Tänään studiossa Viivin kanssa rohkea ja valloittava Lotta Hintsa.

Uusi kausi on taas täällä! Miltä tuntuu, kun kesken tavallisen päivän iskee yhtäkkiä varmuus, että nyt jotain pahaa tapahtuu? Tässä jaksossa Viivi kertoo omasta historiastaan paniikkikohtausten kanssa – ihan ensimmäisistä kerroista, pahimmista hetkistä ja siitä, mikä lopulta auttoi. Mistä paniikkikohtaukset ehkä alun perin lähtivät?

Miksi yksi vastoinkäyminen kaataa viikoiksi, mutta toisesta selvitään yllättävän nopeasti?

Tässä jaksossa puhutaan resilienssistä eli psykologisesta palautumiskyvystä. Siitä, miks jotkut ihmiset näyttää löytävän tiensä eteenpäin vaikeuksista huolimatta ja miksi kyse ei yleensä oo vaan jostain synnynnäisestä vahvuudesta. Puhutaan siitä: mitä resilienssi oikeasti on (ja mitä se ei ole ja miks vaikeudet ei automaattisesti riko ihmistä. Puhutaan myös siitä, miten aivot käsittelee vastoinkäymisiä.

Lähteet: Psychological Resilience (APA), Acceptance & Commitment Therapy (Hayes), Stress & coping (Lazarus & Folkman), Neuroplasticity research, Polyvagal theory (Porges)

Miksi mikään ei enää riitä? Miksi tuntuu, että aina pitäis olla vähän parempi versio itsestään?

Paremmassa kunnossa. Tuottavampi. Fiksumpi. Menestyneempi. Me eletään ajassa, jossa lähes kaiken voi mitata, seurata ja optimoida. Ja vaikka itsensä kehittäminen voi olla hyvä asia, jossain kohtaa siitä tulee myös ansa. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi aivot jäävät koukkuun jatkuvaan parantamiseen, miksi sosiaalinen media ruokkii tunnetta siitä, että ollaan jatkuvasti vähän jäljessä ja miksi niin moni kokee riittämättömyyttä - vaikka tekee koko ajan enemmän, kuin koskaan ennen.

Puhutaan dopamiinista, hedonisesta adaptaatiosta, vertailusta, suorittamisesta ja siitä, miksi elämä muuttuu niin helposti projektiksi.

Ehkä meidänongelma on siinä, että ei kysytä enää: "Mikä olisi mulle oikeasti hyvä ja riittävä elämä?"

Lähteet: Social Comparison Theory (Festinger, 1954), Hedonic Adaptation (Brickman & Campbell, 1971), Self-Determination Theory (Deci & Ryan, 2000), Dopamine Reward Prediction Theory (Schultz, 1997), Berridge & Robinson – Incentive Salience Theory, Maslach & Leiter – Burnout Research, Shoshana Zuboff – Surveillance Capitalism & Adam Alter – Irresistible.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi näkyväksi tuleminen, epäonnistuminen ja arvostelu voivat tuntua niin pelottavilta — vaikka samaan aikaan haluaisit tehdä, yrittää, näkyä ja onnistua! Miksi jätetään asioita tekemättä, vaikka haluttaisiin oikeesti niitä? Miksi on helpompaa yrittää puoliksi kuin antaa itsestään kaikki? Entä miksi onnistuminenkin voi tuntua pelottavalta? Jaksossa puhutaan arvostelun pelosta, häpeästä, self-handicapping-ilmiöstä, spotlight effectistä, huijarisyndroomasta ja siitä, miten yhteiskunta sekä some tekevät näkyväksi tulemisesta entistä kuormittavampaa. Tää jakso on sulle, jos tiedät, että ehkä pidättelet itseäsi — mut et oikein tiedä miten lopettaa.

