Ihmiskoodi-podcast: K4J21

Counterfactual Thinking – Mitä jos asiat olisivatkin toisin?

Miksi ovenkahvaa painetaan alaspäin? Miksi vesi virtaa aina alaspäin? Entä jos kuulisit värejä tai haistaisit ääniä?

Tässä Ihmiskoodi-podcastin jaksossa pureudumme ajattelun maailmaan leikkimielisten, mutta yllättävän syvällisten "Entä jos?" -kysymysten kautta.

Keskustelemme siitä, kuinka pienetkin muutokset tuttuihin oletuksiin pakottavat aivot rakentamaan uuden näkökulman todellisuuteen.

Jakson aikana pohdimme esimerkiksi:

Kumman valitsisit:  kahvi olisi aina kylmää ja jäätelö aina kuumaa

tai jos saksilla voisi leikata vain avaussuuntaan?

Entämä jos kynällä voisi kirjoittaa vain työntämällä?

Counterfactual thinking, divergentti ajattelu ja kognitiivinen joustavuus eivät ole vain psykologian käsitteitä – ne ovat taitoja, jotka auttavat meitä ratkaisemaan ongelmia, haastamaan omia uskomuksiamme ja näkemään uusia mahdollisuuksia niin työssä kuin elämässä.

Ehkä luovuus ei synny uusista ideoista.

Ehkä se syntyy siitä hetkestä, kun vanhat ideat lakkaavat näyttämästä ainoilta mahdollisilta.

Tervetuloa podijaksoon ottamaan mittaa omasta ajattelun joustavuudesta ja pohtimaan kumman valitsisit.

Ajatus mukaan arkeen:

"Kun muutamme ovenkahvan toimintaa, emme opi mitään ovenkahvoista. Opimme omista oletuksistamme."
Ihmiskoodin kohtalaisen divergentit hahmot:
Pauski ja Peltsi (hän joka ei juokse)

Tutkimuksia ja kirjallisuutta

Roese, N. J. (1997). Counterfactual Thinking. Psychological Bulletin, 121(1), 133–148.

Roese, N. J. (1994). The Functional Basis of Counterfactual Thinking. Journal of Personality and Social Psychology, 66(5), 805–818.

Epstude, K., & Roese, N. J. (2008). The Functional Theory of Counterfactual Thinking. Personality and Social Psychology Review, 12(2), 168–192.

De Bono, E. (1970). Lateral Thinking: Creativity Step by Step.

Guilford, J. P. (1967). The Nature of Human Intelligence.

Runco, M. A., & Acar, S. (2012). Divergent Thinking as an Indicator of Creative Potential. Creativity Research Journal, 24(1), 66–75.

Spiro, R. J., Feltovich, P. J., Jacobson, M. J., & Coulson, R. L. (1991). Cognitive Flexibility Theory. Educational Technology.

Clark, A. (2016). Surfing Uncertainty: Prediction, Action, and the Embodied Mind.

Kahneman, D. (2011). Thinking, Fast and Slow.

Ihmiskoodi-podcast: K4J20

Ystävyyden koodi – kuinka ystävystyt kuin agentti

Miten jotkut ihmiset onnistuvat astumaan huoneeseen ja luomaan nopeasti aidon yhteyden lähes kenen kanssa tahansa? Onko kyse synnynnäisestä karismasta vai taidosta, jota voi harjoitella?

Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten ystävyys syntyy, miksi aikuisena ystävystyminen voi tuntua vaikealta ja mitkä tekijät muuttavat satunnaisen kohtaamisen merkitykselliseksi ihmissuhteeksi.

Tarkastelemme Peltsin kanssa ystävyyttä keittiöpsykologian, neurotieteen ja sosiaalisen käyttäytymisen kautta: mitä tarkoittaa liking gap, mistä on kyse kun puhutaan horisontaalisesta tai vertikaalisesta koheesiosta, entä millaisia ystävyyden tasoja on olemassa ja miksi yhteiset kokemukset, vastavuoroisuus, luottamus ja toistuvat kohtaamiset ovat niin ratkaisevia.

Käymme jaksossa läpi "LIUKU-mallin", jonka avulla voit lähestyä uusia ihmisiä luontevasti, osoittaa aitoa kiinnostusta ja viedä hyvän keskustelun kohti seuraavaa kohtaamista.

