Jarkko Tontti

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui sosiologi, VTT, Linda Hart.

Keskustelimme Lindan kanssa biologisesta sukupuolesta (sex) ja sukupuoli-identiteetistä tai koetusta sukupuolesta (gender) liittyen erityisesti englanninkielisen maailman viimeaikaisiin keskusteluihin ja kohuihin. Suomessakin on huomattu kirjailija J. K. Rowlingiin kohdistuneet syytökset ’transfobiasta’. Mutta ainakaan vielä en ole Suomessa huomannut juuri mitään filosofi Kathleen Stockin tapauksesta. Hän on, tai oli, Sussexin yliopiston filosofian professori ja lisäksi aktiivinen feministi ja lesbo. Stock on puolustanut näkökulmaa, jonka mukaan biologista sukupuolta ei voida noin vain sivuuttaa, sillä on merkittävä rooli ihmisenä olemisessa. Tämän näkemyksensä takia Stockia on syytetty ’transfobiasta’. Häneen kohdistui työyhteisössä painostusta, lähes koulukiusaamismaista häiriköintiä, johon hän lopulta uupui ja erosi.

Britanniassa onkin herättänyt laajaa huomiota ns. gender-kriittisyys. Mediassa on haastateltu lesbonaisia, jotka ovat kertoneet painostuksesta hyväksyä transnaisia kumppaneiksi vastoin heidän omaa tahtoaan. Näitä naisia on syytetty jopa ’seksuaalisesta rasismista’. Mitä on gender-kriittisyys? Entä miksi jotkut biologit eivät uskalla enää puhua julkisuudessa sukupuolesta ollenkaan? Pitääkö olla olemassa tiloja, joihin pääsevät vain biologiset naiset vai onko se syrjintää? Entä transnaiset ja urheilu? Myös tämä aihe on nostattanut kiivaita keskusteluja. Laajemmassa katsannossa kyse on feminismin tulevaisuudesta yleensä.

Minulle selvisi keskustelun kuluessa monia asioita. Ymmärsin, että tässäkään asiakokonaisuudessa maailma ei ole mustavalkoinen vaan harmaalla maalataan harmaalle. Ihmettelin myös termiä ’female penis’, johon olen törmännyt. Mikä se on?

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen.

Antti on kirjoittanut muun muassa hyvinvoinnista, onnellisuudesta, moraalisista tunteista, rangaistuksen teoriasta ja eriarvoisuudesta.

Miten jääkiekkovalmentajan pojasta tuli filosofi? Mikä on filosofin rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa? Voiko moraalifilosofilta kysyä onko tämä tai tuo asia oikein vai väärin? Miksi tutkijat vastaavat usein vain ”jyrkkä ehkä”?

Juuri nyt ajankohtainen kysymys ovat rokotukset. Miten pitäisi suhtautua ihmisiin, jotka kieltäytyvät rokotuksista? Pitäisikö rokottamattoman maksaa itse hoitonsa, jos hän sairastuu?

Suomalaiset ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä onnellisuustutkimuksissa. Monesta tämä tuntuu oudolta. Miksi? Ja mitä se onnellisuus oikeastaan on?

Entä eriarvoisuus ja tuloerot? Onko Suomessa liian vähän rikkaita? Miten identiteettipolitiikka ja tunnustuksen penääminen omalle viiteryhmälle liittyvät yhdenvertaisuuteen? Ovatko kiintiöt oikeutettuja vai ovatko ne syrjintää?

Mitä sanottavaa filosofilla on netin tiedollisista kuplista ja kaikukammioista?

Ja mitä tapahtui ilmaisunvapaudelle, miksi sen puolustajat ovat kaikonneet ja vallalla ovat loukkaantumisen kulttuuri ja vihapuhehysteria? Jakaantuvatko ihmiset hyviksiin ja pahiksiin?

Keskustelussa vilahtivat myös filosofit Hans-Georg Gadamer ja Jacques Derrida - suopeuden periaate vs. nyrpeyden ja epäluulon periaate somekeskusteluissa.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui valtiosihteeri ja SDP-poliitikko Pilvi Torsti. Pilvi on ollut tärkeässä roolissa oppivelvollisuusikärajan nostamisessa  18-vuoteen. Onko se yksiselitteisesti hyvä asia? Kritiikkiäkin asiasta  on esitetty. Entä sukupuolittunut työelämä, koulumaailmassa ja muualla?  Mitä mieltä siitä pitäisi olla?

Ja tietysti puhuimme siitä, miten Pilvistä tuli Pilvi. Sitä kautta päädyimme karjalaiseen sukutaustaan ja evakkouteen. Pohdimme historian jälkiä ja traumoja, niin Suomessa kuin Balkanillakin, joka on Torstille tuttu pitkältä ajalta.