Lähteet

Eisenberger, Lieberman & Williams (2003): sosiaalinen hylkääminen aktivoi aivoissa kipuun liittyviä alueita. Jones & Berglas (1978): self-handicapping eli itselle rakennettu este epäonnistumisen varalta. Gilovich, Medvec & Savitsky (2000): spotlight effect eli taipumus yliarvioida, kuinka paljon muut huomaavat meidät. Lieberman et al. (2007): tunteen nimeäminen voi vähentää amygdalan aktiivisuutta ja auttaa säätelemään tunnetta.

Moni meistä sanoo nykyään:“Mä en tiedä mitä mä haluan.” Mut mitä jos ongelma ei ookkaan se, ettet tiedä - vaan se, että oot oppinut kuuntelemaan kaikkia muita paitsi itseäsi?

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten oma ääni voi hiljalleen hukkua muiden mielipiteiden, odotusten ja jatkuvan informaatiotulvan alle. Miksi muiden ajatukset alkavat kuulua välillä kovempaa kuin omasi? Ja miten voit alkaa erottaa sen, mikä on oikeasti sinun – ja mikä ei.

Jos oot joskus miettinyt, miksi päätösten tekeminen tuntuu vaikealta tai miksi et enää tunnista itseäsi, tämä jakso on sulle.

Ootko huomannut, että puhut itsellesi tavalla, jolla et puhuisi kenellekään muulle? Virheet. Epäonnistuminen. Yksi huono päivä.

Ja yhtäkkiä sun päässä alkaa ääni, joka sanoo:

"Oot surkea?" "Miksi sä et osaa?" "Muiden elämä näyttää helpommalta kuin sun."

Tässä jaksossa puhutaan sisäisestä puheesta, minäkuvasta ja siitä, mistä armoton suhde itseen oikeasti syntyy.

Miten lapsuus, koulukiusaaminen, ympäristö ja kulttuuri muokkaavat tapaa, jolla puhumme itsellemme? Ja tärkeimpänä:

Miten sisäisestä kriitikosta voi tehdä vähän vähemmän äänekkään? Koska ehkä suurin ongelma ei ole se, mitä elämässä tapahtuu.

Vaan se, miten puhut itsellesi kaiken sen keskellä.

Lähteet: Kristin Neff – Self-Compassion; Brené Brown – The Gifts of Imperfection; Paul Gilbert – Compassion Focused Therapy; Carol Dweck – Mindset; Daniel Siegel – The Developing Mind; American Psychological Association (APA): Self-criticism and Mental Wellbeing; Gilbert, P. (2009). The Compassionate Mind; Neff, K. (2011). Self-Compassion.

Miksi joku etäinen tai vaikeasti tavotettava ihminen voi tuntua niin pirun kiinnostavalta - mutta turvallinen ja aidosti hyvä tyyppi alkaa ahdistaa? Tässä jaksossa puhutaan ihmissuhdekaavoista, läheisyyden pelosta ja siitä, miksi “väärä” voi tuntua oudolla tavalla tutulta ja turvalliselta. Miksi osa meistä jää suhteisiin, joissa joutuu jatkuvasti todistamaan olevansa tarpeeksi? Miksi osa taas lähtee juuri silloin, kun joku oikeasti tulee lähelle? Jaksossa puhutaan mm. kiintymyssuhteista, itse­sabotaasista, dopamiinista ja siitä, miksi rauhallinen rakkaus voi tuntua aluksi tylsältä — vaikka juuri se voisi olla turvallista.

Lähteet:

John Bowlby & Mary Ainsworth: kiintymyssuhdeteoria. Hazan & Shaver (1987): romanttiset suhteet ja kiintymyssuhdemallit. Berridge & Robinson (1998): dopamiini, haluaminen ja palkitseminen. Stephen Porges: Polyvagaalinen teoria ja hermoston turvallisuuskokemus ihmissuhteissa

Tässä jaksossa puhutaan hylkäämisen pelosta: siitä, miksi yksi viesti, hiljaisuus, katse tai pieni etäisyys voi tuntua kehossa asti siltä, että jotain pahaa on tapahtumassa.

