Kielen luonne on moninainen. Me ajattelemme sillä, me muistamme, kerromme, kirjoitamme ja valehtelemme sillä.

Yksi olennainen erottelu alkaa jo siitä, kuinka tiedon luonne muuttuu, kun välineenä on kirjoitus. Sokrates ja Platon väittelivät tästä, ja Sokrates asettui ruumiillisen, suullisen tiedon puolelle.

Yksi dos. Janne Saarikiven keskeisistä mielenkiinnon kohteista on se, kuinka kielellinen käsitemaailma vaikuttaa ajatteluumme. Tieteen kohdalla ilmiö on ongelmallinen, kun suomenkielistä tutkimusta ei nykyään juuri rahoiteta eikä julkaista.

Tieteen luonne on kansainvälinen, mutta on varottava ilmiötä, jossa ajattelu alkaa muuttua latteaksi, kun käytetty kieli on abstrakti, jokaisen tutkijan kieli. Kyse on siis siitä, että suomen kielellä voi yhä ajatella.

Vaikka Troija on yksi kuuluisimmista antiikin kertomusten maantieteellisistä paikoista, sitä on aina ympäröinyt myös jonkinlainen myyttisyyden hohde.

Tunnetuimmat kertomukset ovat Homeroksen nimiin pannut eepokset Ilias ja Odysseia. Ne kertovat kaukaisista ajoista, ja itse Homeros, sikäli kuin oli olemassa, eli joitain satoja vuosia ennen antiikin Kreikan klassista kautta.

Dos. Minna Silver on perehtynyt vuosikymmenien ajan Välimeren alueen arkeologiaan ja tuntee Troijan kaivausten historian. Hänen mukaansa homeeristen kertomusten ajallinen tarkkuus on hämmentävän tarkkaa.

Homeros kertoo ajoista, jolloin ihmiset käyttivät työkaluja, jotka oli tehty pronssista, vähän myöhemmin raudasta, ja kuinka näillä tehtiin laivoja, aseita ja koneita.

Ei siis mikään ihme, että Troijan kaivausten ajanjaksollinen kausi, joka sijoittuu suunnilleen vuosiin 1100 - 1300 eaa., paljastaa tuhotun ja palaneen kaupungin, jonka päälle on rakennettu sinnikkäästi yhä uudellleen.

1920-luvulta aina 1980-luvulle työlaitokset toimivat kehittyvän hyvinvointiyhteiskunnan hyväksyttynä varjopuolena. Työlaitosten avulla pyrittiin puuttumaan rikoksiin jo ennen kuin ne edes tapahtuivat.

Laitokset olivat kasvattamista ja ojentamista varten Työ oli pakollista ja ikkunoissa kalterit.

Kriminologian dos. Katariina Parhi tuntee aiheensa ja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suurvaltojen kilpa arktisesta herruudesta kiihtyy, eivätkä presidentti Donald Trumpin Grönlanti-haaveet ole ainakaan lieventäneet taistelua.

Kyse on osin merireiteistä, osin luonnonvaroista ja sotilaallis-strategisista asetelmista.

Tilanne myös muuttuu koko ajan - onhan arktisella alueella muitakin toimijoita. Ja Kiinakin on ilmoittanut olevansa "lähes arktinen" maa.

Marjo Näkki on tutustunut laajasti aiheeseen ja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Euroopan noitaroviot hehkuivat kolme vuosisataa. Ehkä yllättävää on, että 1700-luku, tuo järjen ja valistuksen aika, oli yksi verisimmistä.

Kuolemaan tuomittiin suuri joukko ihmisiä, joiden katsottiin esim. solmineen liiton paholaisen kanssa tai osallistuneen noitasapattiin.

Mikä sai teologit ja inkvisiittorit luomaan näitä mielettömyyksiä ja miksi niin suuri osa väestöstä oli valmis tähän toimintaan?

Asiaa valottaa dos. Marko Nenonen.

Miten ja miksi asiat ovat niin kuin ne ovat? Näin reippaasti voi alkaa perehtyä metafysiikkaan.

Metafyysisten kysymysten pohtiminen on ihmiselle väistämätöntä, ja se ei nimeä vain asioita ja esineitä. Metafysiikka pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin yleisimmällä mahdollisella tasolla.

Perinteisen metafysiikan lisäksi yliopistonlehtori Jani Hakkarainen kertoo, mitä uuttakin metafyysisten kysymyksenasettelujen maailmassa tapahtuu.

Amerikan Yhdysvallat täyttää (huomenna) 4.7.2026 250 vuotta. Se on kunnioitettava saavutus demokratialle.

Nykyinen Donald Trumpin Yhdysvallat vaikuttaa nopean median aikakaudella kuitenkin kaoottiselta, ja esiintyy jopa huolta demokratian tilasta Yhdysvalloissa. Toisaalta Euroopassa on ryvetty niin sosialismin kuin natsismin ajoissa, kun Yhdysvallat on säilynyt demokratiana.

Amerikan tutkimuksen prof. Markku Henriksson erottelee olennaisen pintakuohusta. Vaikka Trumpin ajan toimia ei voi pitää merkityksettöminä, on kuitenkin vakaita rakenteita, jotka pyrkivät turvaamaan liittovaltion tilan.

Näitä ovat erityisesti vallan kolmijaon amerikkalainen malli sekä osavaltioiden huomattava itsenäisyys.

Jean Sibeliuksen musiikki on ollut poikkeuksellisen suosittua Japanissa jo sadan vuoden ajan. Mistä tässä historian oikussa voisi olla kyse?

FT Lasse Lehtonen tuntee aiheen sekä musiikin että kulttuurihjistorian osalta.

Japanin modernisoituminen ja osittainen länsimaistuminen alkoi toden teolla 1800-luvun lopulla. Se oli tietoinen ja aktiivinen käänne.

Tähän kansalliseen nousuun pohjoismainen kansallisromantiikka sopi erityisen hyvin. Myös nationalismin militaristinen puoli oli esillä, ja suomalaisen ja japanilaisen kulttuurin katsottiin kenties jakavan jonkinlaisen myyttisen luonnonyhteyden.

Lasse Lehtonen analysoi tätä yhteyttä ja sen perusteita.

Suuri määrä keksinnöistä on oikeastaan syntynyt vahingossa. Ehkä tunnetuin esimerkki on penisiliini, joka on pelastanut lukemattomien ihmisten hengen.

Usein keksinnöt halutaan kuitenkin tarinallistaa ja siten korostaa täyttä sattumaa. Useimmiten tutkijoilla on kuitenkin kykyä aavistaa, mihin ilmiö tai aine perustuu - he ovat ikään kuin virittyneet oikealle taajuudelle ja siksi he ymmärtävät sattuman arvon.

Tietokirjailija Mari Koistinen on tutkinut erilaisten tieteelisten sattumien historiaa. Hän kuljettaa meidät lääketieteen ja avaruustutkimuksen kautta mm. mansikoihin, lanttuun, post it -lappuihin, Viagraan ja keittiöön.

Harva aihe synnyttää niin paljon riitoja kuin käsitykset terveydestä? Onko lihavuus moraalista laiskuutta vai sairaus, joka vaatii hoitoa? Entä karppaus ja muut ruokavaliot? Puhumattakaan lääkehoidoista ja diagnooseista.

Nousee myös kysymys siitä, ovatko jotkin diagnoosit leimaavia vai kenties trendikkäitä.

Terveyssosiologian prof. Piia Jallinoja avaa niitä intressejä ja toimijoita, jotka terveystietoa tuottavat ja jotka onnistuvat luomaan valtavia julkisia riitoja.