Harri Sieppi on kulkenut poikkeuksellisen matkan vaatimattomista oloista menestyneeksi yrittäjäksi ja

pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi.

Ensimmäisiä uravalintoja oli päättää, mennäkö paremmin palkatun työn vai innostavalta vaikuttavan työilmapiirin

ja hyvän esihenkilön perässä. Harri valitsi jälkimmäisen, sillä hän uskoi sen auttavan häntä kasvamaan.

Ja kasvun paikkoja on tullut eteen. Epävarmuutta, mistä löytyy uskottavuus nuorelle johtajalle. Sinnikkyyttä

heittää noppaa niin kauan, kunnes onni osuu kohdalle. Rohkeutta kapinoida normeja vastaan.

Nuorena hän sai itsensä kiinni miettimästä, pitäisikö laittaa puku päälle vaikuttaakseen uskottavammalta

johtajalta häntä kokeneempien tiimiläisten tai asiakkaiden edessä. Sekin haaste on selätetty, ja nykyään Harri ei

välitä titteleistä. Hän on haastanut johtajarooliin liittyviä normeja myös pukeutumisessa ja viestinnässä, jopa niin

pitkälle, että kantoi kerran titteliä Sedimented Organizational Fat – muistutuksena siitä, että johtajan tärkein

tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi.

Millainen tyyppi uskaltaa perustaa yrityksen silloin, kun esikoinen on pian syntymäisillään? Miten paljon omaan

ideaan on uskottava? Miltä tuntuu pelata bisnespeliä omilla ja muiden rahoilla?

Jaksossa puhutaan reiluuden ja vaativuuden välisestä tasapainosta ja pohditaan, katoaako riittämättömyyden

tunne menestyksen myötä. Onko kukaan johtaja seilannut vain myötätuulissa?

Mitä tapahtuu johtajalle, joka ei johda itseään? Ilona Ylinampa on yksi suomalaisen teknologia- ja IT-alan näkyvimmistä johtajista, vakiokasvona sadan vaikuttajan listoilla, vuoden myyntijohtajana palkittu ja hallitusammattilainen.

Mutta tässä podcastissa ei puhuta tästä listasta vaan ihmisestä näiden saavutusten takana.

Ilona on sovittanut johtamistyön osaksi muuta elämään itselleen sopivalla tavalla. Hän ei pidä ylpeilyn aiheena sitä, miten vähän nukutaan tai miten kiire on. Elämänhallinta nimittäin on johtajalle tärkeä taito ja toimii myös esimerkkinä muille. Millaista esimerkkiä me johtajat näytämme muulle organisaatiolle ja niille, jotka haaveilevat johtajan työstä?

Ilonan ura on kulkenut finanssikriisin epävarmoista työnhakuvuosista kasvuyritysten vauhdikkaaseen maailmaan ja sieltä globaaliin korporaatioon. Matkalla hän on joutunut opettelemaan yhden johtajuuden vaikeimmista taidoista: päästämään irti. Kun yritys kasvaa niin nopeasti, ettei kaikkia enää tunne nimeltä, johtajan on uskottava ihmisiinsä.

Ilona puhuu myös siitä, miten johtaja tekee muutosta kestävästi: riittävän nopeasti, jotta tuloksia syntyy, mutta riittävän hitaasti, jotta organisaatio pysyy mukana. Entä miten pidetään kiinni inhimillisyydestä silloin, kun makrotalous, kvartaalit ja numeropaineet painavat päälle?

Voiko olla johtaja ilman alaisia?

Johtajana Ihminen -podcastin tämänkertainen vieras on Jaajo Linnonmaa. Mediapersoona, sarjayrittäjä ja visionääri, jonka ura on rakentunut tarttumalla asioihin ennen kuin on ollut valmis. Mutta mitä johtajuus oikeastaan on, jos sitä ei määritä titteli tai organisaatiokaavio?

Jaksossa Jaajo kertoo, miten lähes kahden vuosikymmenen aikana Suomen kuunnelluimman radio-ohjelman ytimessä syntyi tapa johtaa ilman virallista asemaa. Pitämällä energia korkealla, ottamalla vastuu vaikeista hetkistä ja rakentamalla ympäristö, jossa ihmiset uskaltavat olla omia itsejään.

Jaksossa puhutaan myös mm. siitä, miten talentit tunnistaa ennen kuin he ovat valmiita ja miksi hyvä idea tarvitsee rinnalleen myös ihmisiä, jotka osaavat rakentaa siitä liiketoimintaa. Jaajo myös kertoo näkemyksiään ja kokemuksiaan siitä, miksi parhaat ideat syntyvät usein siellä, missä kukaan ei odota sinun olevan. 