Agenttimaisuus ei tarkoita manipulointia. Se tarkoittaa kykyä lukea tilannetta, olla läsnä ja saada toinen tuntemaan, että hänet todella huomataan.

Tervetuloa ystävyyden aromeita pulppuavan jakson ääniaalloille!

Toivottaen,

Ystävystymisen James Potkukelkat.

Pauski ja Peltsi

Lähteet sekä kirjallisuutta:

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30183512/

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30183512/

https://www.hbs.edu/ris/Publication%20Files/Huang%20et%20al%202017_6945bc5e-3b3e-4c0a-addd-254c9e603c60.pdf

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8357142/?utm_source

Almaatouq, A., Radaelli, L., Pentland, A. & Shmueli, E. (2016). Are You Your Friends’ Friend? Poor Perception of Friendship Ties Limits the Ability to Promote Behavioral Change. PLOS ONE, 11(3), e0151588.

Aron, A., Melinat, E., Aron, E. N., Vallone, R. D. & Bator, R. J. (1997). The Experimental Generation of Interpersonal Closeness: A Procedure and Some Preliminary Findings. Personality and Social Psychology Bulletin, 23(4), 363–377.

Boothby, E. J., Cooney, G., Sandstrom, G. M. & Clark, M. S. (2018). The Liking Gap in Conversations: Do People Like Us More Than We Think? Psychological Science, 29(11), 1742–1756.

Dunbar, R. I. M. (2018). The Anatomy of Friendship. Trends in Cognitive Sciences, 22(1), 32–51.

Hall, J. A. (2019). How Many Hours Does It Take to Make a Friend? Journal of Social and Personal Relationships, 36(4), 1278–1296.

Huang, K., Yeomans, M., Brooks, A. W., Minson, J. & Gino, F. (2017). It Doesn’t Hurt to Ask: Question-Asking Increases Liking. Journal of Personality and Social Psychology, 113(3), 430–452.

Mendelson, M. J. & Aboud, F. E. (1999). Measuring Friendship Quality in Late Adolescents and Young Adults: McGill Friendship Questionnaires. Canadian Journal of Behavioural Science, 31(2), 130–132.

Nevarez, M. D. ym. (2017). Friendship in War: Camaraderie and Prevention of Posttraumatic Stress Disorder. Journal of Traumatic Stress.

Sandstrom, G. M. & Dunn, E. W. (2014). Social Interactions and Well-Being: The Surprising Power of Weak Ties. Personality and Social Psychology Bulletin, 40(7), 910–922.

Van den Berg, Y. H. M. ym. (2021). Proximity Can Induce Diverse Friendships: A Large Randomized Classroom Experiment. PLOS ONE, 16(8), e0255097.

Whitehouse, H., McQuinn, B., Buhrmester, M. & Swann, W. B. Jr. (2014). Brothers in Arms: Libyan Revolutionaries Bond Like Family. Proceedings of the National Academy of Sciences, 111(50), 17783–17785

Ihmiskoodi-podcast: K4J19 - Ihmisen Käyttöjärjestelmä

Onko ongelma kehossa vai mielessä?

Tässä Ihmiskoodi-jaksossa tutkimme ihmistä kokonaisena järjestelmänä: hardwarena, softwarena, firmwarena ja ympäristönsä muovaamana olentona.

Hardware on keho: uni, ravinto, hengitys, kipu, hormonit ja palautuminen.

Software on mieli: ajatukset, uskomukset, sisäinen puhe ja tulkinnat.

Firmware on hermoston syvempi opittu taso — ne automaattiset asetukset, joilla reagoimme turvaan, uhkaan, kipuun ja kuormitukseen.

Environment taas muistuttaa, ettei ihminen oireile tyhjiössä, vaan arki, työ, ihmissuhteet ja ympäristö vaikuttavat jatkuvasti siihen, millaisessa tilassa järjestelmämme elää.

Jaksossa puhumme myös neurotieteen näkökulmasta: aivot eivät vain vastaanota todellisuutta, vaan ennustavat, suodattavat ja tulkitsevat sitä aiempien kokemusten, kehon signaalien ja hermoston tilan pohjalta.

Lopuksi pohdimme, voiko omaa tilaa muuttaa hengityksen, äänen, rytmin, mielikuvien ja autosuggestion avulla — ei taikatemppuna, vaan turvallisena tapana antaa keholle ja mielelle uusi kokemus.

