Kun Joensuun seudun Facebook-ryhmissä kysellään suosituksia hyvän kiinteistönvälittäjän perään, tuppaa yksi nimi nousemaan aina kärkikahinoihin: Miro Turunen. Tämä herätti myös Bronxcastin mielenkiinnon, semminkin kun Turunen on ollut alalla vasta muutamia vuosia. Eikä savua ilman tulta, Turunen on nimittäin noussut firmansa Huoneistokeskuksen toiseksi kovimmaksi myyjäksi koko valtakunnassa myyntituotoilla mitattuna.

Mitään jäniksiä Turusella ei ole hatussaan vaan hän tekee perusjutut keskimääräistä paremmin: on avoin = kertoo onnistumisten ohella myös epäonnistumista, on tavoitettavissa, palvelee yli odotusten, tekee kauppaa ja… rumpujen pärinää… viestii tästä kaikesta somessa. Ja kas henkilöbrändi on syntynyt!

Vaan antaahan miehen kertoa itse oma tarinansa ja miten arki käytännössä pyörii. Siis kuulolle mars!

Ravintola Kerubi on valtava pala joensuulaisuutta. Hämyisenä rockklubina tunnettu paikka loi nahkansa vuonna 2011, kun se muutti Ilosaareen pitopöydistään tuttuun Karjalantaloon ja alkoi tarjoilla myös ruokaa. Alussa silmiään hieroivat sekä rockkansa että karjalanpaistiväki, mutta lopulta kävi niin, että Kerubissa viihtyivät molemmat.

Kerubi onkin oiva esimerkki siitä, että kun brändi ja identiteetti ovat riittävän vahvat, voi tehdä radikaalejakin muutoksia sieluaan myymättä.

Mutta vihellellen yhtälö ei pelitä, vaan taustalla on valtava määrä työtä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, siitä kertoo meille Kerubin (virallisesti Joensuun Töminä Oy) toimitusjohtaja Asko Piiparinen! Vanha rokkikukko itsekin, kuinkas muuten.

Askon kanssa sukelletaan Kerubin historiaan, Askon omaan Joensuun Popmuusikoiden harjoittelijasta alkaneeseen tarinaan, jutellaan mitä korona opetti, miten kilpailutilanne on mullistunut sekä ruoan että livemuusikin suhteen ja paljastetaan, mikä on now and forever Kerubin toiminnan punainen lanka.

Siis luurit päähän, risafarkut jalkaan ja kuulolle!

Wolt, Oura, Airbnb, Uber… Nämä ja monet muut start-upit tietävät kaikki ja lukuisia ovat näiden inspiroimana syntyneet muut yritykset. Eittämättä upeita innovaatioita ja tarinoita ovat esimerkiksi juuri edellä mainitut, mutta mikä helposti unohtuu, kyllä innovointia tekevät ”vanhatkin” yritykset. Jos eivät tekisi, niistä tulisi pian entisiä yrityksiä.

Tämän tietää hyvin ilomantsilaisen metalli- ja muovipaja Havel Oy:n toimitusjohtaja Suvi Hassinen.

Mitä kehittäminen Havelilla sitten käytännössä on? Miten roolitukset on perheyrityksessä mietitty? Miten Havel onnistui saamaan ykkösketjun pelureita hallitukseen ja ketä he ovat? Mistä nuori toimitusjohtaja saa virtaa? Miksi on elintärkeää oppia sanomaan ”ei”. Ja vaikka sun mitä mielenkiintoista! Kuuntele ja kehity!

Linkkarit:

www.havel.fi

www.rookiecom.fi/auditointi

www.rookiecom.fi/tilaa-uutiskirje

Annamari Kärki aloitti VisitKarelia Oy:n toimitusjohtajana huhtikuussa. Nyt kun ensimmäinen kesäsesonki on takana, mitkä ovat tuoreen toimitusjohtajan aatokset maakunnan matkailusta näin tuoreeltaan? Ja mitä VisitKarelia ylipäätään tekee?

