Ihmiskoodi-podcast

K4J26 - Gaslighting - Olenko aina väärässä?

Gaslighting on psykologisen manipuloinnin muoto, jossa toisen ihmisen luottamusta omaan todellisuudentajuunsa horjutetaan. Se voi olla hienovaraista, vaikeasti tunnistettavaa ja kätkeytyä jopa näennäisen huolenpidon taakse.

Mutta missä kulkee tavallisen erimielisyyden ja manipuloinnin raja? Miksi jotkut ihmiset pyrkivät hallitsemaan toisten kokemuksia ja tulkintoja?

Entä miten tunnistaa tilanne, jossa keskustelun tarkoituksena ei enää olekaan ymmärtää toista, vaan saada ainoastaan saada hänet epäilemään itseään?

Tässä Ihmiskoodin jaksossa tarkastelemme gaslightingin psykologiaa, sen tyypillisiä toimintamalleja ja vaikutuksia ihmissuhteissa sekä työelämässä.

Pohdimme Peltsin kanssa myös miten gaslighting voi olla osana vallankäyttöä, johtajuutta ja sitä, miten voimme suojata omia rajojamme joutumatta jatkuvaan puolustautumisen kierteeseen.

Terve vuorovaikutus ei tarkoita jatkuvaa yksimielisyyttä. Se tarkoittaa kykyä olla eri mieltä ilman, että toisen ihmisen kokemusta, arvoa tai arvostelukykyä tarvitsee mitätöidä.

Tervetuloa mukaan jakson ääniaalloille!

Toivottaa "perunakellari-psykologit",

Team Ihmiskoodin, Pauski ja Peltsi

Lähteet ja lisämateriaali

Tutkimukset

1. Kincaid, P. A. & Stalion, S. C. O. (2026). An Interdisciplinary Review of the Gaslighting Literature and Future Research Agenda. Journal of Organizational Behavior. Laaja tutkimuskatsaus gaslightingin määritelmistä, mekanismeista ja vaikutuksista. Mukana 266 tutkimusartikkelia.

   https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/job.70103

2. Popat, N. & Pandey, J. (2026). Workplace Gaslighting: A Construct for Organizational Research. Frontiers in Psychology. Gaslighting työelämässä, valtasuhteet ja organisaatioiden vuorovaikutuskulttuuri.

   https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2026.1589063/full

Asiantuntijalähteet ja podcastit

Robin Stern (2022). Are You Being Gaslighted? What Are The Stages?

https://robinstern.com/are-you-being-gaslighted-what-are-the-stages/

Jefferson Fisher (2024). Gaslighting: How to Recognize and Respond to Manipulation. The Jefferson Fisher Podcast.

https://www.jeffersonfisher.com/podcast/How-to-Respond-to-Gaslighting

Jefferson Fisher (2026). The 3 Signs You're Being Gaslit (And What to Do About It).

https://www.jeffersonfisher.com/podcast/the-3-signs-youre-being-gaslit

Työterveyslaitos. Tehtävät ja vastuut kiusaamistilanteessa. Työnantajan ja esihenkilön vastuut epäasialliseen kohteluun puuttumisessa sekä työpaikan selvittelymenettelyt.

https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyopaikkakiusaaminen/tehtavat-ja-vastuut-kiusaamistilanteessa

Ihmiskoodi-podcast: K4J25 – Progressio – oikein annostellun harjoittelun lopputulos

Jokainen meistä toivoo varmasti että treeneissä vuodatetut hikipisarat ja huulien välistä lipsahtavat kirosanat maitohappojen jyskyttäessä lihaksissa toisi toivottua tulosta - nousujohteisuutta, eli progressiota.Hieno sana, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Pitääkö joka viikko lisätä painoa tankoon, juosta vähän pidempään tai kovemmin tai tehdä yksi sarja enemmän?

Entä jos harjoitus kulkee huonommin kuin edellisellä viikolla – onko se merkki siitä, että pitäisi puskea kovempaa vai juuri päinvastoin keventää?

