Ajatus siitä, että elämme simulaatiossa, vähän kuin hyperkehittyneessä tietokonepelissä, on tavallaan vakava ajatusleikki. Jos hyväksyy hypoteesin lähtökohdan, monet fyysiset ja matemaattiset ongelmamme voisivat saada ratkaisun. Itse asiassa simulaatiohypoteesi alkaa näyttää yhä houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Vaikka ajatus olisi matemaattisesti ja fyysisesti tarkkakin, se ei poistaisi mihinkään laajempia filosofisia ja eettisiä kysymyksiä. Mitä kärsimys on simulaatiossa ja saako sitä aiheuttaa?

Astrofyysikko Sissi Enestam on tarttunut tähän ajatukseen ja valottaa nykyisen luonnontieteen keinoin aluksi niin absurdia väitettä.