Pimeän pelko on yksi ihmisen vanhimmista ja yleisimmistä peloista. Se ei useimmiten liity itse pimeään, vaan siihen, mitä emme näe tai pysty ennakoimaan.

Meidän aistimme on luotu havainnoimaan ympäristöä ja tekemään päätöksiä siitä, miten toimia saadun informaation perusteella. Kun emme näe jotain tarkasti tai kokonaan, muut aistit tehostuvat kompensoimaan rajoittunutta näköä.

Kun tähän lisätään mielen luomat kuvitelmat ja tulkinnat, tilanteet voivat helposti vääristyä tai kasvaa suhteettomiin mittakaavoihin.

Pieni kahahdus huoneen nurkassa tai ääriviiva, joka piirtyy valon kajastuksesta, voi saada tietoisen mielemme luomaan alitajunnan kanssa skenaarioita, joiden mittasuhteet ovat kaukana todellisuudesta. Usein käykin niin, että huoneen nurkan kahahdus ei olekaan tuomionpäivän demoni, vaan hyllyn laidalla keikkunut vaate, joka odotti tippumistaan.

Vaikka nämä skenaariot voivat joskus lipsahtaa mielikuvituksen leikiksi ja tuottaa pelokkaan ennusteen, voi pimeys myös olla päinvastainen kokemus: osalle meistä se tuo turvaa, rauhoittumista ja tyyneyttä — ympäristöstä riippuen.

Pimeän pelosta voi kuitenkin oppia pois, jos se on muodostunut elementiksi, jossa ei koe oloaan hyväksi. Tässä jaksossa käymme läpi muutamia tekniikoita, joiden avulla voit opetella kutistamaan pelkoa. Muista kuitenkin, että aina on fiksua kääntyä ammattilaisen puoleen, jos pelot ovat vahvasti kiinni mielessä ja kehossa tai rajoittavat arkea.

Hitusen pimein poditerveisin

Team Ihmiskoodin

Pauski ja Peltsi

Lähteet:

https://www.frontiersin.org/journals/systems-neuroscience/articles/10.3389/fnsys.2015.00101/full?utm_source

https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.ade3874?utm_source

https://cdn.ymaws.com/www.psichi.org/resource/resmgr/journal_2015/Summer15JNLevos.pdf

https://www.delhimindclinic.com/achluophobia/

https://www.researchgate.net/publication/390008626_Overcoming_the_Fear_of_Darkness_A_Case_Study_on_AchluophobiaNyctophobia

https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22785-nyctophobia-fear-of-the-dark

https://medium.com/@gonzalezkatena/why-are-we-afraid-of-the-dark-0ea9ece82609

Arkemme koostuu kuormittavista ja palauttavista jaksoista, joiden vuorottelu on ratkaisevaa energisyytemme ja kokonaisvaltaisen energianhallintamme kannalta.

On hetkiä, jolloin meidän täytyy puristaa itsestämme paras mahdollinen vire tilasta riippumatta: deadlinejen alla, kilpailutilanteissa, haastavissa ihmissuhde- tai työprojekteissa, neuvotteluissa, johtamista tai keskittymistä vaativissa hetkissä. Käytännössä jokaisella elämän osa-alueella tämä kyky on keskeinen – väsyneenä teet huonompia valintoja, suoriudut heikommin ja resilienssisi laskee.

Kyky jaksaa näiden vaativien vaiheiden läpi on suoraan sidoksissa taitoomme säädellä ja palauttaa omaa energiaamme. Energianhallinta on yksi tärkeimmistä taidoista, jos haluat menestyä oman elämäsi tarinassa.

Tässä podcast-jaksossa opit, mistä elementeistä energisyys ja “kehon sisäinen akusto” rakentuvat, ja kuinka nämä voidaan jäsentää seitsemään selkeään osa-alueeseen.

Käymme läpi myös yksinkertaisia, käytännönläheisiä keinoja, joiden avulla voit tasapainottaa näitä energian osa-alueita, palautua arjesta paremmin ja vaalia omaa energisyyttäsi entistäkin viisaammin.

Paremman energian terveisin,

Team Ihmiskoodin

Pauski

Mitä tapahtuu, kun mieli toimii eri rytmissä kuin maailma ympärillä?