Tässä jaksossa Peltsin kanssa pureudutaan progression perusajatukseen: miten harjoittelun kuormitusta kannattaa kasvattaa ja mistä tiedän, että olen valmis seuraavaan askeleeseen?

Jaksossa käymme läpi, mitä voimaharjoittelussa voidaan oikeasti progressoida – kuormaa, toistoja, sarjoja, harjoitusmäärää, frekvenssiä, tempoa ja palautuksia – ja miksi kaikkien muuttujien lisääminen ei aina vie harjoittelua oikeaan suuntaan.

Jaksossa puhumme myös 2% säännöstä, sekä monista muista alalla kulkevista muistisäännöistä joista jotkut edelleen ovat yleispäteviä ja joissakin ehkä on hieman tarkistusvaraa.

Progression rinnalla kulkee myös sanan vastapari: regressio. Mitä se tarkoittaa ja mitä se palvelee? Siitä ja paljon muista kiinnostavista nimihirviöistä lisää jaksossa.

Tervetuloa mukaan harjoittelun ja terminilogian kiehtovaan maailmaan!

Progressoivin poditerkuin

Team Ihmiskoodin Pauski & Peltsi

Lähteitä ja lisälukemista

• Currier BS, D'Souza AC, Fiatarone Singh MA, et al. (2026). American College of Sports Medicine Position Stand. Resistance Training Prescription for Muscle Function, Hypertrophy, and Physical Performance in Healthy Adults: An Overview of Reviews. Medicine & Science in Sports & Exercise, 58(4), 851–872. DOI: 10.1249/MSS.0000000000003897

• Kraemer WJ, Adams K, Cafarelli E, et al. (2002). American College of Sports Medicine Position Stand. Progression Models in Resistance Training for Healthy Adults. Medicine & Science in Sports & Exercise, 34(2), 364–380. DOI: 10.1097/00005768-200202000-00027

• Plotkin D, Coleman M, Van Every D, et al. (2022). Progressive overload without progressing load? The effects of load or repetition progression on muscular adaptations. PeerJ.

• Poliquin C. (1997/2006). The Poliquin Principles: Successful Methods for Strength and Mass Development. Poliquin Performance Centers. Ks. erityisesti “The 2 Percent Rule of Progress”.

• Jukic I, Pérez-Castilla A, García-Ramos A, Van Hooren B, McGuigan MR & Helms ER. (2023). The Acute and Chronic Effects of Implementing Velocity Loss Thresholds During Resistance Training: A Systematic Review, Meta-Analysis, and Critical Evaluation of the Literature. Sports Medicine, 53, 177–214. DOI: 10.1007/s40279-022-01754-4

• Grgic J, Schoenfeld BJ, Skrepnik M, Davies TB & Mikulic P. (2018). Effects of Rest Interval Duration in Resistance Training on Measures of Muscular Strength: A Systematic Review. Sports Medicine, 48, 137–151. DOI: 10.1007/s40279-017-0788-x

• Enes A, Piñero A, Hermann T, et al. (2025). How Slow Should You Go? A Systematic Review With Meta-Analysis of the Effect of Resistance Training Repetition Tempo on Muscle Hypertrophy. Journal of Strength and Conditioning Research, 39(12), 1331–1339. DOI: 10.1519/JSC.0000000000005302

• Bell L, Strafford BW, Coleman M, Androulakis-Korakakis P & Nolan D. (2023). Integrating Deloading into Strength and Physique Sports Training Programmes: An International Delphi Consensus Approach. Sports Medicine – Open, 9, 87. DOI: 10.1186/s40798-023-00633-0

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27663764/

https://www.scribd.com/document/881135898/Poliquin-Principles?utm_source

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38970765/

Ihmiskoodi-podcast: K4J24 - 3–3–3 – voiko treenaaminen olla näin yksinkertaista?

