Geotalous eli taloudellinen vallankäyttö on yhä useammin valtion tapa toimia, kun ne hakevat asemiaan ja ajavat etujaan kansainvälisillä areenoilla. Tariffit, tuonti- ja vientirajoitteet, ja muut keinot ovat yhä yleisempi osa keinovalikoimaa. Kilpailu arvokkaista raaka-aineista, datasta ja teknologiasta kiihtyy, koska näiden hallinta on keskinäisten riippuvuussuhteiden hallintaa – eli valtaa.

Onko vapaa markkinatalous ja globalisaatio jäämässä taakse, kun suurvaltojen strategiset intressit jyräävät? Kuinka Eurooppa voi rakentaa kilpailukykyä ja autonomiaa ja huolehtia, että sekin olisi edes jonkinlainen napa multipolaarisessa maailmassa? Mitä mahdollisuuksia Suomella on pärjätä, kasvaa ja löytää oma roolinsa talouden uudessa paradigmassa? Näihin kysymyksiin pääekonomisti Timo Vesalan vieraana vastaa Economic Security Forumin toimitusjohtaja, talouden ja politiikan tutkija Mikael Wigell.

Suomen velkaantuminen on kiihtynyt vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen ja puuttuva kasvu on painanut julkista taloutta. Kasvanut alijäämä varmisti äskettäin maamme päätymisen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn – eli “tarkkailuluokalle”. Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuunottamatta sopivat lokakuussa velkajarrusta, jolla pyritään sitouttamaan hallitukset vaalikausien yli ulottuvaan menokuriin ja kääntämään juna kohti EU:n sääntöjen mukaista 60 prosentin velkasuhdetta.

Onko jarru pureva ja uskottava lääke velkasuhteen taittamiseksi? Mitä tiukkeneva menokuri tarkoittaa kuntien ja valtion suhteelle? Muun muassa näitä kysymyksiä perkaa vuoden 2025 viimeinen Huomisen talous -podcast. Pääekonomisti Timo Vesalan vieraana velkasuhteen jarrutusmatkaa mittaavat Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Ilmastotyö herättää sekä vahvaa kannustusta että kiivasta vastarintaa ympäri maailman. Yhdysvaltojen hallinto on ryhtynyt jarruttamaan ilmastotoimia kaikin voimin – ja se luo epävarmuutta paitsi nykyhetkeen, myös pidemmälle aikavälille. Suomessa työ ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sen väistämättömiin muutoksiin sopeutumiseksi jatkuu globaalissa myllerryksessäkin.

Millaisissa kantimissa ilmastotyö on tässä hetkessä? Millaiset ovat lämpenevän maapallon sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset – ja miten niihin Suomen kunnissa ja kaupungeissa varaudutaan? Huomisen talous -podcastissa juontajan saappaisiin astuu tällä kertaa Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Elina Sääskilahti, jonka kanssa ilmastotyöstä keskustelevat Nordean ilmastoasiantuntija Matti Kahra ja Helsingin kaupungin ilmastojohtaja Hanna Wesslin.

Suomen sote-sektori kohtaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä kolmikärkisen haasteen. Väestö ikääntyy ja hoivantarve kasvaa: samaan aikaan terveydenhuollon ammattilaisia eläköityy massoittain ja korvaavat osaajat olisi löydettävä pienenevistä ikäluokista.

Sote-työn tuottavuuteen kaivataankin väkevää kehitystä, jos nykyisestä palvelutasosta ja -tarjonnasta aiotaan tulevaisuudessa pitää kiinni kulujen paisumatta. Onko kansanterveys joutumassa koville? Mistä työkalut tuottavampaan ja tehokkaampaan hoivaan löytyvät? Pääekonomisti Timo Vesalan seurana tätä yhtälöä pohtii THL:n johtava tutkija Juha Honkatukia.

Korkeakoulutettujen suomalaisten työttömyys on viime aikoina kohonnut poikkeuksellisen korkeaksi. Myös ammatillisen koulutuksen sisältöä on kritisoitu yleissivistävän osuuden kaventumisesta. Muuttuva maailma ja työelämä haastavat koulutusjärjestelmän, jonka pitäisi pysyä nykyhetken haasteiden tahdissa.