Entä miten Annamari näkee sen kuuluisan ison kuvan: pitäisikö Pohjois-Karjalan keskittyä tiettyihin teemoihin kuten ruokamatkailuun, miten Kolin vetovoimaa pystytään hyödyntämään vielä paremmin, ovatko palvelumme sillä tasolla, että matkailija lähtee kotimatkalle (sitten kun malttaa) hymyssä suin vain palatakseen heti seuraavalla lomalla, mitä tarkoittaa käytännössä matkailupalvelujen tuotteistus, pitäisikö yhteistyötä viritellä ei vain Pohjois-Karjalan sisällä vaan yli maakuntarajojen?

Ja roppakaupalla muuta mielenkiintoista, siis kuulolle asetu!

Monella meistä on unelmia, jotka toteutuakseen vaativat jonkin sortin yritystoiminnallisia toimenpiteitä. Niin kuin oli Seppäsen Riinalla, joka halusi perustaa baarin, joka olisi kuin jokaisen joensuulaisen yhteinen olohuone. Koska Riina kuuluu siihen porukkaan, joka tekee eikä höpötä, vuonna 2013 näki päivänvalon Surakan Baari.

Alussa näyttikin siltä, että tämäntyyppiselle paikalle tosiaan olisi tilausta. Porukkaa kävi ja kassa kilkatti. Nälkä kasvoi syödessä mutta niin kasvoivat myös kulut. Alkoi valjeta se yritystoiminnan toinen puoli: rahat olivat niin lopussa, että yrittäjä ei pystynyt maksamaan itselleen palkkaa 1,5 vuoteen vaan baarin pyörittämisen oheen piti ottaa toinen työ. Päivät pitenivät ja yöunet lyhenivät. Vuonna 2016 koitti sitten konkurssi, kirjaimellisesti lääkärin määräyksestä.

Nyt kun tapauksesta on kulunut tovi ja ulosottajan piikkikin maksettu, mitkä ovat fiilikset? Mitä kokemuksesta jäi käteen? Mitä Riina olisi tehnyt toisin? Miten elämän tärkeysjärjestys muuttui? Kaduttaako koko homma?

Kuuntele Bronxcast, niin tiedät!

Outokumpu on malliesimerkki siitä, että vaikka maailma muuttuu, eivät asiat itkemällä parane. Miten ne sitten paranevat, siitä kertoo meille Outokummun Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Juuso Hieta. Outokummulla nimittäin tästä on näyttöä, ja voisipa kaupunkia tituleerata jopa teollisen rakennemuutoksen menestystarinaksi. Ainakin outokumpulaiset tituleeraavat.

Juuso ottaa kantaa myös siihen, miksi yritykset menevät minne menevät, kannattaako Pohjois-Karjalan kokoisessa maakunnassa kuntien kamppailla keskenään, miksi markkinointi tontit kärkenä on enempivähempi turhaa ja mikä lopulta on se kaikista suurin asia, että yritykset voivat menestystyä. Se on fiksu jamppa tämä Juuso, siis pistä korva raiteille! Tai miten ikinä Bronxcastista tapaat nauttia.

Lassi Ikonen perusti Joensuun ensimmäisen Subway-ravintolan vuonna 2008 25-vuotiaana untuvikkona. Nyt ravintoloita on jo kolme, ja homma rokkaa.

Subway on maailmanlaajuinen franchising-ketju, mikä tarkoittaa, että ravintoloita vetävät itsenäiset yrittäjät, joilla on tietyt velvoitteet mutta toisaalta myös valmis toimintakonsepti ja ketjun tuki. Mitä se tarkoittaa käytännössä, tukahduttavatko tiukat ketjusäännöt nuoren joensuulaisen luovuuden (vai toisinpäin), millainen tarina Lassin yrittäjäksi ryhtymisen takaa löytyy, miksi alussa meinasi tulla itku, vieläkö yrittäjän löytää tiskin takaa, miksi yhteisön tukeminen on Ikoselle tärkeää ja paljonpaljon muuta mielenkiintoista kaikilla täytteillä!