Sanotaan, että yksinkertainen on tehokasta – ja usein näin onkin. Kun jätetään turhat krumeluurit ja koukerot pois ja aletaan tekemään, ainakin yksi asia muuttuu todennäköisemmäksi: tulee aloitettua eikä jäädä kompastelemaan hienosäädön loputtomaan maailmaan.

Olen vuosien aikana tuhansia harjoitusohjelmia ja kausisuunnitelmia rakentaessani huomannut, että niiden hifistelyyn ja hienosäätöön voisi käyttää loputtomasti aikaa. Joskus kokonaisuus on mennyt niin hienojakoiseksi, että valmennettavalla on kulunut enemmän energiaa yksityiskohtien ja erilaisten kikkojen toteuttamiseen kuin itse tekemiseen.

Ei sillä, etteivätkö laaditut asiat olisi olleet tavoitteen kannalta tärkeitä. Valmentajan on kuitenkin hyvä muistaa myös se, ettei kaikkea tarvitse saada kerralla valmiiksi.

Törmäsin taannoin erään asiantuntijan podcast-jaksossa yksinkertaiseen numerosarjaan: 3–3–3. Hän avasi ajatusta jaksossa tavalla, joka palautti mieleeni myös sen, mitä omat valmennuskilometrit ovat vuosien varrella opettaneet.

Valmentajana on tärkeää kerätä asiakkaasta paljon erilaisia datapisteitä. Niistä voi muodostua paperille melkoinen käsitekartta – ja pahimmillaan asiakkaalle myös aikamoinen dataoksennus treeniohjelman teknisessä muodossa.

Todellinen taito on kuitenkin tehdä monimutkaisesta lopputuloksena mahdollisimman yksinkertaista. Poimia mukaan olennaiset asiat niin, että tekeminen myös toteutuu.

Lopulta vain tehdyllä treenillä on merkitystä. Tekemättömät treenit eivät kuntoa kohenna eivätkä vaivaa paranna. 🙂

Tervetuloa ääniaalloille kuulemaan, mitä 3–3–3 oikein sisältää ja voisiko siitä olla iloa myös sinun harjoitteluusi. Kenelle malli sopii? Kenelle ei? Ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta siitä saa parhaan mahdollisen hyödyn irti?

Poditerveisin,

“Täyden ysin jätkät”
Pauski & Peltsi

• 3–3–3 Workout Rule – Forge Performance: hyvä yleiskuva viikkoversiosta sekä mallin hyödyistä ja rajoituksista. 3–3–3 Workout Rule – Forge Performance
• Snap Fitness – A Beginner’s Guide to the 3–3–3 Rule: 3 liikettä × 3 sarjaa × 3 harjoituskertaa -versio. Snap Fitness – 3–3–3 Rule
• WHO – Physical Activity Guidelines: aikuisille 150–300 min kohtuukuormitteista aerobista liikuntaa tai 75–150 min kovatehoista viikossa sekä lihaskuntoharjoittelua vähintään kaksi kertaa viikossa. Maailman terveysjärjestö WHO – Physical activity
• Iversen ym. 2021 – No Time to Lift? Katsaus aikatehokkaaseen voimaharjoitteluun. Nostaa esiin mm. moninivelliikkeet sekä sen, että viikoittainen kokonaisvolyymi on usein harjoituskertojen määrää oleellisempi. PubMed – No Time to Lift?
• Schumann ym. – Concurrent Aerobic and Strength Training: meta-analyysin mukaan voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen ei lähtökohtaisesti estä lihasmassan tai maksimivoiman kehitystä, vaikka räjähtävässä voimassa interferenssiä voi esiintyä enemmän. PubMed – Concurrent Training Meta-analysis
• Spiering ym. 2021 – Maintaining Physical Performance: kiinnostava katsaus siitä, kuinka yllättävän pienellä harjoitusmäärällä suorituskykyä voidaan ylläpitää, kun harjoituksen intensiteetti säilyy. PubMed – Minimal Dose to Maintain Performance
• Minimal-Dose Resistance Training – Sports Medicine: laajempi katsaus pienen voimaharjoitusannoksen vaikutuksiin voimaan, lihasmassaan ja toimintakykyyn. PubMed – Minimal-Dose Resistance Training

Luottamuksen anatomia – mistä luottamus rakentuu?

