K.J. Ståhlbergin presidenttikaudella vahvistunut parlamentaarinen demokratia joutui 1930-luvun lapualaiskriisissä vaaraan. Epädemokraattisia virtauksia esiintyi laajasti Euroopassa.

Ståhlberg oli ehtinyt vetäytyä siviilielämään, mutta nyt hän pyörsi puheensa ja katsoi paluun politiikkaan välttämättömäksi. Ester Ståhlberg joutui kirjoituksineen samalla kovan painostuksen alaiseksi.

Prof. Seppo Hentilä on perehtynyt vähän tutkitun presidentin elämään.

Elämme ajassa ja teknologiassa, jossa toden ja väärennöksen raja on käynyt yhä vaikeammaksi nähdä ja kuulla.

Demokratian kannalta asia on vakava, sillä demokratian pitäisi kuitenkin perustua julkiselle ja todelle tiedolle sekä päätöksenteolle.

Entinen tasavallan presidentin viestintäpäällikkö Jouni Mölsä keskustelee nyt Kalle Haatasen kanssa demokratian uhkakuvista.

Lukeminen ja lukutaito ovat yhteiskunnallisesti aina pinnalla olevia asioita, oli kyse sitten kansanvalistuksesta tai Pisa-vertailuista.

Lukeminen on kuitenkin myös osa yhteiskunnallista erottautumista ja kulttuurista pääomaa. Dosentti Riie Heikkilä on tutkinut suomalaisten suhdetta kirjallisuuteen ja löytänyt myös uudenlaisia kirjallisen vastakulttuurin muotoja.

Kysymys Suomen kansainvälisestä asemasta on aina kiinnostanut suomalaisia, mutta kyllä meistä muuallakin maailmassa puhutaan.

Strategian professori Tommi Koivula on perehtynyt Suomen viime vuosien turvallisuuspoliittiseen muutokseen ja siihen, miten sitä on käsitelty ulkomaisissa lehdissä.

Tommi Koivulan teos rajautuu vuoteen 2024, ja se tarjoaa mainion näköalapaikan lähitulevaisuuteemme.

Tommi Koivula on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Joskus on väitetty, ettei Mika Waltari voinut olla kovin tarkka Sinuhe egyptiläisen aikaa ja maailmaa koskevassa kuvauksessaan. Eihän hän edes ollut käynyt Egyptissä.

Lähi-idän ja Välimeren arkeologian dos. Minna Silver kertoo, että moinen käsitys epätarkkuudesta on pelkkä myytti. Itse asiassa Waltari oli erittäin tarkka kirjassaan. Paikoin tarkempi kuin aikansa egyptologit.

Nykyhetkeen verrattuna 1970-1980-luvun televisiotarjonta vaikuttaa niukalta, mutta television rooli oli kovin toisenlainen.

On ehkä liittoittelua puhua jyrkästi yhtenäiskulttuurista, mutta TV:n katsojaluvut olivat valtavia, ja aiheet olivat usein joko laajasti yhteiskuntaa koskevia tai yleissivistäviä.

Valinnanvaran perspektiivistä tämä oli tietenkin niukkaa ja hierarkkista, mutta vakaasti laajeneva tarjonta kykeni heijastamaan ajan yleistä henkeä tavalla, jota on nykyään vaikea hahmottaa.

Tutkija ja käsikirjoittaja Janne Zareff kertoo nyt kulttuuritelevisiosta Kalle Haatasen vieraana.

Herman Raivio on kulttuurikriitikko, jonka ajattelussa heijastuu mannermainen filosofia ja yhteiskuntatieteet.

Esseekokoelmassaan "Turvaton tila" hän nostaa esiin antiikin Kreikan käsitteen 'agon', joka tarkoittaa kamppailua, nykyään erityisesti poliittista kamppailua, joka ei aina pyri konsensukseen.

Sen sijaan, että poliittinen vastustaja pyrittäisiin vaientamaan tai hyväksymään kuoliaaksi, kamppailu pitää sisällään myös ajatuksen vastustajan kunnioittamisesta.

Kirjailija ja toimittaja J.P. Pulkkinen on perehtynyt laajasti saksalaisen diplomaatin Hans-Dietrich von Ploetzin uraan ja elämään sekä niiden merkitykseen Suomelle.

Kyvykäs ja kielellisesti lahjakas von Ploetz vaikutti Suomessa niin kulttuuriradikalismin kuin nopean länsi-integraation vuosina.

Von Ploetzin elämän mukana kulkee valtava määrä murroksia 1900-luvun huimassa vauhdissa. Esiin piirtyy koko Euroopan ja erityisesti täysin mullistuneen Itä-Euroopan vaiheet.

J.P. Pulkkinen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Ajatus siitä, millaisessa suhteessa demokratia on aikaan, on melko vaikea kysymys.

Historia on hyvin harvoin jotenkin yliajallista tai selkeää kehityspoluiltaan. Toisaalta demokratiaan kuuluu jatkuvat uudelleenarvioinnit ja historian ajallisuuden uudelleentulkinnat.

Suhteet suuriin historian kriiseihin, esimerkiksi holokaustiin, vaativatkin meitä miettimään uudelleen suhdetta taustaamme, harjoitamme siis historianhallintaa.

Akatemiatutkija Timo Miettinen haastaa meidät uusiin tulkintoihin siitä, millaista aikaa historiantutkimus meille tuottaa.

Teuvo Peltoniemi on perehtynyt 20:een suomalaiseen utopiayhteisöön aina 1700-luvulta näihin päiviin.

Monet utopiakokeilut toteutettiin luonnonoloiltaan karuissa ja syrjäisissä paikoissa, ja rakentajien joukko oli vähintäänkin eksentrinen.

Suomalaisilla oli merkittävä rooli Pohjois-Amerikan sosialistisissa kokeiluissa, mutta se ei suinkaan ole suomalaisen utopia-ajan koko tarina.