Janne ja Jaajo keskustelevat rehellisesti myös energiansaannista ihmissuhteiden kautta sekä menestyksen muuttuneesta merkityksestä.

Miksi pörssiyhtiöiden johtajiin liittyy edelleen jonkinlainen “keijupöly”?

Johtajana Ihminen -podcastin vieraana on Samu Konttinen – kansainvälisen teknologia- ja liiketoimintakentän johtaja, joka on nähnyt läheltä, miten helposti johtajuuteen liitetään myyttejä, rooleja ja odotuksia, joilla ei lopulta ole paljon tekemistä itse työn kanssa.

Jaksossa puretaan ajatusta siitä, miltä johtajuuden kuuluisi näyttää. Samu puhuu suoraan siitä, miten kokemus, intuitio ja epävarmuus kulkevat johtamisessa jatkuvasti rinnakkain – myös kaikkein korkeimmilla tasoilla.

Keskustelussa sukelletaan mm. siihen,mitä tapahtuu, jos intuitiolle ei anna tilaa ja miksi kokemus näkyy usein enemmän tunteena kuin datana. Janne ja Samu keskustelevat myös miten pörssiyhtiön johtamiseen liittyvä “keijupöly” hämärtää todellisuutta myös johtajien itsensä silmissä.

Samu avaa rehellisesti myös johtamisen yksinäisyyttä, vastuuta ja sitä, miten oma ajattelu on muuttunut vuosien aikana.

Mitä jää jäljelle, kun tittelit, status ja odotukset riisutaan pois?Ja kuinka paljon johtajuudessa on lopulta kyse uskalluksesta tehdä päätöksiä ilman täydellisiä vastauksia?

Mitä tapahtuu, kun kesken toimitusjohtajahaastattelun ymmärrät, ettet haluakaan tehtävää?

Tässä Johtajana Ihminen -podcastin jaksossa vieraana on Marjaana Toiminen. Liiketoimintajohtaja, muutoskonsultti ja tietokirjailija, joka on rakentanut työuransa rohkeiden valintojen ja uteliaisuuden varaan.

Marjaanan tarina haastaa perinteisen ajatuksen urasta suoraviivaisena nousuna. Hän kuvaa hetkeä, jossa pitkään kytenyt oivallus konkretisoituu yllättäen, ja pakottaa pysähtymään kysymään: mitä minä oikeasti haluan? 

Jaksossa puidaan mm. sitä mitä tapahtuu, kun ymmärrät, ettei titteli määritä arvoasi ja uskallat luopua roolista, jota muut odottavat. Janne ja Marjaana käsittelevät myös yrityskulttuurin rakentamista tyhjästä.

Marjaana puhuu rehellisesti myös omista virheistään johtajana. Ja siitä, miten niiden kautta syntyi halu rakentaa parempaa työyhteisöä.

Mitä jos ura ei olekaan tikapuut ylöspäin vaan maisema, jossa matkaa tehdään? Mitä omalle motivaatiolle tapahtuu, kun ymmärrät, että sinulla on aito oikeus valita?

Johtajana ihminen palaa uuden tuotantokauden parissa. Kauden ensimmäisessä jaksossa vieraana on Mikko Kärkkäinen. Mitä johtajuudesta oppii paineessa? Mikko on startup- ja scale-up -ammattilainen, entinen Ouran talousjohtaja ja johtaja, jonka ura on kulkenut huippuravintolan keittiöstä kansainvälisen kasvuyhtiön johtoryhmään.

Mikon tarina alkaa ympäristöstä, jossa johtaminen perustui pelkoon. Kokemus jätti jäljen, ja määritti pitkälle sen, millaiseksi johtajaksi hän ei halua tulla.

Jaksossa sukelletaan muun muassa siihen, mitä tapahtuu, kun rekrytointiin otetaan tietoisesti mukaan intuitio, ja miten Mikko kokee johtajan tärkeimmäksi tehtäväksi psykologisen turvallisuuden rakentamisen.

Mikko avaa rehellisesti myös epävarmuutta, päätöksenteon paineita ja sitä, miksi omien virheiden näkyväksi tekeminen voi olla yksi johtajan tärkeimmistä teoista.

Mitä johtajuudesta jää jäljelle, kun tittelit riisutaan? Ja mitä menestys oikeastaan tarkoittaa, kun sitä katsoo ihmisen, ei roolin kautta?

Onko alanvaihto rohkeaa riskinottoa vai työpaikanvaihto siinä missä muutkin? Pääomasijoittaja, toimitusjohtaja ja hallitusammattilainen Mia Sirkiä on vaihtanut kolmesti urallaan toimialaa: ensin korporaatiomaailmasta mainostoimistoon, sieltä pääomasijoittajaksi. 