Luottamus on yksi niistä asioista, joiden olemassaolon huomaa usein vasta silloin, kun jokin siinä särkyy.
Luottamus on yksi elämän keskeisiä ihmisten välisiä ”liimoja” - joskus niitä vahvistetaan sanoin tai dokumentein, mutta sitä rakennetaan paljolti näiden todisteiden välissä:

Annamme toiselle avaimen kotiimme. Kerromme asian, jota emme halua muiden tietävän. Rakennamme yhteistä yritystä, ystävyyttä tai parisuhdetta. Astumme lentokoneeseen tuntematta lentäjää. Annamme valmentajan, lääkärin tai johtajan vaikuttaa asioihin, joilla on meille merkitystä.

Kaikissa näissä tapahtuu jotain samaa:

luovutamme osan kontrollista.

Tässä Ihmiskoodi-podcastin jaksossa pureudumme luottamuksen anatomiaan. Mistä syntyy tunne siitä, että johonkuhun voi nojata? Miksi luottamus rakentuu hitaasti, mutta voi joskus muuttua yhden ainoan teon seurauksena?

Puhumme luottamuksen kolmesta kiinnostavasta rakennuspalikasta: kyvykkyydestä, hyväntahtoisuudesta ja integriteetistä. Siitä, miten aivomme muodostavat jatkuvasti ennusteita toisista ihmisistä ja päivittävät niitä sen perusteella, vastaavatko teot sanoja.

Pohdimme myös rikkoutunutta luottamusta.

Riittääkö anteeksipyyntö ja voiko kerran rikkoutunut luottamus koskaan todella entiselleen?

Mitä luottamus tarkoittaa työelämässä, johtamisessa ja yhteisöissä, joissa pitäisi uskaltaa sanoa ääneen myös se, mitä muut eivät välttämättä halua kuulla?

Mistä kaikesta luottamuksen rakennuspalikat muodostuu ja mihin Sinun luottamuksen määritelmä rakentuu?
Tervetuloa mukaan jaksoon , missä voit edelleenkin luottaa, että huonot vitsit ja hatarat aasinsillat ovat läsnä asian ohella.
Lämpimin poditerveisin,

Pauski & Peltsi

Lähteet:

https://journals.aom.org/doi/10.5465/amr.1995.9508080335?utm_source

https://hbr.org/podcast/2021/12/psychological-safety-in-theory-and-in-practice?utm_source

https://www.youtube.com/watch?v=PTo9e3ILmms

⁠https://www.frontiersin.org/journals/human-neuroscience/articles/10.3389/fnhum.2019.00271/full?utm_source⁠

https://www.annualreviews.org/content/journals/10.1146/annurev-orgpsych-032516-113147?utm_source

Neljä elementtiä – tarina sinussa

Kuinka paljon siitä, millaisena pidämme itseämme, on omaa kokemustamme — ja kuinka paljon tarinaa, jota olemme oppineet toistamaan? Mitä tarinaa kukin elementti sinussa kertoo?

Tässä Ihmiskoodi-jaksossa avautuu HumanCode Experience Eventin taustalla oleva henkilökohtainen tarinani.

Ajatus tapahtumasta oli elänyt pitkään, ja sen toteuttaminen vaati myös oman rohkeuden etsimistä: uskallusta antaa tärkeälle ajatukselle näkyvä muoto ja tuoda muiden koettavaksi jotakin itselle merkityksellistä. Joskus pitkään mukana kulkenut tavoite löytää hetkensä vasta myöhemmin, kun sen tarkoitus on kirkastunut ja on itse valmis ottamaan seuraavan askeleen.