Tervetuloa tutkimaan oman käyttöjärjestelmääsi ja ottamaan ajatuksia miten päivityksiä voisi tehdä.

Mukavia kuunteluhetkiä toivottaen,

Ihmiskoodin käyttöohjeiden tavaajat

Pauski & Peltsi

Jakson taustalla käytettyjä lähteitä ja tutkimuskirjallisuutta:

Gatchel, R. J., Peng, Y. B., Peters, M. L., Fuchs, P. N. & Turk, D. C. (2007). The biopsychosocial approach to chronic pain: scientific advances and future directions. Psychological Bulletin.

Vlaeyen, J. W. S. & Linton, S. J. (2012). Fear-avoidance model of chronic musculoskeletal pain: 12 years on. Pain.

Blasini, M., Corsi, N., Klinger, R. & Colloca, L. (2017). Nocebo and pain: an overview of the psychoneurobiological mechanisms. Pain Reports.

McEwen, B. S. (1998). Stress, adaptation, and disease: Allostasis and allostatic load. Annals of the New York Academy of Sciences.

Felitti, V. J. et al. (1998). Relationship of childhood abuse and household dysfunction to many of the leading causes of death in adults: The Adverse Childhood Experiences Study. American Journal of Preventive Medicine.

Fincham, G. W., Strauss, C., Montero-Marin, J. & Cavanagh, K. (2023). Effect of breathwork on stress and mental health: A meta-analysis of randomised-controlled trials. Scientific Reports.

Garcia-Argibay, M., Santed, M. A. & Reales, J. M. (2019). Efficacy of binaural auditory beats in cognition, anxiety, and pain perception: A meta-analysis. Psychological Research.

Ingendoh, R. M., Posny, E. S. & Heine, A. (2023). Binaural beats to entrain the brain? A systematic review of the effects of binaural beat stimulation on brain oscillatory activity. PLOS ONE.

Rosendahl, J., Alldredge, C. T. & Haddenhorst, A. (2024). Meta-analytic evidence on the efficacy of hypnosis for mental and somatic health issues: a 20-year perspective. Frontiers in Psychology.

Häuser, W., Hagl, M., Schmierer, A. & Hansen, E. (2016). The efficacy, safety and applications of medical hypnosis: A systematic review of meta-analyses. Deutsches Ärzteblatt International.

Barrett, L. F. & Simmons, W. K. (2015). Interoceptive predictions in the brain. Nature Reviews Neuroscience.

Tässä Ihmiskoodi-podcastin jaksossa vieraana on Kuparikettu – kirjailija, kouluttaja, sisällöntuottaja ja henkisen alan ammattilainen, jonka työssä kohtaavat noituus, tarot, mediumismi, rituaalit ja ihmisen sisäinen maailma.

Mutta mitä noituus oikeastaan on tämän päivän Suomessa? Onko se uskonto, elämänkatsomus, identiteetti, menetelmä vai jotakin näiden väliltä?

Tässä keskustelussa tutustumme Kuparikettuun ihmisenä: hänen taustaansa, polkuunsa, erilaisuuden kokemukseen ja siihen, miten noituudesta tuli osa identiteettiä ja ammattia. Samalla puramme noituuteen liittyviä ennakkoluuloja ja tutkimme, mitä ihmiset etsivät rituaaleista, intuitiosta, symboleista ja henkisestä ohjauksesta.

Jakso kuljettaa kuulijan mystiikan, ihmisyyden ja identiteetin rajapinnoille – sinne, missä näkyvä ja näkymätön kohtaavat.

Tervetuloa maagisen jakson ääniaalloille!

Pauski & Kuparikettu

Lisää Kupariketusta:

https://kuparikettu.fi

https://www.instagram.com/kuparikettuli

https://www.youtube.com/kuparikettu

https://www.facebook.com/kuparikettu

Kirjallisuutta:

https://intokustannus.fi/tuote-avainsana/kuparikettu/

Oletko koskaan miettinyt, minkä takia savolaiset syövät perinneruokanaan kalakukkoa, vaikka särpimessä on täytteenä vain kalaa (tai lanttua)? Entäpä miksi karhu on karhu, mutta saatavien karhuaminen ei tarkoita koulutetun karhun lähettämistä velallisen oven taakse?

