 Loppusanat