Entä politiikka ja demarius? Nykyisen SDP:n kannatus on selvästi alempi kuin Paavo Lipposen aikana 1990-luvulla. Äskettäin Saksassa SPD voitti Olaf Scholzin johdolla. Miksi? Muutama vuosi sitten Britanniassa Jeremy Corbynin Labour kärsi sen sijaan murskaavan tappion. Miksi? Olisiko molemmissa  taustalla se, mitä suomalainen sosialidemokraatti Väinö Tanner sanoi: ”Ei kannata lähteä huutokauppaan kommunistien kanssa, ne tarjoavat aina enemmän”. Jarkko antaa demaripääministeri Sanna Marinille tunnustusta – Tampereen Ilveksen kannattajassa täytyy olla jotain hyvää.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui opettaja ja kolumnisti Arno Kotro.

Arno muisteli lapsuuttaan, nuoruuttaan ja opiskeluvuosiaan Helsingin Kruununhaassa. Keskustelimme muun muassa koulumaailmasta, miesten tasa-arvosta, runoudesta ja Arnon salanimikolumneista. Arno paljastaa, miten syntyi yksi viime vuosikymmenten parhaiten myyneistä  runokokoelmista ja miten se päätyi kustannettavaksi.

Arno kaipasi kouluihin sivistysihanteita ketteryyden sijaan, ja siinä ohessa Jarkko sai kuulla olevansa sivistysporvari. Missä vaiheessa koulua pitää nuoren erikoistua? Miksi varsinkin poikien lukutaito on heikentynyt rajusti? Onko sillä väliä? Onko luokkayhteiskunta tämän takia palaamassa? Entä minne katosivat kirjahyllyt? Johtuuko poikien lukutaidon romahdus kirjamaailman naisvaltaisuudesta? Helsingin Sanomat esimerkiksi on linjannut, että tärkeintä on saada naisten tarinoita kuuluville ja sillä perusteella valitaan myös arvosteltavat kirjat. Tarvittaisiinko lisää miesopettajia? Vai ovatko miehet lähtökohtaisesti pahiksia, kuten ajan henki meille kertoo? Mediakritiikkiä tasa-arvokysymyksistä pohdimme myös. Ihmettelimme punavihreiden toimittajien tapaa kehystää tasa-arvokysymykset ja maailma yleensä. Sedät äimistelivät kaksoisstandardeja, miehiä saa ja oikeastaakin pitää vihata, muiden ryhmien suhteen on vallalla herkkä loukkaantumiskulttuuri.

Lopuksi palasimme kouluun ja tuumiskelimme elämänkatsomustiedon ja  uskonnon opetuksen kummallista tilannetta – ja mitä sille voisi tehdä.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin syksyn ensimmäiseksi vieraaksi saapui toimittaja, tietokirjailija ja valtiotieteen tohtori Kalle Haatanen. Hänet tunnetaan YLEn radio-ohjelmastaan, mutta nyt päästetään Kalle ääneen Kallena.

Pitkäveteisyys, arjen runottomuus ja kuolema. Näistäkin puhuimme. Niiden lisäksi muun muassa koronasta, Trumpista, oikeistosta ja vasemmistosta, liberalismista ja identiteettipolitiikasta ja monesta muusta asiasta. Uutisten seuraamisen pakkomielteisyydestä myös. Lopulta pääsimme ironiaan. Sitä huomasimme kaipaavamme nykyajassa, joka on täynnä oikeassaolemista.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin kesävieraaksi saapui latinan lehtori emerita, tietokirjailija ja kääntäjä Maija-Leena Kallela. Hän on osallistunut useiden latinan kielen oppikirjojen tekemiseen ja ollut suomentamassa muun muassa Titus Liviuksen, Senecan ja Petrarcan teoksia.

Mitä sanottavaa klassikoilla on 2000-luvun ihmiselle? Miksi ne ovat aina ajankohtaisia vai ovatko? Mitä mieltä Senecasta oli Suomen sodanaikainen pääministeri Edwin Linkomies, joka kirjoitti väitöskirjansakin latinaksi? Minkälainen maailma olisi, jos Hannibal norsuineen olisikin voittanut roomalaiset? Kertovatko Vergiliuksen runot enemmän ihmisenä olemisesta kuin ensilukemalta ehkä vaikuttaa?

Jarkko kertoo myös tuntevansa suurta sympatiaa Francesco Petrarcaa kohtaan, koska tämän  isä painosti nuoren miehen opiskelemaan juridiikkaa, vaikka Francescoa kiinnosti enemmän kirjallisuus.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Sanna Nyqvist. Hän on kirjoittanut kirjallisista väärennöksistä ja plagiaateista ja tuntee erinomaisesti Nobelin kirjallisuuspalkinnon historian.