Mitä ADHD oikeastaan on – häiriö vai hermoston erilainen rytmi?

Tässä jaksossa sukellamme neurodiversiteetin, työelämän ja inhimillisyyden risteyskohtaan yhdessä kirjan “Aloittamista vaille täydellinen” kirjoittajien Eva Kottonen ja Jaana Haapaluoma-Höglundin kanssa.

Puhumme dopamiinijärjestelmästä, hyperfokuksesta ja pirstoutuneesta ajattelusta – mutta myös rutiineista, jaksamisesta ja luovuudesta.

Tai siitä, miksi järjestelmän ehkä joskus pitäisi joskus sopeutua ihmiseen, ei toisinpäin – ja miten ADHD-aivot toimivat eri kognitiivisella tyylillä, joka haastaa käsityksen “normaalista”.

Entäpä jos ADHD ei olekkaan häiriö, vaan yksi tapa jäsentää ja kokea maailmaa? Tule mukaan kuuntelemaan ja löytämään uusi tapa kohdata tämä neljän kirjaimen kiehtova yhdistelmä.

Kognitiivisesti virittyneen Ihmiskoodi-tyylin terveisin,

Team Ihmiskoodi Mikko & Peltsi

Vieraina kirjan Aloittamista vaille täydellinen kirjoittajat Eva Kottonen & Jaana Haapaluoma-Höglund

Lähteet:

(PDF) Thomas R, Sanders S, Doust J, BellerE, Glasziou P, Prevalence of Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A systematic review and meta-analysis.

https://www.

Dangers of self-diagnosis in neuropsychiatry | Psychological Medicine | Cambridge Core

Females with ADHD

Vuori, Miika ym. 2024. ”Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2022

https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyostanama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita

Wathén, Laura. 2025. Ai, se olikin ADHD. Helsinki: Into.

Motivation deficit in ADHD is associated with dysfunction of the dopamine reward pathway

Aloittamista vaille täydellinen – Adhd työelämässä - Like Kustannus

Aloittamista vaille täydellinen

Aloittamista vaille täydellinen - Adhd työelämässä

Aloittamista vaille täydellinen - Eva Kottonen, Jaana Haapaluoma-Höglund - ladattava mp3 (9789511498421) | Adlibris kirjakauppa

Oletko koskaan miettinyt miksi osa meistä - tai ehkäpä juuri sinä myös, saa ihmeellisen energiapyrähdyksen vasta viime tipassa?

Ja miksi toiset saapuvat paikalle aina muutama minuutti turvallisesti etuajassa – kun taas toiset vasta viime hetkellä?

Tässä jaksossa pureudumme viime tipassa tekemisen psykologiaan ja sen neurotieteeseen. Puhumme prokrastinaatiosta, dopamiinista ja siitä, miksi deadline-hetki voi toimia aivoille kuin turbo. Tutkimusten lisäksi pohdimme erilaisia persoonatyyppejä – perfektionistista adrenaliiniaddiktiin, ihmiskoodin eri elementteihin ja kulttuurisesta aikamatkailijasta tunneohjautujaan.

Ja tottakai, sokerina pohjalla Ihmiskoodin vinkit viimehetken säätäjille, joilla viime tipan kaaoksen voi kääntää omaksi voimavaraksi.

Vielä ehdit kuuntelemaan, vaikka viimetipassa! :),

Viimehetken poditerkuin

Team Ihmiskoodin

Pauski ja Peltsi

Lähteet:

Steel, Piers (2007). The Nature of Procrastination: A Meta-Analytic and Theoretical Review of Quintessential Self-Regulatory Failure.

– Psykologinen katsausprokrastinaatiosta, meta-analyysi 691 korrelaatiosta. Pubmed

– DOI: 10.1037/0033-2909.133.1.65 https://www.scirp.org/reference/referencespapers?referenceid=1288510&utm_source=chatgpt.com

Volkow, N. D. ym. (2011). Motivation Deficit in ADHD is Associated with Dysfunction of the Dopamine Reward Pathway.

