Amerikkalaiset jätit valtaavat maailmaa toimiala kerrallaan, ja Eurooppa on altavastaajana. Uudet toimijat voittavat usein siksi, että niiden liiketoimintamalli on erilainen: Se perustuu alustatalouteen. Mutta mitä tämä muotisana oikein tarkoittaa, ja onko suomalaisilla mahdollisuus pärjätä siinä?

Atte Jääskeläisen vieraana Edward Blomstedt, jonka yritys rakensi teollisen valmistuksen kauppapaikan nettiin. Tässä jaksossa kysytään, mikä kaikki voi siirtyä verkkoalustoille, ja missä ovat suomalaisten saumat?

Elinkeinoministeri Mika Lintilä havahtui tekoälyyn ja havahdutti myös  hallituksen ottamaan sen vakavasti. Hallitusneuvotteluissa ei puhuttu hänen mukaansa "sanaakaan" tekoälystä, mutta sen jälkeen on puhuttu.

Lintilän asettamat työryhmät työstivät - ja työstävät - tekoälyn soveltamisen kansallista strategiaa.

"Suomessa on erittäin terävä kärki tekoälyssä, mutta se on se muutama prosentti. Tekoälyn soveltamisen ja sitä kautta kansantaloudellisen vaikutuksen ratkaisee se suurempi massa joka soveltaa sitä tekoälyä. Tässä meillä on se haaste tällä hetkellä."

Lintilä pohtii Atte Jääskeläisen vieraana Tekoälykkkässä podcastissa myös, mitä tekoäly tarkoittaa yhteiskunnalle ja politiikalle, ja kertoo, minkälaisen yrityksen hän nyt perustaisi.

Filosofi, valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila on Atte Jääskeläisen vieraana ja vastaa, miksi tekoälyynkin tarvitaan soveltavaa etiikkaa. He pohtivat, millaisella ajattelun muutoksella ja tekoälyn avulla, köyhyyden, eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen kaltaiset ihmiskunnan suuret ongelmat voitaisiin - ehkä - ratkaista.

"Minun ihmiskäsitykseeni liittyy vahvasti se, että ihminen ja teknologia on yksi asia.”

Osuuspankkiryhmän strategiajohtaja Pekka Puustinen ja Atte Jääskeläinen keskustelevat siitä, onko tekoäly vain uusi vaihe ihmisen ja koneen – tai työkalun – välisessä suhteessa. Mikä tätä uutta vaihetta määrittää, missä ovat riskit ja mahdollisuudet?

Puustiselle teknologian kehitys on jatkuvaa ihmisen ja työkalun välistä vuorovaikutusta, jossa ihminen on ’onneksi’ säilynyt ohjaksissa, kun koneet ovat alkaneet hiljalleen myös kehittää itse itseään, kuten tekoälyjärjestelmissä tapahtuu.

Mutta mitä tämä uusi historian vaihe käytännössä tarkoittaa johtamisen kannalta, esimerkiksi juuri nyt uudistuvassa OP-ryhmässä. Siitä puhutaan lopuksi.

Voiko tietokone olla luova ja tehdä luovaa työtä? Tuleeko tekoäly myös alueelle, jota on pidetty ihmisen omimpana? Vastaus on kyllä. Mutta miten ihmeessä? Miten tietokone kykenee tekemään jotain sellaista, mitä ei ole tehty koskaan ennen tehty, ja vielä siten, että sillä on arvoa meille ihmisille? Näitä kysymyksiä pohtivat laskennallisen luovuuden tutkija, professori Hannu Toivonen ja Atte Jääskeläinen Tekoälykkäässä Podcastissa.

Miten on mahdollista, että julkisesti rahoitetun tieteen tulosten julkaisemisesta on tullut yksityistä kustannustoimintaa: Tulokset suljetaan maksumuurien taakse, ja niitä ei saa vapaasti lukea, saati tutkia ja jalostaa tekoälyn avulla.

Tieteellisen hakukoneen Iris.ai:n kaupallinen johtaja Maria Ritola ja LUT:in Professor of practice Atte Jääskeläinen pistävät hengästyttävällä vauhdilla halki, poikki ja pinoon tieteen julkaisemisen ja meritoitumisen nykyiset käytännöt - ja ehdottavat uusia, jotka sopivat paremmin nykyaikaan.

Miten Suomi ja demokratia kestävät sen, että algoritmit tuntevat perinpohjin ihmisten ajatukset, arvot ja poliittiset kannat? Ja sen, että niihin vaikutetaan maan rajojen ulkopuolelta?

Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ja Atte Jääskeläinen pohtivat, miten Suomi voi varautua puolustamaan demokratiaa kyberpsykologisilta hyökkäyksiltä.

"Minä uskon, että eduskuntavaaleista Suomessa ensi keväänä tulee ensimmäiset niin sanotusti todelliset sosiaalisen median vaalit", sanoo Limnell.

Atte Jääskeläinen pohtii piispa Teemu Laajasalon kanssa, miksi ihmisen on niin vaikea uskoa tietoon, ja mikä on tiedon ja uskon suhde yli aikojen. Miten tähän vaikuttaa se, että data ja  tekoäly alkavat ohjata ihmisen elämää. Onko tietäminen ristiriidassa sen kanssa, mitä kristinusko opettaa?

Atte Jääskeläisen vieraana ovat apulaisprofessori Teemu Roos ja Reaktorin johtaja Ville Valtonen. He ovat luoneet tekoälyn verkkokurssin Elements of AI:n, jolla on ilmoittautunut jo satatuhatta ihmistä. Pitääkö kaikkien ymmärtää tekoälyä, ja jos pitää, miksi? Miksi Suomesta pitäisi tehdä tekoälyn mallimaa, ja miten se tehdään?

Meeri Haataja on Suomen tekoälyaika -hankkeen etiikkaryhmän puheenjohtaja. Hän pohtii, mitä pitää ottaa huomioon, kun ihminen ja kone alkavat tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä jossa panoksena voi olla elämä tai terveys.