Selittyykö tietotyöläisten heikko näkymä pitkittyneellä laskusuhdanteella vai onko käsillä suurempi murros? Tarjoaako ammatillinen koulutus edelleen hyvät eväät monipuolisiin koulutus- ja urapolkuihin myös myöhemmin elämässä? Paikkaako maahanmuutto osaajapulan, kun koulutetuimmat ikäluokat alkavat eläköityä? Näitä pohditaan Huomisen tulevaisuus -podcastin kevään päätösjaksossa: pääekonomisti Timo Vesalan vieraina työmarkkinaa ja koulutusjärjestelmää perkaavat opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius ja Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Kun Trumpin Yhdysvallat kiistelee liittolaistensa kanssa ja himmentää omaa loistoaan, on geopoliittiselle näyttämölle avautumassa tilaa. Kaoottinen asetelma saattaa avata Kiinalle polun entistä vahvempaan asemaan maailmassa. Kykenesikö Kiina täyttämään globaalin valtatyhjiön, haluaako se lopulta sitä - ja miltä tuollaisen maailman riskit ja mahdollisuudet näyttäisivät?

Huomisen talous -podcastin tuoreimmassa jaksossa syvennytään Kiinaan, sen talouteen, geopoliittisiin pyrkimyksiin ja muihin suuriin kysymyksiin. Pääekonomisti Timo Vesalan vieraana on Suomen johtava Kiina-asiantuntija, Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin.

Eri arvioiden mukaan Suomi tarvitsisi vuosittain 31 000 – 35 800 uutta kotia, jos asuntokannan halutaan pysyvän väestönkasvun tahdissa. Rakennusalaa kuitenkin kurittaa pitkittynyt laskusuhdanne ja tuetun rakentamisen kääntyminen laskuun. Samalla asumistukien leikkaus osuu pienituloisiin kotitalouksiin ja kaventaa näiden mahdollisuuksia löytää tilanteeseen sopiva vuokrakoti.

Jos paine asuntomarkkinoilla kasvaa, karkaako kohtuuhintainen asuminen yhä useamman ulottumattomiin? Uhkaako kasvavia kaupunkiseutuja kiihtyvä segregaatio – ja kuihtuuko elinvoima, jos työn äärellä ei ole varaa asua? Huomisen talous -podcastissa pääekonomisti Timo Vesala saa vieraakseen aiheesta keskustelemaan Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Suvi Tuomalan sekä Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmon.

”Euroopan unioni perustettiin Yhdysvaltojen petkuttamiseksi”, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lausui ensimmäisessä kabinettikokouksessaan ja julisti 25 prosentin tuontitulleja EU:lle. Trump on toisen kautensa aluksi laittanut maailmankirjat sekaisin jokseenkin joka saralla, myös riitaisilla kauppapolitiikan linjauksillaan.

Mitä Trump tariffiuhollaan tavoittelee? Miten EU vastaa? Millaisia vaikutuksia tällä kaikella on Suomen vientiin ja talouteen? Huomisen talous -podcastissa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesalan ja Suomen Pankin vanhemman ekonomistin Aino Silvon keskustelussa on lonkalta ampuva supervallan presidentti ja tämän väläyttelemät tuontitullit.

Viime lokakuussa julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste herätti vilkasta keskustelua. Ennusteessa Suomen väestö kasvaisi korkean nettomaahanmuutto-olettaman siivittämänä 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Väestön kasvu tai supistuminen sekä ikäpyramidin muotoutuminen ovat miljardiluokan kysymyksiä Suomen kansantaloudelle, huoltosuhteelle – ja eläkejärjestelmälle. Miten rakennetaan kestävää, reilua ja väestörakenteeseen reagoivaa systeemiä, kun tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuutta?

Huomisen talous -podcast avaa vuoden 2025 kevätkauden pohtimalla Suomen väestönäkymiä ja niiden merkitystä tulevaisuuden suunnittelulle. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesalan vieraina aiheeseen sukeltavat Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo ja Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola.

TE-uudistus astuu voimaan 1. tammikuuta ja uuden vuoden alkaessa valtio ojentaa kapulan työllisyyspalvelujen paikallisesta järjestämisestä kuntiin. Työmarkkinanäkymä on uudistuksen aattona synkkä: työllisyys heikkenee ja pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvuaan. Samaan aikaan uudistuksen rahoitusmalli kasvattaa kuntien osuutta työttömyyden etuuskuluista merkittävästi.

Käänne parempaan saattaa kuitenkin jo häämöttää ja työllisyyden aallonpohja tarjoaa kunnille myös tilaisuuden näyttää kyntensä vaikuttavien TE-palveluiden järjestämisessä. Millaisin mielin uudistukseen ollaan astelemassa? Vuoden 2024 viimeisessä Huomisen talous -podcastissa pääekonomisti Timo Vesala saa vieraakseen työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larjan ja Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saaren.