– Tutkimus, jossa PET-kuvantamisen avulla osoitetaan, että ADHD:ssa dopamiinijärjestelmän toimintahäiriö liittyy motivaatio-ongelmiin. Pubmed

MacDonald, H. J. ym. (2024). The dopamine hypothesis for ADHD: An evaluation of evidence

– Katsaus dopamiiniteorian ja ADHD:n välisiin yhteyksiin viimeaikaisessa tutkimuksessa. https://www.frontiersin.org/journals/psychiatry/articles/10.3389/fpsyt.2024.1492126/full?utm_source=chatgpt.com

Temporal Motivation Theory (TMT)

– Teoria, joka korostaa ajan merkitystä motivaatiossa, erityisesti deadlinejen vaikutusta. https://en.wikipedia.org/wiki/Temporal_motivation_theory?utm_source=chatgpt.com

Ihmiskoodi-podcast K4J1: Ajattelun taito - Taito, jolla kasvat kohti viisautta.

”Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja.”

- Filosofi Ludwig Wittgenstein

Miten sinä ajattelet?

Ei mitä ajattelet – vaan miten.

Ajattelun taito ei ole itsestäänselvyys. Se on kyky nähdä syvemmin, yhdistää tunteet ja järki, pysähtyä kysymään oikeita kysymyksiä ja uskaltaa vaihtaa näkökulmaa silloin, kun maailma näyttää vain yhden suunnan.

Tässä jaksossa sukellamme ajattelun ytimeen: miksi kielitaito ja rikas sanavarasto voi avata tai rajata maailmaamme, miten tunteet ohjaavat päätöksiämme enemmän kuin arvaammekaan, mitkä tekijät rajoittavat ajatteluamme, sekä millä keinoin ajattelun taitoa voi kehittää?

Koska lopulta – ajattelun taito on taito, jolla kasvetaan kohti itseämme.

Team Ihmiskoodin pohdiskelijat

Pauski ja Peltsi

Lähteet:

https://www.debonogroup.com/services/core-programs/six-thinking-hats/?utm_source=chatgpt.com

https://en.wikipedia.org/wiki/Somatic_marker_hypothesis?utm_source=chatgpt.com

Kirjallisuutta:

Edward de Bono (1985). Six Thinking Hats. Little, Brown and Company.

Daniel Kahneman (2011). Thinking, Fast and Slow. Farrar, Straus and Giroux.

John Dewey (1910/1997). How We Think. Dover Publications.

Barrett, L. F. (2017). How Emotions Are Made: The Secret Life of the Brain.

Janis, I. L. (1972). Victims of Groupthink.

Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience.

Miksi osa meistä tuntee ”myrskyn polvissa” jo ennen kuin sadepilvet ehtivät horisonttiin? Entä miksi toiset piristyvät korkeapaineessa, kun taas toisille kirkas ja kuiva ilma voi tuoda mukanaan päänsäryn?

Tässä jaksossa sukellamme ilmanpaineen saloihin – siitä, miten ilmakehän näkymätön voima ohjaa säätä, mutta myös sitä, miten se vaikuttaa suoraan kehoomme ja mieleemme.

Mitkä fysiologiset mekanismit säätelevät kehomme ”sisäistä säätilaa”, ja miten nämä muutokset voivat näkyä aina energisestä vireystilasta lamaannuttavaan migreeniin?

Entä miten ayurvedan näkökulmasta erilaiset ihmistyypit – Vata, Pitta ja Kapha – reagoivat eri tavoin lämpötilan ja ilmanpaineen vaihteluihin?

Jotta jakson anti ei olisi vain ”säiden armoille heittäytymistä”, sisältää jakso myös käytännön vinkkejä, millä voit lievittää matalapaineen raskasta oloa, ehkäistä paikalle hiipivää päänsärkyä ja ottaa kaikki ilo irti korkeapaineen kirkkaudesta.

Korkeapaineisin poditerveisin,

Team Ihmiskoodin

Pauski

Testaa doshasi:

https://book.oneworldayurveda.com/free-dosha-quiz

Lähteet:

https://www.migraineagain.com/feel-4-ways-barometric-pressure-affects-health/

https://keralaayurveda.biz/blogs/news/kerala-ayurveda-guide-to-three-doshas?srsltid=AfmBOoqsIBWqbgCsbkrHOeL_QClfMyqgb_lMA1X740PRmcFUxmpSZaod

https://www.health.harvard.edu/pain/what-triggers-weather-related-joint-pain?utm_source=chatgpt.com

https://share.upmc.com/2017/10/joint-pain-barometric-pressure/?utm_source=chatgpt.com

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10940451/

https://www.nationalgeographic.com/premium/article/weather-barometric-pressure-health?utm_source

Ihmiskoodi-podcast K3J39: Levottomat jalat - Mistä on kyse ja kuinka voit lopettaa ravistelun?

