Venäjän hyökkäys Ukrainaan on syössyt Euroopan kriisiin, jota ei osattu vielä hetki sitten ennakoida. Myös monen suomalaisen perusturvallisuus on järkkynyt median seuratessa sodan etenemistä vaihe vaiheelta. Mutta minkälaisena Ukrainan sota on näyttäytynyt avustusjärjestöjen ja käytännön toimijoiden näkökulmasta, joille hätäapu ja maailman kriisit ovat osa arkista perustyötä?

Mikä on eri järjestöjen rooli sodan keskellä ja minkälaisia näkymiä kriisityön asiantuntijuus tarjoaa käynnissä olevaan tilanteeseen? Onko Ukrainan sota kriisi muiden joukossa vai onko tilanteessa ollut myös jotain yllättävää tai käänteentekevää? Entä mitkä ovat käytännön toimijoiden näkökulmista suurimpia huolenaiheita juuri nyt ja minkälaisia haasteita on odotettavissa?

Vieraina ovat Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg, Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Ovatko mennyt ja tuleva olemassa – kuten Kekkonen tai ensi viikon lottorivi – vai onko todellista vain tämä hetki? Entä mitä on ajateltu usein ajattomaksi ja kaikkivaltiaaksi mielletyn Jumalan suhteesta ajalliseen todellisuuteen? Häviääkö vapaan tahdon mahdollisuus, jos ihmiselämä kehdosta hautaan on jo ennalta tunnettu?

Ajan arvoitus on kiehtonut ihmismieltä halki historian: mitä aika oikeastaan on? ”Jos kukaan ei kysy sitä minulta, tiedän; mutta jos toivoisin voivani selittää sen jollekin, joka kysyy, en tiedä”, pohti aikoinaan jo kirkkoisä Augustinus. Siinä missä Isaac Newtonin maailmankaikkeus muistutti vielä yhtenäistä kellokoneistoa, ovat esimerkiksi suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka mullistaneet ihmiskunnan käsityksiä ajan ja avaruuden luonteesta. Mutta mitä ajasta sitten oikeastaan voidaan sanoa ja miksi kysymys on sekä luonnontieteellisesti että teologis-filosofisesti kiinnostava?

Keskustelemassa ovat ajan filosofiaan erikoistunut dosentti Matias Slavov sekä Jumalan ja ajan suhteeseen erikoistunut uskonnonfilosofian väitöskirjatutkija Sampsa Korpela. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2022.

Keskiajan Euroopassa uskonto ja usko olivat erottamaton osa jokapäiväistä elämää. Maailma näyttäytyi Jumalan ja Paholaisen voimien välisenä taistelukenttänä ja erilaiset kansanuskon elementit, kuten loitsut, maagiset symbolit ja kertomukset, elivät rinta rinnan kirkon virallisen opin kanssa. Ihmetekoja todistettiin ja pyhimyksiltä pyydettiin apua niin sairauksista paranemiseen kuin kadonneiden tavaroiden löytämiseen. Kivikirkkojen sisätilojen tuoksut, värit ja kuvat sekä latinankielisen liturgian dramatiikka kiehtoivat mielikuvitusta. Maallisen ja uskonnollisen tai esimerkiksi tieteen ja uskonnon välisiä rajapintoja ei käytännössä voitu erottaa toisistaan.

Keskiajan voimakkaasti uskonnon värittämä maailmankuva saattaa nykyajasta katsottuna vaikuttaa hyvinkin vieraalta ja ehkä jopa naiivilta elämänasenteelta: oliko kyse vain oppimattomuudesta

vai miten esi-isämme saattoivat uskoa esimerkiksi käsittämättömien ihmetekojen todellisuuteen tai pyhimysten voimaan suojella Paholaisen vallalta?! Mutta ymmärretäänkö tällöin eletyn uskon yksilöllistä tai yhteisöllistä merkitystä keskiajan ihmisen omasta näkökulmasta? Ja toisaalta, onko esimerkiksi usko hyvän ja pahan väliseen taisteluun nykymaailmastakaan mihinkään hävinnyt vai vaikuttaako keskiajan perintö yhä edelleen myös omaan aikaamme?

Horisontissa keskustellaan eletyn uskon merkityksestä keskiajan kokemusmaailmassa. Vieraina ovat keskiajan tutkijat ja tietokirjailijat, dos. Sari Katajala-Peltomaa ja arkeologi Ilari Aalto. Ohjelman

toimittavat Ilona Ikonen ja Mikko Kurenlahti.

Kun presidentti Putinin hallinnon johtama Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, koko Eurooppa käänsi sinne katseensa. Siinä missä lännen median näkökulmasta Putinin hallinnon toimet Ukrainassa voivat vaikuttaa käsittämättömältä julmuudelta ja vallan tavoittelulta, saattaa Putin itse kokea käyvänsä pyhää ja oikeutettua puolustussotaa hyvän puolella, pahaa vastaan.