Viikonlopun taustalla oli halu luoda tilaa oman tarinan ymmärtämiselle, kohtaamisille ja kokemuksille, joiden kautta itsestään voi huomata jotakin uutta. Mitä tapahtuu, kun tutun arjen keskeltä siirtyy uudenlaisten tilanteiden ja ihmisten pariin?

Keskustelussa kulkevat mukana maa, tuli, ilma ja vesi. Ne tarjoavat vertauskuvallisen kielen meissä kaikissa esiintyville puolille: omalle perustalle, rohkeudelle, ajattelulle ja kyvylle joustaa.

Jaksossa pohdimme Peltsin kanssa, miten elementtien yli- ja alivirittyneisyys voi näkyä elämässä. Milloin päättäväisyys muuttuu pakottamiseksi, joustaminen omien rajojen ohittamiseksi tai harkinta loputtomaksi ajatteluksi?

Samalla palaamme viikonlopun syvimpiin teemoihin: oman tarinan ymmärtämiseen, voimavarojen tunnistamiseen ja mahdollisuuteen löytää itsestään jotakin vielä tuntematonta. Kehollinen haaste, pysähtyminen tai toisen ihmisen kanssa käyty keskustelu voi antaa uuden näkökulman siihen, mihin uskoo pystyvänsä ja mitä haluaa elämässään vahvistaa.

Ja kyllä, uusia HumanCode Experience Event -tapahtumia on tulossa. 😍

Jos keskustelu herättää uteliaisuutta tutkia näitä asioita myös oman kokemuksen kautta, seuraa Ihmiskoodin kanavia.☯️

Tervetuloa jaksoon mukaan tutkimaan elementtejä Sinussa.

Ihmiskoodi-podcast: K4J21

Counterfactual Thinking – Mitä jos asiat olisivatkin toisin?

Miksi ovenkahvaa painetaan alaspäin? Miksi vesi virtaa aina alaspäin? Entä jos kuulisit värejä tai haistaisit ääniä?

Tässä Ihmiskoodi-podcastin jaksossa pureudumme ajattelun maailmaan leikkimielisten, mutta yllättävän syvällisten "Entä jos?" -kysymysten kautta.

Keskustelemme siitä, kuinka pienetkin muutokset tuttuihin oletuksiin pakottavat aivot rakentamaan uuden näkökulman todellisuuteen.

Jakson aikana pohdimme esimerkiksi:

Kumman valitsisit:  kahvi olisi aina kylmää ja jäätelö aina kuumaa

tai jos saksilla voisi leikata vain avaussuuntaan?

Entämä jos kynällä voisi kirjoittaa vain työntämällä?

Counterfactual thinking, divergentti ajattelu ja kognitiivinen joustavuus eivät ole vain psykologian käsitteitä – ne ovat taitoja, jotka auttavat meitä ratkaisemaan ongelmia, haastamaan omia uskomuksiamme ja näkemään uusia mahdollisuuksia niin työssä kuin elämässä.

Ehkä luovuus ei synny uusista ideoista.

Ehkä se syntyy siitä hetkestä, kun vanhat ideat lakkaavat näyttämästä ainoilta mahdollisilta.

Tervetuloa podijaksoon ottamaan mittaa omasta ajattelun joustavuudesta ja pohtimaan kumman valitsisit.

Ajatus mukaan arkeen:

"Kun muutamme ovenkahvan toimintaa, emme opi mitään ovenkahvoista. Opimme omista oletuksistamme."
Ihmiskoodin kohtalaisen divergentit hahmot:
Pauski ja Peltsi (hän joka ei juokse)

Tutkimuksia ja kirjallisuutta

Roese, N. J. (1997). Counterfactual Thinking. Psychological Bulletin, 121(1), 133–148.

Roese, N. J. (1994). The Functional Basis of Counterfactual Thinking. Journal of Personality and Social Psychology, 66(5), 805–818.

Epstude, K., & Roese, N. J. (2008). The Functional Theory of Counterfactual Thinking. Personality and Social Psychology Review, 12(2), 168–192.