Oletko koskaan istunut illalla sohvalla, ja jalat tuntuvat yksinkertaisesti pakottavan liikkeeseen? Saati sitten kun pääset sängynpohjalle ja jalat alkavat vatkata kuin piirrettyjen maantiekiitäjällä.

Levottomien jalkojen syndrooma (RLS) ei pahimmillaan ole vain jalkoihin vaikuttava pieni vaiva vaan oire, joka voi ulottua mm. käsiin asti. Nykypäivänä on onneksi löydetty syy-yhteyksiä mistä kyseinen vaiva voi johtua, sekä kehitetty hoitokeinoja joilla kiusallisen vaivan voi saada aisoihin.

Tässä jaksossa pureudumme siihen, miksi jalat tuntuvat levottomilta levossa, miten esim. krooniset sairaudet, aivojen dopamiinijärjestelmän häiriöt, varastoraudan puute voivat pahentaa oireita, ja millä eri omahoidollisila keinoilla voit helpottaa tätä oireyhtymää .

Hyppää mukaan rauhoittavaan ja levolliseen jaksoon rauhoittamaan mahdollisesti levottomia raajojasi.

Hyviä podihetkiä toivottaen,

Team Ihmiskoodin maantiehiihtäjä

Pauski

Lähteet:

https://www.is.fi/terveys/art-2000011319378.html

Allen R. Dopamine and iron in the pathophysiology of restless legs syndrome (RLS). Sleep Med. 2004 Jul;5(4):385-91. doi: 10.1016/j.sleep.2004.01.012. PMID: 15222997.

https://www.researchgate.net/publication/44657132_Restless_legs_syndrome_Pathophysiology_clinical_presentation_and_management

https://www.researchgate.net/publication/355885715_Restless_legs_syndrome

Connor JR, Ponnuru P, Wang XS, Patton SM, Allen RP, Earley CJ. Profile of altered brain iron acquisition in restless legs syndrome. Brain. 2011 Apr;134(Pt 4):959-68. doi: 10.1093/brain/awr012. Epub 2011 Mar 11. PMID: 21398376; PMCID: PMC3069701.

Kukapa meistä ei olisi joskus painanut aamulla torkkukytkintä herätyskellon soidessa, ja ajatellut: “Vielä ihan hetki…” Lopulta – pahimmillaan jo seitsemännen kerran jälkeen – sitä huomaa olevansa entistäkin uneliaampi ja ärtyneempi. Kiire painaa niskaan, vaikka tarkoitus oli aloittaa päivä rauhassa ja levollisesti. Mistä tässä oikein on kyse?

Torkuttaminen on tuttu ja yleinen ilmiö, mutta sen vaikutuksia unen laatuun, vireystilaan ja suorituskykyyn on alettu tutkia vasta viime vuosina tarkemmin. Joidenkin tutkimusten mukaan torkuttaminen voi hetkellisesti parantaa kognitiivista suorituskykyä heti heräämisen jälkeen – mutta tämä vaikutus häviää nopeasti. Toisaalta heräilyn pidentäminen voi joillekin auttaa siirtymään vähitellen hereille kevyemmän unen kautta, erityisesti jos unisykli osuu sopivasti.

Onko torkuttaminen siis keino lisätä aivojen reagointikykyä vai tapa, joka sotkee unirytmiä ja häiritsee vieressä nukkuvaa kumppania? Ja jos torkuttaminen on muodostunut haitalliseksi tavaksi, miten siitä voisi opetella eroon?