Horisontissa kysytään, mitä uskonnollinen pyhän sodan retoriikka Ukrainan sodan yhteydessä tarkoittaa ja miten tätä hyödynnetään? Voiko hyökkäävän osapuolen perusteita sodankäynnille edes ymmärtää sekulaarin länsimaisesta näkökulmasta?

Vieraina ovat Venäjän kulttuurin ja yhteiskunnan tuntija, dosentti Elina Kahla Aleksanteri-instituutista ja Ukrainan kirkollista kenttää tutkinut kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

The Rasmus edustaa vuoden 2022 Euroviisuissa Suomea laululla Vanhan testamentin Isebelista. Kisapaikasta oli mukana kilpailemassa myös Olivera kappaleella Thank God I’m an Atheist (”Luojan kiitos, että olen ateisti”). Vuonna 2006 Lordi voitti Euroviisut enkeleitä, demoneja ja pelastuksen sanomaa sisältävällä kappaleella Hard Rock Hallelujah. Euroviisujen tunnussävelenä on puolestaan varhaiskristilliseltä ajalta peräisin oleva hymni Te Deum (”Sinulle, Jumala”).

Uskonnollisuus tuntuu monin tavoin olevan mukana Euroviisujen viitoittamalla ”matkalla kohti laulavaa Eurooppaa”. Mutta miksi ja miten? Mikä ylipäätään tekee laulusta uskonnollisen? Entä mitä ajatella Euroopan eri maiden yhdessä jakaman laulukilpailun merkityksestä aikana, jolloin Euroopassa kohdataan jälleen sodan kauhuja? Onko koko kisassa tällaisena aikana mitään järkeä – vai kaivataanko kriisiaikana Euroviisuja jopa enemmän kuin aiemmin?

Vieraina ovat Suomea vuoden 1994 Euroviisuissa edustanut muusikko Virpi Kätkä, Euroviisujen virallinen kommentaattori Mikko Silvennoinen ja uskonnollista laulua tutkinut filosofian tohtori Jenni Urponen. Ohjelman toimittavat Marjo Kiljunen ja Mikko Kurenlahti.

Elämä kuljetti sota-ajan Suomessa pikkulottana toimineen Elisabeth Rehnin maailman ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi ja kansainvälisesti arvostetuksi rauhantyön ammattilaiseksi. Horisontin tähtihaastattelussa 86-vuotias Rehn kertoo, miten pitkä ja värikäs ura haastavissa kriisitilanteissa on vaikuttanut hänen kuvaansa maailmasta, elämästä ja ihmisyydestä.

Ovatko kohtaamiset inhimillisen pahuuden, kärsimyksen ja hädän kanssa horjuttaneet vai lisänneet uskoa ihmisen hyvyyteen? Minkälaisia jälkiä Rehniin jätti esimerkiksi osallistuminen sodan uhrien joukkohautojen avaamiseen? Entä mikä ihmisyydessä on yhä edelleen arvokasta ja taistelemisen arvoista – ehkä jopa pyhää? Ohjelma on uusinta lokakuulta 2021.

Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Kansanedustaja Päivi Räsäsen oikeusjuttu kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on nostanut yhteiskunnalliseen keskusteluun myös kysymyksiä Raamatun auktoriteetista ja “Jumalan sanan” tulkitsemisen merkityksestä. Voidaanko Raamatun ajatella edustavan muuttumatonta ja sitovaa elämän ohjenuoraa vai onko kyseessä väistämättä ristiriitainen ja monitulkintainen kirjakokoelma? Onko Raamatun kokonaisuuden tunnollinen noudattaminen edes mahdollista vai tehdäänkö tätä luettaessa aina valintoja ja tulkintoja?

Horisontissa pohditaan Raamatun ja tämän tulkitsemisen merkitystä sekä tähän liittyviä kysymyksiä vastuullisuudesta. Mitä ajatella siitä, että samalla teoksella voidaan sekä puolustaa kaikkien ihmisten yhtäläisiä oikeuksia kuin myös perustella rasismin, orjuuden, antisemitismin tai kuolemantuomion “raamatullisuutta”? Entä miksi vastaavien kysymysten raamatulliset perusteet eivät nykyajassa herätä yhtä kahtiajakautunutta keskustelua kuin esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalikysymykset?

Vieraina ovat raamatuntutkija, dosentti Niko Huttunen Kirkon tutkimus- ja koulutusyksiköstä sekä “Raamattu ja rasismi” -teoksen kirjoittanut raamatuntutkija, teologian tohtori Minna Heimola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Tammikuussa 2022 Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalon johtama delegaatio vieraili paavi Franciscuksen luona Vatikaanissa. Mukana ryhmässä oli myös Ylen Papisto reality-sarjasta tunnetuksi tullut saamelaispappi Mari Valjakka. Tilaisuudessa paaville lahjoitettiin saamenkielinen Raamattu ja esitettiin vetoomus, jonka mukaan kirkkojen olisi syytä pyytää anteeksi toimintaansa saamelaisilta. Tuo anteeksipyyntö koskisi osallisuutta alkuperäiskansaan kohdistuvasta syrjinnästä ja kaltoinkohtelusta. Mutta mitä anteeksipyyntö menneisyyden vääryyksistä voisi käytännössä tässä ajassa tarkoittaa – onko kyse esimerkiksi vasta keskustelun aloittamisesta? Entä mitä sovinto merkitsisi Valjakalle itselleen kolttasaamelaisena kristillisen kirkon pappina?

