Huom: Nauhoitusten jälkeen ilmeni, että studiossa kaikki mikit eivät toimineet kunnolla, millä on jossakin määrin vaikutusta tämän jakson äänenlaatuun.

Metsät ovat meille elintärkeitä. Mutta hoidammeko metsiämme niin, että ne sitovat hiilidioksidia ja säilyvät monimuotoisina?

Keskusteluun metsien roolista ekokriisissä liittyy luonnonsuojelubiologi Panu Halme ja Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.

Tutkijoiden hätähuudoista huolimatta jotkut ihmiset kieltävät ilmastonmuutoksen tai vähättelevät sitä. Vieläkin tyypillisempää vaikuttaa olevan toimettomuus - katsomme sivusta, kuinka ilmastokriisi etenee, vaikka tunnemme sen vaikutukset jo omassakin elämässämme.

Miksi näin on? Eikö ilmastonmuutos huoletakaan meitä?

Keskusteluun ilmastonmuutoksen kieltämisestä ja välttelystä liittyy ilmastonmuutoksen psykologian tutkija Kirsti Jylhä Tulevaisuudentutkimusinstituutista.

Yhteisjakso Vegaaneista tykkään -podcastin kanssa: Voisiko eläinten oikeuksien kunnioittaminen olla yksi avain ilmastokriisin ratkaisemiseksi? Eläinperäinen tuotanto on yksi ilmastoa eniten kuumentavista päästölähteista, mutta silti siihen syydetään valtavia tukisummia.

Miksi jatkamme eläintuotantoa, vaikka tiedämme sen haitoista niin luonnolle kuin ilmastollekin? Miksi eläinten oikeudet sivuutetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Marin ja Amin kanssa keskustelemassa Pavel Tahkovuori Viral Vegans -järjestöstä.

Vegaaneista tykkään -podcast

Kuntavaalit ovat takana, ja uudet valtuutetut astuvat tehtäviinsä. Mutta mitä kunnissa oikeastaan tehdään ilmastokriisin torjumiseksi?

Tässä jaksossa pureudumme siihen, millaisia konkreettisia ilmastotoimia kunnissa on jo toteutettu ja mitä seuraavaksi on luvassa. Keskustelemme helsinkiläisen Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetun ja kansanedustajan Mai Kivelän sekä kouvolalaisen SDP:n kaupunginvaltuutetun ja päiväkodin johtajan Sanna Jacksenin kanssa siitä, kuinka kunnat voivat vaikuttaa päästöihin esimerkiksi liikenteen, energiantuotannon ja ruokapalveluiden kautta.

Lue lisää Puolet parempaa -aloitteesta

Startup-yritysten innovaatiohauduttamoissa kypsyy parhaillaan muun muassa keinolihaa, soleiinia ja bioreaktorissa valmistettavaa munanvalkuaista.

Ruoantuotannon tulevaisuudesta keskustelemme Viikki Food Design Factoryn manageri Laura Forsmanin sekä Nordic Foodtech VC:n perustajaosakkaan Lauri Reuterin kanssa.

Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. ⁠⁠⁠⁠Lataa sovellus⁠⁠⁠⁠ ja pelastele menemään!

Jopa kolmasosa tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiruoaksi maailmanlaajuisesti. Ihmisen aiheuttamat kasvihuone-kaasupäästöt vähenisivät peräti 8-10 prosenttia, jos ruokahävikkiä ei olisi lainkaan.

Tässä jaksossa pureudumme siihen, miksi ruokaa päätyy hävikiksi ja millaisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia sillä on. Vieraina studiossa ovat Luonnonvarakeskuksen tutkija Hanna Hartikainen ja hävikkisovellus ResQ Clubin toimitusjohtaja Sebastian Wikström.

Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. ⁠⁠⁠⁠Lataa sovellus⁠⁠⁠⁠ ja pelastele menemään!

Moni maatalousyrittäjä vastustaa ilmastotoimia, vaikka ilmastokriisi kurittaa ensimmäisten joukossa juuri maataloutta. Matkailuyrittäjät puolestaan haaveilevat lentoturisteista, vaikka jokainen lentomatka vaikuttaa negatiivisesti myös Suomen luontoon ja esimerkiksi tekee talvista lumettomia.

Näistä ilmastoparadokseista keskustelevat puutarhaviljelijänäkin työskennellyt luomuruokayrittäjä Janne Länsipuro sekä matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen.

Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. ⁠⁠⁠Lataa sovellus⁠⁠⁠ ja pelastele menemään!

Ilmastokriisi tuo mukanaan ennennäkemättömiä kuluja, jotka lankeavat yhteiskuntien, ihmisten ja yritysten maksettavaksi.

Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ympäristöhaittojen aiheuttamat kustannukset ovat kuusi kertaa suuremmat kuin ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen. Äärisääilmiöiden ja muiden haittavaikutusten aiheuttamat tuhot tulevat selvityksen mukaan aiheuttamaan 35,6 biljoonan euron vuotuiset tulonmenetykset vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastokriisin järkälemäisistä kustannuksista keskustelevat Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä ja EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.

Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. ⁠⁠Lataa sovellus⁠⁠ ja pelastele menemään!

Lisätietoja jakson aiheesta:

• Ylen artikkeli, jossa avataan mm. Adrien Bilalin ja Diego R. Känzigin tekemää tutkimusta
• The Guardianin artikkeli, joka pureutuu Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen ilmastokriisin kustannuksista
• World Economic Forum: Climate change is costing the world $16 million per hour
• The Guardian: Global economy could face 50% loss in GDP between 2070 and 2090 from climate shocks, say actuaries

Keskusteluun toivosta liittyvät Amin ja Marin kanssa tieteen akateemikko Markku Kulmala ja Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtaja Ilari Sääksjärvi.

Jaksossa tehdään katsaus siihen, mikä on tilanne tällä hetkellä, kuinka kelkka käännetään mahdollisimman nopeasti ja onko ihmiskunnan vielä mahdollista tehdä käänne parempaan ilmastokriisin ja luontokadon suhteen.

Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. ⁠Lataa sovellus⁠ ja pelastele menemään!

Kaikesta saatavilla olevasta tiedosta ja tutkijoiden jo pitkään jatkuneista varoituksista huolimatta jatkamme kuluttamista entiseen tapaan. Keskivertosuomalainen esimerkiksi ostaa 38 vaatetta vuodessa, ja kiinalaiset halpakaupat ovat nousseet suomalaistenkin keskuudessa suosituimmiksi verkkokaupoiksi.

Kulutustutkija Terhi-Anna Wilska pohtii Amin ja Marin kanssa, miksi jatkamme ylikulutusta, mikä vaikuttaa kulutustottumuksiimme ja kuinka niitä voisi muuttaa.

Tämän jakson sponsori ResQ Club taistelee ruokahävikkiä vastaan. ResQ Club -sovelluksen kautta voit pelastaa kahviloiden, ravintoloiden ja tukkujen tuotteita päätymästä hävikkiin. Lataa sovellus ja pelastele menemään!