Vammaisille henkilöille annetaan harvoja mahdollisuuksia päästä yhteiskunnallisten keskustelujen äärelle, ja ilmastokriisiin liittyvä päätöksenteko ja politiikka eivät valitettavasti ole poikkeus. Miten vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuvat tällä hetkellä globaalisti ja Suomessa? Miten vammaisuus liittyy kestävään kehitykseen ja ilmastokriisiin? Miten yhteiskuntamme vahvistavat ennakkoluuloja ja asenteita vammaisista henkilöistä, ja miten pystymme muuttamaan niitä?

Jaksossa keskustelemme yleisesti vammaisten henkilöiden asemasta sekä vammaisuuden ja ilmastokriisin kytköksistä.

Anni on yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija, joka työskentelee Riesa Consultative Oy:ssa esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden eteen. Annilla on pitkä kokemus myös yhdenvertaisuuden edistämisestä valtionhallinnossa.

Ilmastoahdistus? Kognitiivinen dissonanssi? Ylisukupolvinen ahdistus? Opittu avuttomuus? Kuten alustuksesta voinee päätellä, tällä kertaa tarkastellaan ilmastokriisiä ihmisen korvien välin kautta, psykologian tulkintamalleja hyödyntäen.

Vaikka jaksossa saatetaan käyttää raskaan kuuloista tieteellistä käsitteistöä, on sen tarkoitus olla hyvin käytännönläheinen. Jakson on tarkoitus tarjota meille psykologisia työkaluja käsitellä ilmastokriisiä kaikessa pelottavuudessaan.

Dosentti Panu Pihkala on johtava suomalainen asiantuntija ympäristöahdistukseen liittyvässä tutkimuksessa. Hän tekee monitieteellistä ympäristötutkimusta Helsingin yliopistossa ja ohjaa erilaisia käytännön työpajoja. Pihkalan tietokirja Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (2017) herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Kansanvalistusseura myönsi hänelle vuonna 2018 kansallisen Sivistyspalkinnon hänen ansioistaan ympäristöahdistuksen käsittelijänä. Pihkalan uusin tietokirja, Mieli maassa? Ympäristötunteet, ilmestyi lokakuussa 2019. Pihkala on toiminut asiantuntijana monissa ympäristöahdistukseen liittyvissä hankkeissa sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Ilmastokriisin ympärillä pyöritään tyypillisesti poliittisista, taloudellisista sekä tieteellisistä perspektiiveistä. Mitä taide voi tuoda tähän lisää tavalla mikä ei muuten ole saavutettavissa? Kuinka taide toimii yhteisöllisenä kokemuksena ja yhteiskunnallisen mielikuvituksen kanavana? Kuinka vedämme rajan taiteen ja kaupallisen tuotteen välillä? Mitä kaikkea taiteesta ylipäätään kannattaa sanoa?

Lydia Lehtola eli Lyyti on lauluntekijä ja kirjoittaja, joka raivaa tilaa muutokselle, lohdulle ja kukoistukselle. Esikoisalbumi Meitä ei ole kutsuttu ilmestyi alkuvuodesta 2020, ja keräsi innostuneen vastaanoton niin keikkayleisöiltä kuin kriitikoilta. Tällä hetkellä Lehtola kirjoittaa kirjallisuudentutkimuksen gradua ja viimeistelee toista albumiaan, joka ilmestyy syksyllä 2021.

Pauliina Haasjoki on palkittu runoilija ja filosofian tohtori.

Suora vaikuttaminen käsitteenä herättää tunteita, mutta mistä siinä todella on kysymys kun heitetään ensireaktiot syrjään? Entä miksi väkivallattomuus suoraa vaikuttamista ohjaavana periaatteena on paitsi jalo myös taktisesti kannattava? Miten suora vaikuttaminen eroaa kansalaistottelemattomuudesta?

Teemu Vaarakallio on vapaa kirjoittaja ja kansalaisaktivisti. Hän on toimittanut suomalaista ympäristöliikettä ja sen muutosfilosofiaa käsittelevän kollektiiviteoksen Viimeinen siirto – suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään. S&S:n kustantama teos ilmestyy torstaina 29.4.

https://kustantamo.sets.fi/kirja/viimeinen-siirto/

Kolonialismin historia ja rasistiset järjestelmät värittävät ilmastokriisiä ja sitä käsittelevää keskustelua enemmän kuin kuvittelemme. Miten rasismi siis näkyy ilmastotoimissa? Miten ilmastokriisin torjunnassa voi toimia antirasistisesti? Entä mitä edes on antirasismi?

Käsittelemme jaksossa monipuolisesti ilmastokriisin ja antirasismin kytköksiä sekä yleisesti antirasismia ja valtasuhteita.

Ajak on memejä rakastava milleniaali, joka tykkää tanssia töissä ja vapaa-ajalla. Hän toimi 2020 Fem-R:n puheenjohtajana.

Elokapina, Climate Move, Fridays For Future..mistä nämä yhtäkkiä putkahtivat? Ennen kaikkea, mihin näitä uusia toimijoita tarvitaan? Eivätkö perinteiset toimijat ja muodolliset järjestöt riitä ratkaisemaan ilmastokriisiä tolkulla, rodilla ja järjestyksellä?

Ei, eivät riitä. Uusi aika vaatii uudenlaisia toiminnan muotoja, joista eräs tehokkaimmista on verkostomainen, itseohjautuva toiminta. Tässä jaksossa pääset kuulemaan tarkemmin miten ne toimivat käytännössä ja millaisia etuja tällaisella toiminnan muodolla on.

Vieraiksi Elokapinaa edustamaan valikoitui Anton Keskinen ja Fridays For Futuresia Laura Sirola.

Anton Keskinen on kansalainen, joka on kapinassa Suomen hallintoa vastaan. Anton on opiskellut kulttuureja, filosofiaa, vastarintaa ja yhteiskunnan radikaalia muuttamista.

Laura Sirola on ammatiltaan ohjelmistokehittäjä, mutta ryhtyi ilmastoaktivistiksi auttaakseen nostamaan ilmastotoimia yksilöteoista järjestelmätasolle.

Fridays For Future on kansainvälinen nuorten ilmastolakkoliike, joka on järjestänyt tuhansia mielenosoituksia ympäri maailmaa ja vaatii päättäjiä kuuntelemaan tiedettä.

Media on pullollaan vinkkejä kierrättämiseen ja oman hiilijalanjäljen pienentämiseen, mutta missä viipyvät samanlaiset vaatimukset vallanpitäjille? Poliittiset tahot ja yritykset ajavat ilmastokriisiin johtavia päätöksiä samalla, kun yksilöt ahdistuvat suhteellisen pienistä teoistaan. Miten siirrämme huomiomme yksilöstä vallanpitäjiin?

Ilmastokriisilinjan avausjakson vieraana on psykologian tohtori ja ilmastoaktivisti Kia Aarnio.

Lisää hänen ajatuksistaan voit lukea esimerkiksi tästä artikkelista: https://yle.fi/uutiset/3-11527222