Vaikka kielemme on sanastoltaan rikas ja kaunis sekä alkuperältään omaleimainen, on kieleemme lainattu aikojen saatossa paljonkin sisältöä kielinaapureiltamme. Joidenkin sanojemme historia voidaan jäljittää jopa antiikin Kreikkaan saakka. Tässä jaksossa sukelletaan suomenkielen sanojen alkulähteille sivuroolistaan hostiksi ylennetyn Peltsin johdolla. Etymologia-nörtiksi identifioituva Peltsi kaiveli Kotimaisten kielten keskuksen Etymologista sanakirjaa sekä Q & A - blogia sanojen alkuperästä ja koosti mielenkiintoisista syntytarinoista tunnin mittaisen tiivistelmän. Aakkosissa päästiin vasta puoliväliin, joten jos pääjuontajan vaihto ei aiheuta yleisön joukkopakoa, jatketaan aakkoset ööhön asti syksymmällä.

Mukavia kuunteluhetkiä!

Sanapoliisit Peltsi ja Pauski

Lähteet:

Kotimaisten kielten keskus - Suomen etymologinen sanakirja: https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-etymologinen-sanakirja/

Kotimaisten kielten keskus - Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: https://kotus.fi/ajankohtaista/kysymyksia-ja-vastauksia/sanojen-alkupera/

Ihmiskoodi-podcast K4J16: Vaatteiden koodistoa - Asioita, joita et ehkä tiennyt?

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miksi farkuissasi on pieni ylimääräinen tasku? Tai miksi puvuntakin hihassa on napit, joita ei voi avata?

Useimmat meistä käyttävät näitä yksityiskohtia päivittäin – tietämättä lainkaan, miksi ne ovat olemassa.

Tässä jaksossa sukellamme vaatteiden historiaan, mutta paljon syvemmälle kuin pelkkään pukeutumiseen.

Puhumme siitä, kuinka monet arjen yksityiskohdat ovat ratkaisuja ongelmiin, joita ei enää ole olemassa. Jotkut näistä oli puhtaasti käytännöllisyydestä syntyneitä oivalluksia, jotka siirtyivät lopulta osaksi tuotteen “brändiä”, vaikka käytännöllisyys olisi osassa voinutkin jäädä jo unholaan.

Esim. Trenssitakin D-renkaisiin kiinnitettiin sotilasvarusteita, sekä olkapäppiin arvomerkkiejä, mutta näitä tuskin nykypäivänä näkisi katukuvassa normaali väellä. Siitä huolimatta nämä yksityiskohdat elävät edelleen vaatteissamme, vaikka alkuperäinen tarkoitus on jo kadonnut.

Tämä jakso on matka vaatteiden historiaan ja siihen, kuinka menneisyys jättää jälkensä paljon useampaan paikkaan kuin huomaammekaan.

Tervetuloa mukaan historiankierrokselle,

Ihmiskoodin brändilähettiläät
Pauski ja Peltsi

Lähteet:

https://www.gq.com/story/is-it-ok-to-keep-that-little-tag-on-your-suit-sleeve?utm_source=chatgpt.com
https://en.wikipedia.org/wiki/Suit?utm_source
https://bespokeedge.com/blog/what-are-surgeon-cuffs?utm_source
https://blog.lanieri.com/en/what-are-the-buttons-on-the-jacket-sleeve-for/?utm_source
https://www.gearpatrol.com/style/locker-loop-explained/

Mistä auktoriteetti syntyy?

Onko se asema, titteli, koulutus, fyysinen koko vai jokin paljon vaikeammin määriteltävä ominaisuus?

Miksi jotkut ihmiset saavat huoneen hiljenemään pelkällä läsnäolollaan, kun taas toisten käskyjä ei noudateta edes virallisen aseman tukemana?

Tässä jaksossa sukellamme auktoriteetin ja johtajuuden psykologiaan. Keskustelemme siitä, mikä saa ihmiset seuraavat toisia, miksi auktoriteettia haastetaan ja miten toimia silloin, kun joku toteaa:

"Et voi määrätä minua.”