Hypyt tuntemattomaan ovat saaneet Mian pohtimaan: mitä minä tuon pöydälle, kun kokemusta toimialalta ei välttämättä ole yhtä paljon kuin muilla? 

Häntä on vienyt eteenpäin uteliaisuus, mutta ehkä myös pahe nähdä aidan takana aina jotain vihreämpää. Mia tunnustaakin, että vaikeus keskittyä on kuljettanut hänet kerta toisensa perään täysiin uuteen. 

Mian ensimmäinen kasvun paikka johtajana oli kipeä. ”Johtaja ei voi olla kaikkien kaveri.” Hän sai ensimmäisen esihenkilötehtävänsä jo välivuotena. Miltä tuntui, kun keskustelu taukotilassa pysähtyi hänen saapuessaan paikalle eikä pikkujoulujen etkoille tullut kutsua? Miten pitää päänsä pystyssä ja jatkaa työtään, jos toiset ajattelevat, että olet tehtävässä joka olisi kuulunut ehkä heille? 

Mia kertoo myös tarinan siitä, miten työpöydän ääreen tullut tiimiläinen palautteineen sai hänet oivaltamaan jotain olennaista itsestään johtajana. Luotettavuus, rauhallisuus ja kyky ratkaista asiat ovat hänen vahvuuksiaan, mutta hän ei ei ehkä ole se empaattisin johtaja. ”Pitää olla aito siinä mitä on.”

Kaikkihan katuvat johtajana jotain, eikö? Jaksossa Mia paljastaa, että itse mieluusti eläisi uudestaan ne kohdat, joissa on pitänyt tarttua ikäviin asioihin. Jaksossa keskustellaan siitä, miksi on niin vaikea pyytää apua ja mitä oikeastaan tarkoittaa verkostoituminen. Mia jakaa myös oman vinkkinsä, miten ottaa oma paikkansa ja valmistautua kuumottavaan tilanteeseen. 

Nuorelle itselleen ja kaikille nuorille johtajille hänellä on tärkeä viesti: ”Ole johtaja, uskalla johtaa. Siihen tehtävään sinut on valittu.”

Tämän Johtajana ihminen -podcast-jakson vieraan kanssa paljastuu, että heikkoina hetkinä toimitusjohtajakin voi yhyttää itsensä miettimästä, mitä oikeastaan on saanut aikaiseksi.

Baronan toimitusjohtaja Lassi Määtän ura ei ole ollut lineaarista etenemistä tai nousua huipulle. Elämä on kuitenkin kuljettanut hänet upseeriopinnoista yhden Suomen suurimman työnantajan toimitusjohtajaksi.

Jaksossa Lassi kertoo siitä, miten hän on päätynyt useamman kerran tarkkailemaan omaa itseään suhteessa ympäristöön ja sen tarjoamaan tulevaisuuteen. Itsereflektio on pakottanut vastaamaan vaikeisiinkin kysymyksiin mutta myös auttanut pysymään uskollisena itselleen. Kasvua ovat siivittäneet uskallus muutokseen ja usko tulevaan.

Miksi nuori upseeri päätti opinto- ja asuntovelallisena maksaa sakot koulutuksen keskenjättämisestä hypätäkseen liike-elämään? Entä miksi reilu nelikymppinen menestyvässä roolissa toimiva johtaja jättäytyi kokonaan liike-elämästä pariksi vuodeksi? Lassin mukaan suunnanmuutokset ovat osuneet tilanteisiin, joissa aika on tullut täyteen. Mutta miten on, onko mittakin joskus täyttynyt?

Omiksi supervoimikseen työssä Lassi nostaa aitouden, suoraselkäisyyden ja inhimillisen kohtaamisen taidon. Ne ovat kuitenkin koetuksella ison yrityksen toimitusjohtajana, etenkin muutostilanteissa, jolloin päätökset koskettavat monien ihmisten elämää. Miten Lassi pitää kiinni periaatteistaan? Katuuko hän jotain?

Työt eivät Lassin mielestä kuulu sänkyyn, oli rooli mikä tahansa, eikä hyvää johtajuutta voi olla, jos johtaja itse ei voi hyvin. Jaksossa kuullaan, mitä Lassi lupasi itselleen palatessaan tauon jälkeen työelämään ja onko hän pystynyt pitämään lupauksistaan kiinni.

Lassi Määtän kasvun paikkojen äärellä puhutaan myös luottamuksesta, keskeneräisyyden sietämisestä ja sattuman vaikutuksesta menestykseen.

Sarjayrittäjä ja hallitusammattilainen Timo Lappi kuvaa itseään entiseksi jäyhäksi juristiksi, josta sattumien kautta kasvoi toimialoja disruptoiva kasvuyrittäjä.

