Miten Saksa aikoo jatkossa selviytyä taloudellisesti siitä huolimatta, että energiansaanti Venäjältä on vaikeutunut? Miltä näyttää Saksan Venäjä-suhteiden kehitys? Minkälaiselta vaikuttaa Uniperin tilanne Saksassa? Minkälaista liiketoimintaan suomalaisilla on tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet Saksan kanssa? Miksi Saksa haluaa EU:n laajenemista? Kuuluuko Saksa jatkossa EU:n nuukiin maihin?

Haastateltavana on Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller ja toimittajana Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi epäluottamus politiikassa on demokratian kannalta tärkeä asia myös EU:ssa, vaikka usein puhutaankin vain luottamuksen tärkeydestä politiikan teossa?

Ja kun EU:n aluekehityspolitiikka on yksi maailman suurimmista julkisista politiikkaohjelmista ja koko projektiperustaisen toimeenpanon pioneeri niin mitä seurauksia tällä EU:n mukanaan tuomalla projektikulttuurilla on hallintoon EU-alueella?

Haastateltavana on yliopistonlehtori Isak Vento Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä muutoksia EU:n taloussääntöihin on tehty viime kriisien vuosina?

Ja mitä muutoksia niihin ehkä vielä joudutaan tekemään, kun taloudelliset ja poliittiset tilanteet EU:ssa ovat muuttuneet ja muuttumassa?

Nyt taloudellinen tilanne ei ole hyvä, vaan ensi talvesta EU-alueella odotetaan taloudellisesti ja poliittisesti tiukkaa ja esimerkiksi Italian taloustilanne ja Saksan talouden näkymät vaikuttavat huolestuttavilta.

Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Venäjän on tähän asti ollut helpompaa vaikuttaa energiakaupan avulla EU:hun kuin EU:n Venäjään?

Ja miksi se ajatus, että maiden välinen taloudellinen keskinäisriippuvuus luo niiden välille rauhaa osoittautui Venäjän ja EU:n suhteiden kohdalla vääräksi?

Entä miten EU:n kannattaa jatkossa toimia Venäjältä myynnissä olevan energian suhteen?

Ja mitä erityisiä riskejä tuo mukanaan se, että Venäjältä ostetaan uraania EU:n ydinvoimaloiden tarpeisiin?

Haastateltavana on Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista ja toimittajana Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millä tavoin Saksan poliittinen linja näyttää muuttuvan nykyisen Ukrainan tilanteen ja energiakriisin vuoksi? Ja minkälainen kritiikki Merkelin tekemää politiikkaa kohtaan Saksassa alkaa nostaa päätään?

Mitä meidän nyt kannattaa oppia siitä, miten me aikoinaan suhtauduimme Venäjään ennen sen viime keväistä hyökkäystä Ukrainaan?

Ja onko Ranskan poliittinen elämä jonkinlainen laboratorio, jonka avulla voidaan päätellä jotain myös EU:n tulevasta poliittisesta kehityksestä?

Näistä asioista keskustelee akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Venäjän tutkimukseen emeritusprofessori Timo VihavainenHelsingin yliopistosta puhuu Brysselin koneessa mm. siitä, miten Venäjän historian kautta voimme miettiä sitä

minkälainen on Venäjä? Ja mikä voi olla Venäjän tulevaisuus? Millaiset ovat olleet nykyisten EU-maiden ja Venäjän väliset suhteet? Ja miten EU:ssakin Venäjään kannattaa nyt ja tulevaisuudessa suhtautua? Toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Olisiko syytä jo miettiä ruuan tuotantoa EU-alueella sillä kärjellä, miten täysin riippuvaista se on yhtä aikaa monista asioista, kuten esimerkiksi maan mikrobeista, pölyttäjistä, ravinteiden saatavuudesta ja maanviljelijöiden ja elintarviketyöntekijöiden työpanoksesta. Ja miten EU:n maatalouspolitiikka voisi edesauttaa sitä, että ruuan tuottaminen ei haittaa ympäristöä, vaan lisää sen hyvinvointia esimerkiksi hiilensidonnalla. Ja onko tilanne se, että ei juuri kannata odottaa, että EU herää lähiaikoina virallisten prosessien kautta isosti säätelemään maatalouspolitiikkaansa sillä kärjellä, että maatalouden ympäristöön ja alalla työskentelevien ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat kokonaisvaikutukset otetaan paremmin huomioon. Vai onko niin, että vain EU-kansalaisten mielipiteiden aiheuttama ulkoinen paine voi aiheuttaa sen, että tapa harjoittaa maataloutta muuttuu EU-alueellakin? Ja minkälainen se paine nyt on? Haastateltavana on agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitkä toimijat aiheuttavat kyberuhkia EU-alueella? Miten Ukrainan sota on toiminut harjoituskenttänä kyberuhkien aiheuttamisessa ja torjunnassa? Ja jos liittyy vapaaehtoisiin kansainvälisiin hakkeriryhmiin esim. toimiakseen Venäjää vastaan ja tukeakseen Ukrainaa, niin miksi asian oikeudellista puolta kannatta miettiä tarkkaan ennakolta? Miksi nykyinen sosiaalinen media altistaa meidät tehokkaammin vihamielisellekin vaikuttamiselle, kuin aiempi perinteinen valtioiden harjoittama propaganda? Ja mikä ongelma siitä EU-kansalaisille syntyy siitä, kun nykyään monien suosittujen somealustojen kotipaikat sijaitsevat Yhdysvalloissa eikä EU-alueella? Haastateltavana on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ja toimittajana Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselikone.

Mihin suuntaan EU:n ja Turkin suhteet ovat kehittyneet ja kehittymässä?

Miten iso ongelma muiden ongelmien joukossa Turkin ja EU:n välillä on se, että Turkki on niin vastahankainen hyväksymään Suomea ja Ruotsia Natoon? Ja mistä tässä ongelmassa pohjimmiltaan on kyse?

Ja miltä vaikuttaa nyt tilanne Turkin vaalien suhteen ensi vuoden kesäkuussa?

Haastateltavana on vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU-maiden velkaantumisongelman voisi hoitaa?

Miten olisi mahdollista vaikuttaa siihen, EU:ssa päätöksenteko olisi selkeämpää?

Miltä vaikuttaa EU:n ja etenkin Saksan tilanne energiapolitiikan haasteiden kourissa? Ja voisiko ajatus erityisestä energiaverosta Venäjältä EU-alueelle tuotavalle öljylle ja maakaasulle toimia?

Haastateltavana on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.