Kuuntele, leivällä tai ilman!

Vastuullisuus on yritystoiminnassa päivän sana, ja hyvä niin. Osalla villoja on enemmän kuin toisilla, mutta Iivari Mononen Oy:ssä vastuullisuus on ollut toiminnan ytimessä päivästä yksi perustajansa Iivarin verenperintönä. Perheyrityksen puikoissa on nyt jo kolmas sukupolvi ja myös vastuullisuusajattelu on vuosien saatossa päivittynyt koko ajan laajemmin konsernin toimintaa ohjaavaksi voimaksi.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa 220 työntekijän voimin useissa eri maissa toimivassa yrityksessä, sen paljastaa Bronxcastissa toimitusjohtaja Ari Mononen.

Mistä kolmesta osa-alueesta vastuullisuus koostuu, miten arvomaailmat saadaan sovitettua yhteen eri kulttuureissa (vai saadaanko mitenkään), mitkä ovat ensimmäisiä käytännön tekoja, mitä tarkoittaa arvona ”ilomantsilaisuus”, miten Arin mielestä modernit yritysjohtajat kokevat oman vastuunsa - ja paljon paljon muuta übermielenkiintoista!

Siis kuuloluut kaakkoon ja Bronxcastin syyskaudelta korkki auki

Tuore Eko-Aims Oy:n toimitusjohtaja Petri Matikainen suuntasi aikoinaan silloisen Perloksen leivissä Kiinaan ja kotiutui siinä määrin hyvin, että visiitti venähti lopulta 17 vuoteen. Toimenkuvat ja työnantajat ehtivät vaihtua, mutta tietyt asiat Matikainen näkee sellaisina, että ne ovat ja pysyvät, jos kv-kentällä pärjätä aikoo.

Pitikö miehen muuttua vai Kiinan muuttua vai kummankaan muuttua? Olivatko omat arvot helisemässä paikallisten business-käytäntöjen kanssa ja mites suu sitten pantiin? Millaisen pohjatyön vieraaseen maahan hyppääminen vaatii? Mikä on Petrin tärkein vinkki maailmanvalloitusta harkitsevalle? Entä aiheuttiko paluu Pohjois-Karjalaan käänteisen kulttuurishokin? Kuuntele Bronxcast niin tiedät!

Tämä jakso päättää Bronxcastin kevätkauden, kiitos kaikille seurasta! Nähdään ja kuullaan jälleen elokuussa.

www.ecoaims.com

www.rookiecom.fi/tilaa-uutiskirje

Outokumpulainen pörssiyhtiö Piippo Oyj vie maatalouden paalausverkkoja ja paalauslankoja yli 40 maahan, ja viennistä tulee tätä nykyä jo 80 prosenttia yrityksen myynnistä. Piipon liikevaihto on ollut viime ajat vahvassa kasvussa ja henkilöstön määrä noussut yli sadan, mutta ihan tuosta vaan ja vasurilla vetäistynä moinen ei onnistu.

Miten se sitten onnistuu, siitä kertoo Bronxcastissa Piipon toimitusjohtaja Jukka Keisanen. Millaista on toimia kv-markkinassa Suomen Pohjois-Karjalan Outokummusta, miten Piippo kartoittaa ja lopulta menee tai on menemättä uusille markkina-alueille, miten Piipossa arvioidaan erilaisilla skenaarioilla tulevaisuutta, millaisia kumppaneita maailmanvalloitus vaatii, mitä on opittu kantapään kautta ja mikä lopulta on tärkein yksittäinen asia onnistumisessa.

Muun muassa näistä kaikista olet reilun puolituntisen jälkeen viisaampi, siis kuuntele! Sisältää timantteja!

www.piippo.fi

www.rookiecom.fi/tilaa-uutiskirje