De Bono, E. (1970). Lateral Thinking: Creativity Step by Step.

Guilford, J. P. (1967). The Nature of Human Intelligence.

Runco, M. A., & Acar, S. (2012). Divergent Thinking as an Indicator of Creative Potential. Creativity Research Journal, 24(1), 66–75.

Spiro, R. J., Feltovich, P. J., Jacobson, M. J., & Coulson, R. L. (1991). Cognitive Flexibility Theory. Educational Technology.

Clark, A. (2016). Surfing Uncertainty: Prediction, Action, and the Embodied Mind.

Kahneman, D. (2011). Thinking, Fast and Slow.

Ihmiskoodi-podcast: K4J20

Ystävyyden koodi – kuinka ystävystyt kuin agentti

Miten jotkut ihmiset onnistuvat astumaan huoneeseen ja luomaan nopeasti aidon yhteyden lähes kenen kanssa tahansa? Onko kyse synnynnäisestä karismasta vai taidosta, jota voi harjoitella?

Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten ystävyys syntyy, miksi aikuisena ystävystyminen voi tuntua vaikealta ja mitkä tekijät muuttavat satunnaisen kohtaamisen merkitykselliseksi ihmissuhteeksi.

Tarkastelemme Peltsin kanssa ystävyyttä keittiöpsykologian, neurotieteen ja sosiaalisen käyttäytymisen kautta: mitä tarkoittaa liking gap, mistä on kyse kun puhutaan horisontaalisesta tai vertikaalisesta koheesiosta, entä millaisia ystävyyden tasoja on olemassa ja miksi yhteiset kokemukset, vastavuoroisuus, luottamus ja toistuvat kohtaamiset ovat niin ratkaisevia.

Käymme jaksossa läpi "LIUKU-mallin", jonka avulla voit lähestyä uusia ihmisiä luontevasti, osoittaa aitoa kiinnostusta ja viedä hyvän keskustelun kohti seuraavaa kohtaamista.

Agenttimaisuus ei tarkoita manipulointia. Se tarkoittaa kykyä lukea tilannetta, olla läsnä ja saada toinen tuntemaan, että hänet todella huomataan.

Tervetuloa ystävyyden aromeita pulppuavan jakson ääniaalloille!

Toivottaen,

Ystävystymisen James Potkukelkat.

Pauski ja Peltsi

Lähteet sekä kirjallisuutta:

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30183512/

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30183512/

https://www.hbs.edu/ris/Publication%20Files/Huang%20et%20al%202017_6945bc5e-3b3e-4c0a-addd-254c9e603c60.pdf

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8357142/?utm_source

Almaatouq, A., Radaelli, L., Pentland, A. & Shmueli, E. (2016). Are You Your Friends’ Friend? Poor Perception of Friendship Ties Limits the Ability to Promote Behavioral Change. PLOS ONE, 11(3), e0151588.

Aron, A., Melinat, E., Aron, E. N., Vallone, R. D. & Bator, R. J. (1997). The Experimental Generation of Interpersonal Closeness: A Procedure and Some Preliminary Findings. Personality and Social Psychology Bulletin, 23(4), 363–377.

Boothby, E. J., Cooney, G., Sandstrom, G. M. & Clark, M. S. (2018). The Liking Gap in Conversations: Do People Like Us More Than We Think? Psychological Science, 29(11), 1742–1756.

Dunbar, R. I. M. (2018). The Anatomy of Friendship. Trends in Cognitive Sciences, 22(1), 32–51.

Hall, J. A. (2019). How Many Hours Does It Take to Make a Friend? Journal of Social and Personal Relationships, 36(4), 1278–1296.

Huang, K., Yeomans, M., Brooks, A. W., Minson, J. & Gino, F. (2017). It Doesn’t Hurt to Ask: Question-Asking Increases Liking. Journal of Personality and Social Psychology, 113(3), 430–452.

Mendelson, M. J. & Aboud, F. E. (1999). Measuring Friendship Quality in Late Adolescents and Young Adults: McGill Friendship Questionnaires. Canadian Journal of Behavioural Science, 31(2), 130–132.