Uraa on kirittänyt tietty kapinallisuus: jo nuorena juristina Timo pyristeli irti alan stereotypioista, löysäsi kravattia ja päätti päästää asiakkaat lähelleen. Myöhemmin hän on perustanut lakitoimisto Fondian sekä työterveysyhtiö Heltin, molemmat oman toimialansa logiikan ja konventioiden uudistajia.

Timon kasvutarina on rohkeiden päätösten sarja. Mutta onko rohkeus jossain vaiheessa mennyt holtittomuudeksi? Pysähdystekniikkana hän on käyttänyt raadollista testiä: jos nyt voittaisin lotossa, jatkaisinko sitä mitä olen tekemässä?

Kun Timo reilu kolmekymppisenä hyppäsi hyväpalkkaisesta asiantuntijatehtävästä Fondian perustajaksi, hän jätti taakseen turvallisen. Ammattitaitoinen työyhteisö, oma työhuone ja pienen kirjakaupan kokoinen konttorivälinevarasto vaihtuivat kouralliseen yhteen huoneeseen sullottuja ihmisiä, pariin läppäriin ja suuriin ajatuksiin. ”Tällä yrityksellä me tehdään parissa vuodessa kansainvälistä menestystä”, Timo ajatteli silloin. Miten kävi?

Keskustelussa Timo analysoi, millaisena ihmisenä hän palasi otettuaan 16 vuotta myöhemmin uudestaan toimitusjohtajapestin vastaan Fondiassa, nyt moninkertaisesti suuremmassa pörssiyhtiössä. Malttia on tullut lisää, vastuu painaa enemmän ja tehtävä tuntuu nyt draivaajan sijaan muiden palvelemiselta. Hän muistuttaa itseään siitä, että ongelmien ratkaiseminen on johtajan työtä, ei häiriötekijä. Hyvät uutiset pysyvät monesti piilossa, ellei niitä itse etsi.

Entä myöntääkö Timo olevansa ajokoirajohtaja, joka kovan työpäivän jälkeen optimoi äärimmilleen vielä vapaa-ajan, liikuntatottumukset ja ruokavalionkin? Jaksossa analysoidaan myös perheen, oman ajan sekä työn toisilleen voimaa antavaa symbioosia.

Timon tarinan yhteydessä keskustellaan rohkeudesta ottaa haastajan asenne, pelosta ja pelottomuudesta sekä siitä, miten johtaja kypsyy uransa varrella.

Millaisesta ihmisestä kasvaa kriisiyritysten muutosjohtaja? Ja miten hän selviää tuossa paineessa?

Tämän jakson vieraana on Lauri Ratia, teollisuusneuvos, hallitusammattilainen ja suomalaisen liike-elämän tunnetuin kriisijohtaja. Laurin kasvutarina kulkee läpi suomalaisen työelämän aina 70-luvulta tähän päivään.

Laurin uran kivijalkana on ollut lapsuudenkodista opittu periksiantamattomuus. Sinnikkyyttä on kysyttykin moneen otteeseen. Silloin, kun Lauri irtisanouduttuaan päätyi raapustamaan työhakemuksia 1990-luvun syvimmän laman keskelle. Mutta myös silloin, kun Lauri sai mahdottomalta kuulostavan tehtävän pelastaa Terrafame. Koskaan ei pidä menettää toivoa.

Jaksossa puhutaan unelmien tärkeydestä. Mitä olivat Laurin haaveammatit lapsena ja opiskelijana, ja miten nämä toteutuivat? Ratia muistuttaakin meitä kaikkia, ettei ura ole ohi vielä kolmi- tai nelikymppisenä. ”Edetkää maltilla ja muistakaa haaveilla.”

Lauri paljastaa myös oman salaisuutensa siitä, miten menestystä voi itse houkutella luokseen.

Yksi Laurin merkittävimmistä kasvun paikoista on ollut opetella ihmisten johtamista numeroiden johtamisen sijaan. Muutos sai alkunsa, kun 48-vuotiaana hän sai luottamusmieheltä palautteen: "Se Ratiakin vain käsittelee ihmisiä kuin numeroita." Miten johtaja säilyttää inhimillisyytensä ja perustelee itselleen, että ihmisten elämän suuntaa muuttavat päätökset ovat välttämättömiä?

Kovien prässien puristuksessa Laurin on ollut opeteltava huolehtimaan myös itsestään. Mikä on Laurin joka-aamuinen alkusysäys päivään? Entä mikä merkitys musiikilla on hänen elämässään?

Tämä on keskustelu uskosta omaan asiaan, periksiantamattomuudesta ja määrätietoisuudesta. Mutta myös keskustelu aitoudesta ja inhimillisyydestä hetkinä, jolloin ne ovat koetuksella.