Oletko joskus kokenut Raamatun hämmentäväksi, kun sieltä löytyy niin paljon käskyjä, kehoituksia ja ohjeita – ja myös asioita, jotka tuntuvat olevan ristiriidassa toistensa kanssa. Minulle ainakin tuli joskus aiemmin sellainen olo, että mitä tässä nyt sitten pitäisi – tehdäkö vai olla tekemättä: tullako vai mennäkö?

Pitkänäperjantaina muistellaan Jeesuksen ristikuolemaa. Jeesus huusi juuri ennen kuolemaansa meille sanoman, joka on niin paljon enemmän kuin vain tuo yksi lause. Pääsiäisen tapahtumat muuttivat ihmiskunnan historian ja uskovilla on etuoikeus olla mukana Jumalan suuressa suunnitelmassa.

Kristittyjen yhteisöjä on monennäköisiä ja kokoisia. Maailma on pienentynyt mm. internetin vuoksi, tietoa ja tarjontaa riittää, niin hyvässä kuin pahassa.

Meidän ei ole tarpeen eikä syytä tässä pimeässä ajassa alkaa kiistelemään oikeasta ja väärästä, opista tai muotomenoista, kun ilosanoman kertominen olisi se suurin tavoite. Tärkeää olisi se, että jokainen Jeesukseen uskova löytäisi hengellisen perheensä jostain kristittyjen yhteisöstä. Ja että me kunnioittaisimme toisiamme - olisimme kaikki yhtä, kuten Jeesus opettaa.

Mutta mitä Jeesus sanoo seurakunnille: mitä asioita Hän nostaa esiin kirjeissään kristittyjen yhteisöille?

Olen niin häkeltynyt ja innostunut Jumalan toiminnasta viime aikoina, että koen nyt pakottavaa tarvetta jakaa tämän sydämeni palon teille.

HUA = Heard, Understood, Acknowledged

eli kuultu, ymmärretty, vastattu

Ketä sinä inhimillisesti muistutat? Oletko tyytymätön siihen, millainen olet? Uskovana haluamme olla enemmän Jeesuksen kaltaisia, mutta usein koemme olevamme niin kaukana siitä. Miten saisimme vapauden olla sellaisia, millaiseksi Jumala meidät tarkoitti ja mitä se edes oikeastaan on?

Oletteko huomanneet, että niiden ihmisten seurassa, jotka todella elävät Jumalan tuntemisessa, vahvassa luottamuksessa ja syvässä uskon levossa, voi olla aika mielenkiintoista olla? :)

Toisaalta se on helppoa, kun siinä läheisessä yhteydessä meillä on tietynlainen yli ymmärryksen menevä rauha ja pelottomuus.

Toisaalta elämä voi olla täynnä yllättäviä liikkuja ja silloin helposti tekee ympärillään olevien ihmisten elämän vähän epämukavaksi!

Ei-uskovien elämässä Raamatussa synniksi mainitut asiat ovat nykyään kovin ilmeisiä - eikä se enää paljon ketään hetkauta.

Mutta hyvin monet Jeesukseen uskovatkin kamppailevat erilaisten heitä sitovien ja alas painavien asioiden kanssa, usein kovastikin.

Miksi emme Jeesukseen uskovinakaan aina vapaudu? Mikä estää?

Ja miksi näemme niin paljon uskovia, jotka synti vie uudelleen mukanaan tai jotka eivät vapaudu koko elämänsä aikana?

It takes God's presence and faith to give us eyes and the ability to see into the invisible Kingdom of God.

Let's explore a little, what exactly is this about and what does it mean for us?

Minulla on ollut hetkiä, jolloin epäilen Jumalan ajoitusta. Rehellisesti sanottuna, joskus mietin, miten Jumala voisi muka onnistua niin täydellisesti suunnittelemaan asioita ja tapahtumia, kuten väitetään. On ollut aikoja, jolloin Raamatun lupaukset ovat tuntuneet utopialta. Mutta olen oppinut, että ihmiset ja tapahtumat kohtaavat yliluonnollisella tavalla niiden kohdalla, joilla on luottamus Jumalaan.

Yksi merkittävimmistä asioista, jonka syntiinlankeemus on ihmisten elämään tuonut, on pelko. Pelko ilmenee monin, yllättävinkin tavoin. Se on kuitenkin voitettavissa ja pelon ei tarvitse antaa jyrätä. Mistä tuo pelko kumpuaa ja kuinka paljon se hallitsee sinun elämääsi ja ympärilläsi olevien ihmisten elämää? Lähdetään tarkastelemaan pelon olemusta ja alkuperää sekä sitä, kuinka pelko katoaa.