Nevarez, M. D. ym. (2017). Friendship in War: Camaraderie and Prevention of Posttraumatic Stress Disorder. Journal of Traumatic Stress.

Sandstrom, G. M. & Dunn, E. W. (2014). Social Interactions and Well-Being: The Surprising Power of Weak Ties. Personality and Social Psychology Bulletin, 40(7), 910–922.

Van den Berg, Y. H. M. ym. (2021). Proximity Can Induce Diverse Friendships: A Large Randomized Classroom Experiment. PLOS ONE, 16(8), e0255097.

Whitehouse, H., McQuinn, B., Buhrmester, M. & Swann, W. B. Jr. (2014). Brothers in Arms: Libyan Revolutionaries Bond Like Family. Proceedings of the National Academy of Sciences, 111(50), 17783–17785

Ihmiskoodi-podcast: K4J19 - Ihmisen Käyttöjärjestelmä

Onko ongelma kehossa vai mielessä?

Tässä Ihmiskoodi-jaksossa tutkimme ihmistä kokonaisena järjestelmänä: hardwarena, softwarena, firmwarena ja ympäristönsä muovaamana olentona.

Hardware on keho: uni, ravinto, hengitys, kipu, hormonit ja palautuminen.

Software on mieli: ajatukset, uskomukset, sisäinen puhe ja tulkinnat.

Firmware on hermoston syvempi opittu taso — ne automaattiset asetukset, joilla reagoimme turvaan, uhkaan, kipuun ja kuormitukseen.

Environment taas muistuttaa, ettei ihminen oireile tyhjiössä, vaan arki, työ, ihmissuhteet ja ympäristö vaikuttavat jatkuvasti siihen, millaisessa tilassa järjestelmämme elää.

Jaksossa puhumme myös neurotieteen näkökulmasta: aivot eivät vain vastaanota todellisuutta, vaan ennustavat, suodattavat ja tulkitsevat sitä aiempien kokemusten, kehon signaalien ja hermoston tilan pohjalta.

Lopuksi pohdimme, voiko omaa tilaa muuttaa hengityksen, äänen, rytmin, mielikuvien ja autosuggestion avulla — ei taikatemppuna, vaan turvallisena tapana antaa keholle ja mielelle uusi kokemus.

Tervetuloa tutkimaan oman käyttöjärjestelmääsi ja ottamaan ajatuksia miten päivityksiä voisi tehdä.

Mukavia kuunteluhetkiä toivottaen,

Ihmiskoodin käyttöohjeiden tavaajat

Pauski & Peltsi

Jakson taustalla käytettyjä lähteitä ja tutkimuskirjallisuutta:

Gatchel, R. J., Peng, Y. B., Peters, M. L., Fuchs, P. N. & Turk, D. C. (2007). The biopsychosocial approach to chronic pain: scientific advances and future directions. Psychological Bulletin.

Vlaeyen, J. W. S. & Linton, S. J. (2012). Fear-avoidance model of chronic musculoskeletal pain: 12 years on. Pain.

Blasini, M., Corsi, N., Klinger, R. & Colloca, L. (2017). Nocebo and pain: an overview of the psychoneurobiological mechanisms. Pain Reports.

McEwen, B. S. (1998). Stress, adaptation, and disease: Allostasis and allostatic load. Annals of the New York Academy of Sciences.

Felitti, V. J. et al. (1998). Relationship of childhood abuse and household dysfunction to many of the leading causes of death in adults: The Adverse Childhood Experiences Study. American Journal of Preventive Medicine.

Fincham, G. W., Strauss, C., Montero-Marin, J. & Cavanagh, K. (2023). Effect of breathwork on stress and mental health: A meta-analysis of randomised-controlled trials. Scientific Reports.

Garcia-Argibay, M., Santed, M. A. & Reales, J. M. (2019). Efficacy of binaural auditory beats in cognition, anxiety, and pain perception: A meta-analysis. Psychological Research.