Miksi järki voi tietää, että toinen on vaan kiireinen — mut keho toimii kuin yhteys olisi vaarassa? Miksi osa meistä takertuu, osa vetäytyy ja osa muuttuu kylmäksi juuri silloin, kun oikeasti kaipaisi turvaa?

Jaksossa puhutaan kiintymyssuhteista, hylkäämisen herkkyydestä, “faktat vs. tarina” -ajattelusta ja siitä, miten vanha haava voi aktivoitua täysin tavallisessa arkihetkessä.

Tämä ei ole jakso siitä, että olisit liian needy, liian herkkä tai liian paljon. Tämä on jakso siitä, mitä meissä tapahtuu silloin, kun pelkäämme, ettemme kelpaa.

Lähteet:

John Bowlby & Mary Ainsworth: kiintymyssuhdeteorian perusta; aikuisen romanttisiin suhteisiin teoriaa sovelsivat Hazan & Shaver. Downey & Feldman (1996): rejection sensitivity eli taipumus odottaa, havaita ja reagoida voimakkaasti torjuntaan. Gross (1998): tunnesäätelyn prosessimalli, kuten tilanteen tulkinta, huomion suuntaaminen ja reaktion säätely.

Stressireaktiot “fight, flight, freeze, fawn” kuvaavat tapoja, joilla keho voi suojautua koetussa uhassa.

Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Sooma Medicalin kanssa. Miltä tuntuu, jos maailma ei tunnu täysin turvalliselta? Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi mieli voi odottaa pahinta silloinkin, kun mitään pahaa ei ole tapahtumassa. Miksi osa ihmisistä skannaa jatkuvasti ympäristöä, varautuu, yliajattelee ja pelkää menettävänsä hyvän heti kun sitä on? Puhutaan turvattomuuden tunteesta, pelokkaasta mielestä, paniikkikohtauksista, hermoston hälytystilasta ja siitä, mitä tapahtuu, jos keho on liian pitkään hälytystilassa.

Sooma on CE-merkitty lääkinnällinen hoitolaite, joka on kehitetty Suomessa ja perustuu tasavirtastimulaatioon. Hoito tukee aivojen normaalia toimintaa ja sitä käytetään masennuksen, fibromyalgian ja kroonisen neuropaattisen kivun hoitoon. Hoidon tarkoituksena on tukea mielialan säätelyyn liittyvien aivoalueiden toimintaa.

Sooma-hoito:

– on lääkkeetön vaihtoehto masennuksen hoitoon

– voi auttaa mielialan kohentumisessa

– voi parantaa unen laatua

– voi vähentää ahdistuneisuutta

– tehdään kotona, yleensä 30 minuutin hoitojaksoina

Joillekin se voi olla tapa tukea omaa hyvinvointia silloin, kun pelkkä ajattelun muuttaminen ei enää riitä. Hoidolla on 30 päivän kokeilujakso 

ja nyt koodilla VIIVI15 saatte -15% Sooma-hoidosta. Lisätietoa löytyy sooma.fi sekä shop.soomamedical.com ja lisäksi @soomamedical.fi sekä mun somesta @viivialtonen.

Jos kärsit masennuksesta, et ole yksin – apua on saatavilla ja hoitoon hakeutuminen on tärkeää.

Lähteet: LeDoux, J. E. — The Emotional Brain, Fear, and the Amygdala / amygdalan rooli pelon ja uhkareaktioiden käsittelyssä. WHO — Depressive disorder / depression, masennuksen oireet, taustatekijät ja hoitomuodot. NICE — Transcranial direct current stimulation (tDCS) for depression, tDCS masennuksen hoidossa. Wang, Yao, Ji & Li, 2024 — Cognitive potency and safety of tDCS treatment for major depressive disorder: systematic review and meta-analysis. Sooma Medical — tDCS-hoidon ja Sooma tDCS™ -laitteen taustatiedot