Saamelaisten kansallispäivän toiseksi vieraaksi Mari Valjakan seuraan liittyy saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola. Hänen uusi kirjansa “Entiset elävät meissä. Saamelaisten historia ja Suomi” pohtii usein kolonialismin valossa kerrotun historian suhdetta moniäänisen saamelaisyhteisön omiin tarinoihin ja kokemuksiin. Millaista kuvaa välittävät ne “meijän historiat”, joissa saamelaiset eivät yksiselitteisesti olekaan vain alistettua kansaa tai passiivisia toiminnan kohteita, vaan aktiivisia ja kyvykkäitä toimijoita sekä omien oikeuksiensa puolustajia? Käydäänkö keskustelua saamelaisyhteisöä koskettavista asioista edelleen voimakkaasti valtaväestön näkökulmasta ohittaen saamelaisten omat kokemukset?

Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Nykymaailmassa yhä useampi painii uupumuksen kanssa. Omat voimat eivät tunnu riittävän, väsymys ei mene pois lepäämällä, kaikki ahdistaa. Työterveyslääkäri saattaa määrätä lääkkeitä ja sairaslomaa, mutta miksi oireet eivät tästä huolimatta tunnu helpottuvan? Miten palauttaa ilo ja merkitys takaisin elämään, jos katua ylittäessä tuntuu ettei välttämättä jaksa edes enää tarkistaa tuleeko vasemmalta bussi – kunhan pääsisi edes hetkeksi lepäämään.

Horisontissa etsitään uupumuksen syvempiä syitä ja merkityksiä sekä valotetaan tietä takaisin kohti merkityksellisen tuntuista elämää. Mitä tarkoittaa uupumuksen lähestyminen sielullisena kysymyksenä, millainen on uupuneen mielenmaisema ja onko kyse viime kädessä yksilön vai yhteisön ongelmasta? Mitä esimerkiksi työpaikoilla voidaan tehdä uupumisen ehkäisemiseksi? Entä mikä rooli on toiveilla, haaveilla ja unelmoinnilla oman itsetunnon jälleenrakentamisessa?

Keskustelemassa ovat ”Uupumuksesta takaisin elämään” -teoksen kirjoittanut psykiatrian erikoislääkäri Juhani Mattila sekä itsekin työuupumuksen kokenut tietokirjailija Anni Erkko, jonka kirja “Kun ilo katosi - miten jaksaisimme työelämässä paremmin” kerää yhteen tunnettujen suomalaisten kokemuksia totaalipysähdyksestä toipumiseen. Voiko uupumus omalta osaltaan olla jopa parasta mitä ihmiselle on koskaan tapahtunut? Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Millaisia hyvinvoinnin haasteita yksinelävä kohtaa parisuhdenormatiivisuuden keskellä?

Ensitreffit alttarilla. Maajussille morsian. Viisi miestä viikossa. Ohjelmia, joissa etsitään ihanneparia ja elämänkumppania. Näissä ohjelmissa sinkkuelämä kuvataan usein ikään kuin välivaiheena, jonka jälkeen kumppani löytyy ja ”se oikea aikuiselämä” pääsee alkamaan. Parisuhdenormatiiviset oletukset ihmiselämän päämääristä tuottavat helposti myös eriarvoistavia yhteiskuntarakenteita ja asenteita pariutuneiden, perheellisten ja yksinelävien välille, jotka vaikuttavat esimerkiksi taloudellisiin tukirakenteisiin, itsetuntoon ja jopa elinajanodotteeseen.

Yksinasuvien määrä kasvaa kuitenkin jatkuvasti, eikä aina kyse ole yksinkertaisesti yksilön valinnasta. Synnyttääkö yhteiskunnallinen parisuhdenormatiivisuus jo voimakkaita osattomuuden kokemuksia ja kasvavia hyvinvointihaasteita? Mitä parisuhde tai sen puute yksilölle oikeastaan tarkoittaa ja pitäisikö sinkkuuden ohella osata puhua myös parisuhdeosattomuudesta? Vai onko sinkkuus myös jotain aivan muuta kuin parisuhteen puuttumista?

Sinkkujen hyvinvoinnista, parisuhdeosattomuudesta ja parisuhdenormatiivisuudesta ovat keskustelemassa aiheesta väitellyt tohtori Anu Kinnunen ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.