Ingendoh, R. M., Posny, E. S. & Heine, A. (2023). Binaural beats to entrain the brain? A systematic review of the effects of binaural beat stimulation on brain oscillatory activity. PLOS ONE.

Rosendahl, J., Alldredge, C. T. & Haddenhorst, A. (2024). Meta-analytic evidence on the efficacy of hypnosis for mental and somatic health issues: a 20-year perspective. Frontiers in Psychology.

Häuser, W., Hagl, M., Schmierer, A. & Hansen, E. (2016). The efficacy, safety and applications of medical hypnosis: A systematic review of meta-analyses. Deutsches Ärzteblatt International.

Barrett, L. F. & Simmons, W. K. (2015). Interoceptive predictions in the brain. Nature Reviews Neuroscience.

Tässä Ihmiskoodi-podcastin jaksossa vieraana on Kuparikettu – kirjailija, kouluttaja, sisällöntuottaja ja henkisen alan ammattilainen, jonka työssä kohtaavat noituus, tarot, mediumismi, rituaalit ja ihmisen sisäinen maailma.

Mutta mitä noituus oikeastaan on tämän päivän Suomessa? Onko se uskonto, elämänkatsomus, identiteetti, menetelmä vai jotakin näiden väliltä?

Tässä keskustelussa tutustumme Kuparikettuun ihmisenä: hänen taustaansa, polkuunsa, erilaisuuden kokemukseen ja siihen, miten noituudesta tuli osa identiteettiä ja ammattia. Samalla puramme noituuteen liittyviä ennakkoluuloja ja tutkimme, mitä ihmiset etsivät rituaaleista, intuitiosta, symboleista ja henkisestä ohjauksesta.

Jakso kuljettaa kuulijan mystiikan, ihmisyyden ja identiteetin rajapinnoille – sinne, missä näkyvä ja näkymätön kohtaavat.

Tervetuloa maagisen jakson ääniaalloille!

Pauski & Kuparikettu

Lisää Kupariketusta:

https://kuparikettu.fi

https://www.instagram.com/kuparikettuli

https://www.youtube.com/kuparikettu

https://www.facebook.com/kuparikettu

Kirjallisuutta:

https://intokustannus.fi/tuote-avainsana/kuparikettu/

Oletko koskaan miettinyt, minkä takia savolaiset syövät perinneruokanaan kalakukkoa, vaikka särpimessä on täytteenä vain kalaa (tai lanttua)? Entäpä miksi karhu on karhu, mutta saatavien karhuaminen ei tarkoita koulutetun karhun lähettämistä velallisen oven taakse?

Vaikka kielemme on sanastoltaan rikas ja kaunis sekä alkuperältään omaleimainen, on kieleemme lainattu aikojen saatossa paljonkin sisältöä kielinaapureiltamme. Joidenkin sanojemme historia voidaan jäljittää jopa antiikin Kreikkaan saakka. Tässä jaksossa sukelletaan suomenkielen sanojen alkulähteille sivuroolistaan hostiksi ylennetyn Peltsin johdolla. Etymologia-nörtiksi identifioituva Peltsi kaiveli Kotimaisten kielten keskuksen Etymologista sanakirjaa sekä Q & A - blogia sanojen alkuperästä ja koosti mielenkiintoisista syntytarinoista tunnin mittaisen tiivistelmän. Aakkosissa päästiin vasta puoliväliin, joten jos pääjuontajan vaihto ei aiheuta yleisön joukkopakoa, jatketaan aakkoset ööhön asti syksymmällä.

Mukavia kuunteluhetkiä!

Sanapoliisit Peltsi ja Pauski

Lähteet:

Kotimaisten kielten keskus - Suomen etymologinen sanakirja: https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-etymologinen-sanakirja/

Kotimaisten kielten keskus - Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: https://kotus.fi/ajankohtaista/kysymyksia-ja-vastauksia/sanojen-alkupera/