Onko elvyttäminen EU:n koronaelvytyspaketin avulla tehokasta?

Miten paljon tässä EU:n koronaelvytyspaketissa oli kyse Saksan ja Ranskan pankkien pelastamisesta?

Ja miten todennäköistä on, että nykyisen elvytyspaketin jälkeen tullaan ehdottamaan uusia paketteja?

Entä miten tämän elvytyspaketin suhteen Suomessa kannattaisi toimia?

Ja miten elvytyspaketin yhteydessä kannattaa suhtautua turvallisuuspoliittisiin näkökulmiin?

Ja onko nyt aivan liian aikaista sanoa, oliko brexit Britannialle taloudellisesti hyvä vai huono ratkaisu?

Haastateltavana on työelämäprofessori Pentti Pikkarainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kriisin hetkiä usein käytetään hyväksi siten, että kriisin varjolla saadaan läpi asioita, joiden läpimeno muuten ei välttämättä onnistuisi. Miten tämä ilmiö nyt näkyy EU:ssa?

Ja kuinka pandemioiden aikana yhteiskuntien ilmapiiri on yleensä muuttunut? Mitä kehitysvaihetta elämme nyt ja mihin suuntaan saatamme olla menossa?

Entä mihin suuntaan poliittisten puolueiden kannatus todennäköisimmin kehittyy korona-ajan pitkittyessä? Ja mistä asioista kulloinenkin kehitys voi johtua?

Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten entinen suuri siirtomaavalta Portugali on sopeutunut nykyiseen rooliinsa EU-jäsenenä? Ja miksi sisäpolitiikka Espanjassa ja Portugalissa on niin erilaista, vaikka nämä maat ovat muuten niinkin samantapaisia? Ja onko Portugalin suhteella entiseen siirtomaavaltaansa Brasiliaan lopulta mitään merkitystä, kun EU:n ja Brasilian suhteita mietitään? Haastateltavana on Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Noin 50-60 prosenttia Suomen kunnissa päätettävistä asioista tulee jollain tavalla EU:sta. Mutta minkälaisia asioita Suomen Kuntaliitto loppujen lopuksi ajaa lobatessaan omia näkökulmiaan EU:lle Brysselissä? Ja miksi kunnat haluavat olla mukana vaikuttamassa EU:n päätöksiin, kun valtiot jo tuovat EU:hun valtioiden näkökulmaa? Ainakin Kuntaliitto on huolissaan siitä, määräytyykö niille mahdollisesti uusia velvoitteita EU-säädösten kautta ja jos määräytyy, mistä saadaan rahaa niiden velvoitteiden hoitamiseen. Mutta mitä isoja kuntien talouteen mahdollisesti vaikuttavia hankkeita EU:ssa on nyt juuri kehitteillä?

Haastateltavana on Suomen Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Ulla Karvo, ja toimittajana Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU:n vaikutus näkyy kunnissa?

Kun tasa-arvo on yksi EU:n arvioista, niin huomaako sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen mitenkään kuntien päätöksenteossa?

Mikä vaikutus EU:n hankintadirektiivillä on ja voi olla naisten asemaan, kun kyseinen direktiivi vaikuttaa kuntien hankintojen ja kilpailutusten pelisääntöihin?

Ja voidaanko naisten tasa-arvo ottaa huomioon silloin, kun mietitään minkälaisiin projekteihin EU:n rakennerahoja ja elvytyspaketin jaetaan?

Ohjelmassa keskustelemassa ovat valtiovarainministerin EU-asioista vastaava erityisavustaja Riikka Pakarinen Keskustasta, kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo Perussuomalaisista, Puoluejohdon erityisavustaja Elisa Tarkiainen Kokoomuksesta ja SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Kaisa Vatanen. Mukana keskustelussa kommentoimassa ja esittämässä kysymyksiä on myös Eurooppanaiset ry:n jäseniä. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Ohjelmasta voi keskustella myös twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Onko se järkevää EU-politiikan avoimuuden kannalta Suomessa, että EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnaan kokoukset ovat suljettuja, eivätkä ulkopuoliset pääse niitä seuraamaan. Myöskään niiden kokouksien pöytäkirjatkaan eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Ja olisiko hallituksen ollut syytä tuoda jo kesällä avoimemmin ja aktiivisemmin esiin asioista elvytyspaketista ja keskusteluttaa myös kunnoilla eduskuntaa niistä? Ja entä miksi puolueet eivät halua selittää selkeästi ja tarkkaan omia EU-kantojaan?

Haastateltavana on valtio-opin professori Tapio RaunioTampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälaista oli vastustaa EU:hun liittymistä, silloin kun asiasta keskusteltiin ja siitä äänestettiin vuonna 1994. Silloin lopulta 57% äänestäneistä kannatti liittymistä, mutta ratkaisivatko tämän äänestyksen tuloksen lopulta maanviljelijöiden äänet, median suhtautuminen vai SAK:n kanta asiaan?

Haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm, joka kuului itse siihen pieneen vähemmistöön sosiaalidemokraateista, joka vastusti EU:hun liittymistä.

Mutta kannattiko Tapio Bergholmin mielestä nykytiedon valossa EU:hun menoa vastustaa, tai liittyä siihen, tai kannattaisiko siitä nyt erota?

Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi Keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miltä Venäjän tilanne on vaikuttanut, ja miten iso merkitys on ollut Navalnyin toiminnalla.

Mitä oppositiot Venäjällä haluavat? Mistä syistä Putinin suosio laskenut paitsi Venäjällä myös EU:ssa? Miten samanlaista on jo nykyään esimerkiksi helsinkiläisen hipsterin ja moskovalaisen hipsterin suhtautuminen asioihin? Ja mitä Venäjä eniten pelkää EU:ssa? Haastateltavana on vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi koronaelvytyspaketti on hyödyllinen EU:lle ja Suomelle? Miten koronaelvytysrahat olisi kannattanut jakaa? Miksi EU:lle olisi hyvä saada lisää omia varoja? Minkälainen voisi olla EU:n yhteinen pakolaispolitiikka? Ja miten koronarokotteiden jakaminen EU:ssa maiden välillä etenee?

Haastateltavana on europarlamentaarikko Ville Niinistö ja toimittajana Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten tiedemaailman ja sen rahoituksen rakenteet vaikuttavat siihen, missä rajoissa meillä voi tehdä EU-kriittistä tutkimusta? Minkälaista tutkimusta EU:n myöntämillä isoilla horisonttirahoilla voi tehdä ja mitä ei? Miten ongelmallinen eurobarometri on tutkimusmenetelmänä? Ja minkälaisia kysymyksiä EU:ssakin tieteen etiikassa tällä hetkellä on? Haastateltavana on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja toimittajana Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.