Tervetuloa mukaan jaksoon, jonka voit kuunnella vaikkapa torkuttamisen sijaan – tai sen lomassa. Tai sitten päätetään yhdessä jättää torkku tänään kokonaan väliin ja mennään suoraan keittämään aamukahvit. ☕️👌

Antoisaa podihetkeä toivottaen,

Team Ihmiskoodin torkun murjojat,

Pauski & Peltsi

⸻

Viittauksia ja lähteitä:

• Sundelin, T. et al. (2023). “Snoozing behavior and cognitive alertness after waking.” Journal of Sleep Research.

https://doi.org/10.1111/jsr.14054

St-Onge, M.-P., Columbia University Sleep and Circadian Research Center.

American Academy of Sleep Medicine (AASM): Suositukset unihygieniasta ja heräämisrutiineista.

Huberman, A. (2022). Huberman Lab Podcast – Jakso unisykleistä ja vireystilan säätelystä.

https://www.nature.com/articles/s41598-025-99563-y#Sec9

https://blogs.cdc.gov/niosh-science-blog/2021/04/27/nightshift-cancer/

”Olen vakuuttunut siitä, että materiaaliset asiat voivat tehdä elämästä miellyttävämpää, mutta pohjimmiltaan, jos sinulla ei ole todella hyviä ystäviä ja sukulaisia, jotka merkitsevät sinulle jotakin, elämä on todella tyhjää ja surullista – ja materiaalinen omaisuus lakkaa olemasta tärkeää.”

— David Rockefeller

Jokainen meistä on varmasti elämänsä aikana huomannut, että jostain ihmeellisestä syystä tiettyihin kohtiin kotia alkaa kertyä tavaraa, jota vain kasaantuu ja kasaantuu.

Laatikoita löytyy, joiden sisältöön ei ole koskettu viimeiseen kymmeneen vuoteen, ja vaatekaapin hyllyt kätkevät vuosikausia koskemattomina olleita vaatepinoja – ihan vain varmuuden vuoksi, jos noita joskus taas tarvitsisi päälleen laittaa.

Miksi siis keräämme tavaraa itsellemme? Sitä voidaan selittää monella eri tavalla. Tavaroihin kiinnittymisen taustalla voi vaikuttaa lapsuuden kiintymyssuhde tai turvallisuuden tunne, jossa “unirätti” tai unilelu on ollut merkittävä tuki. Esineisiin voi liittyä myös koettuja tunteita, joihin muodostuu omistajuuden kaltainen vaikutus suhteessa kyseiseen esineeseen.

Puhutaan myös antropomorfismista – keinosta täyttää yhteyden tarve, kun muita ihmisiä ei ole läsnä. Tunnetuin esimerkki lienee elokuvassa Cast Away, jossa Tom Hanksin hahmon paras ystävä on lentopallo nimeltään Wilson.

Esineisiin kiintyminen ei ole sinänsä huono asia, mutta joskus – etenkin, kun tavaran määrä kasvaa kohtuuttomiin kasoihin asti – on tarpeen osata luopua myös jostain. Miten löytää tasapaino sopivan tavaramäärän ja muistojen säilymisen välillä? Kaikista muistakin ei nimittäin tarvitse pitää kiinni esineiden kautta – tai tarvitseeko?

Näistä seikoista pohdin monologin muodossa kaljupäisen koodinpurkajan näkökulmasta.

Tervetuloa matkalle muistojen maailmaan kanssani! Ota tätä kuunnellessasi käteesi itsestäsi tärkeäksi muodostunut kahvi- tai teekuppi, istahda virtuaalisohvalle ja pohditaan yhdessä, minkä kaapin sitä seuraavaksi siivoaisimme.

— Team Ihmiskoodin semi‑hamstraaja

Pauski

Lähteet:

https://tinybuddha.com/blog/7-decluttering-tips-release-attachment-stuff/

https://www.ohsoorganized.com/blog/let-go-of-things

https://medium.com/@createhappymeditations/letting-go-of-attachments-a-path-to-greater-happiness-and-intuition-a43d31f6b4fe

https://www.cubesmart.com/blog/your-space/letting-go-how-to-get-rid-of-emotional-attachments-to-items/

https://medium.com/the-pinnacle-digest/the-secret-emotional-world-of-everyday-objects-why-were-attached-to-the-ordinary-8710993eb195

https://ed.ted.com/lessons/why-are-we-so-attached-to-our-things-christian-jarrett