Miksi plagiaattikohuja syntyy tieteessä ja taiteessa koko ajan? Ensimmäiset plagiaattisyytökset singottiin jo antiikissa. Takavuosien yleiseurooppalainen bestseller Ossianin laulut esiteltiin skotlantilaisena kansanrunoutena, mutta runoilija James Macpherson olikin kirjoittanut sen itse. Lukijat eivät välittäneet, teoksesta pidettiin silti. Sepittikö Elias Lönnrot Kalevalan samaa menestyskirjallisuuden mallia toistaen?

Jarkko inhoaa Nobelia ja muitakin kirjallisuuspalkintoja. Miksi ihmeessä? Sanna kertoo Nobelin palkinnon taustoja ja historiaa. Muistelemme muun muassa Jean-Claude Arnault -skandaalia. Akatemian jäsenen Alma Frostensonin puoliso oli vuosikymmenten ajan syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja raiskauksiin Ruotsin kulttuuripiireissä. Akatemian jäsenistä monet suojelivat ja puolustelivat häntä loppuun saakka. Koko instituution loppu oli lähellä.

Entä saiko F. E. Sillanpää Nobelinsa vain sen takia, että koko maailma sympatisoi Suomea syksyllä 1939? Juhani Aho oli pitkään varteenotettava ehdokas. Hänen palkintonsa jäi saamatta poliittisista syistä, mutta mitä nämä olivat?

https://jarkkotontti.net/

Kansanedustaja Juhana Vartiainen on parhaillaan ehdokkaana vuoden 2021 kuntavaaleissa ja samalla ehdolla Helsingin pormestariksi.

Politiikastakin puhumme, mutta enemmän kirjallisuudesta ja filosofiasta – ja Juhanasta noin yleensä. Mitä tapahtui Vartiaisten kotona, kun sinne vuonna 1968 kiiri tieto Neuvostoliiton panssarien vyörymisestä Tšekkoslovakiaan? Ja miten siihen reagoi kymmenvuotias Juhana?

Paljastuu, että ekonomistina tunnettu Vartiainen onkin kaappifilosofi. Laajat ja perusteelliset yliopisto-opinnot 1970- ja 1980-luvuilla sisälsivät runsaasti teoreettista ja käytännöllistä filosofiaa ja myös muita aineita.

Vartiainen tunnetaan Proust-harrastajana. Mutta tuumimme kirjallisuutta laajemminkin. Kadonneen ajan etsijän lisäksi Vartiaisesta kuoriutuu Homeroksen, W. G. Sebaldin ja Moby Dickin fanittaja. Runoilijoista Vartiainen nostaa esiin Inger Christensenin, Celanin ja Rilken.

Politiikan suhteen tähtäämme Ranskaan. Mistä löytyisi Suomen Emmanuel Macron? Filosofitaustainen presidentti pyyhkäisi Ranskan politiikan kentän kerralla uusiksi muutama vuosi sitten.

Entä mitä yhteistä on kristittyjen munkkien itse-flagellaatiolla eli itseruoskinnalla ja ilmastonmuutoksella?

Vartinen paljastaa myös, miksi siirtyi sosiaalidemokraateista Kokoomukseen ja mitä Suomessa pitäisi tehdä, että meistä tulisi enemmän Ruotsin kaltainen maa.

https://jarkkotontti.net/

Pekka Sauri on psykologi ja filosofian tohtori, entinen apulaiskaupunginjohtaja, entinen työelämäprofessori, entinen vihreä poliitikko - ja ehkä pian taas poliitikko. Monien yllätykseksi keväällä 2021 Pekka Sauri on jälleen ehdolla kuntavaaleissa.

Jaksossa käydään läpi muun muassa legendaarinen Yölinja-ohjelma, vihreän liikkeen syntyvaiheet ja Saurin autofiktiivinen romaani Parempaa kuin seksi. Aloittiko se nykyisen autofiktiivisten romaanien tsunamin? Entä mieltä pitäisi olla Jürgen Habermasin ja Jacques Derridan ajatusten poliittisista vaikutuksista?

Jarkko Tontti on tunnetusti entinen vihreä, joka on kovin sanoin kritisoinut vihreitä. Onko nyky-vihreät aivan eri asia kuin Saurin kauan sitten perustama puolue, joka silloin osittain korvasi Suomen puoluekartalta yhä puuttuvan liberaalidemokraattisen puolueen? Ovatko punavihreät uustaistolaiset vallanneet Vihreät?

Jarkko Tontti kysyy, Pekka Sauri vastaa.