Pohdimme myös eri käytännön tilanteita, missä auktoriteettia ja johtajuutta vaaditaan ja sitä, miksi osa ihmisistä kapinoi sääntöjä vastaan? Miten tällaisissa tilanteissa voisi toimia jottei autoriteettia menetä ja vastapuolen saa ymmärtämään tilanteen molemminpuoliset positiot ilman että keskustelu ajautuisi mielipiteiden mittelöksi tai pahimmillaan henkilökohtaisuuksiin

Jakson aikana tutustumme muun muassa Robert Cialdinin näkemyksiin vaikuttamisesta, Max Weberin auktoriteettiteorioihin sekä siihen, mitä evoluutiopsykologia voi kertoa ihmisen suhteesta valtaan, statukseen ja ryhmän johtajiin.

"Ihmiset eivät seuraa sitä, jolla on eniten valtaa. He seuraavat sitä, johon he luottavat silloin, kun suunta on epäselvä."

— Mikko Paunonen, Founder of HumanCode

Team Ihmiskoodin oman elämänsä ylivoimaiset auktoriteetit

Mikko & Peltsi

• Robert Cialdini – Influence: The Psychology of Persuasion

• Max Weber – Economy and Society

• Edgar Schein – johtajuus, kulttuuri ja auktoriteetti

• Influence at Work (Cialdini)

• Simply Psychology – Milgram Experiments Overview

Lähteitä ja lisälukemista

Oletko joskus huomannut olevasi kuin lumottu kuuntelemaan jonkun tapaa kertoa tarinaa? Siinä on jotain selittämätöntä taikaa – hetki, joka pysäyttää ja saa sinut istumaan kuulijan paikalle, odottamaan seuraavaa käännettä.

Mutta mistä tuo tunne syntyy? Mitä keinoja taitava tarinankertoja käyttää vangitakseen kuulijan huomion ja pitääkseen sen?

Puhuminen on taito – ja kuten kaikki taidot, se on opittavissa. Joillekin tarinankerronta tuntuu luontaiselta, mutta mestaruus syntyy aina harjoittelun kautta.

Tässä jaksossa sukellamme tarinankerronnan ytimeen: mitä elementtejä, rakenteita ja tekniikoita vaikuttavan tarinan taustalla on? Hyppää mukaan ja nappaa käytännön vinkit, joilla viet oman viestisi uudelle tasolle.

Team Ihmiskoodin tarinanikkarit,

Pauski & Peltsi

Lähteet

Entä jos voisit kelata aikaa taaksepäin?

Palata yhteen hetkeen. Yhteen valintaan. Yhteen sanaan, joka muutti kaiken.

Entä jos se olisi oikeasti mahdollista, tekisitkö toisin?

Tässä jaksossa tutkimme ajan luonnetta, valintojen merkitystä ja sitä, miksi ehkä juuri se, ettemme voi palata taaksepäin… tekee elämästä merkityksellistä.

Team Ihmiskoodin elämän kelaajat,

Pauski & Peltsi

Lähteet

Herrojen oma rajallinen ja rajoittamaton aivokapasiteetti

Miksi hiukset ja parta, kuten muutkin ihokarvat menettävät iänmyötä väriään ja kääntyvät harmaaksi (ja kyllä, harmaakin on väri :) )? Onko kyse vain iästä vai jostain syvemmästä?

Hiusten harmaantuminen ei ole pelkkä kosmeettinen ilmiö, vaan se liittyy solujen toimintaan, stressiin ja kehon reaktioon suojautua kuormitukselta. Pigmenttiä tuottavat solut, melanosyytit, eivät katoa sattumalta – niiden toimintaan vaikuttavat muun muassa oksidatiivinen stressi, hermoston tila ja perimä.

Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mitä harmaantuminen oikeasti kertoo kehosta. Onko kyse kulumisesta vai kehon tekemästä priorisoinnista? Entä voiko elämäntavoilla vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti muutos tapahtuu?

Ota jakso kuunteluun ja ymmärrä, mitä kehosi viestii – myös silloin, kun se näkyy peilissä. Tämä jakso ei toivottavasti tuota sinulle harmaita hiuksia.

Team Ihmiskoodin harmaantuva partaukkeli,

Pauski

Lähteet

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3709783/

https://www.nature.com/articles/s41586-020-1935-3
https://my.clevelandclinic.org/health/body/22615-melanin

https://www.aad.org/public/everyday-care/hair-scalp-care/hair/gray-hair-causes

https://medlineplus.gov/ency/article/004005.htm

https://newsinhealth.nih.gov/2020/04/how-stress-causes-gray-hair

https://www.aad.org/public/everyday-care/hair-scalp-care/hair/gray-hair-causes