Syyskuussa moni hieraisi silmiään nähdessään pohjoisen Suomen taivaalla kummallisen näyn. 33 kilometrin korkeuteen noussut poikkeuksellisen suuri tutkimuspallo hehkui kirkkaana vielä auringonlaskun jälkeenkin. Kansainvälisessä projektissa stratosfääriin vietiin myös suomalaisten tutkijoiden instrumentti.

Juuso Pekkinen haastattelee jaksossa projektissa mukana olleita suomalaistutkijoita. Jaksossa pääsevät ääneen Esa Turunen ja Alexandros Binios. Itse tutkimuspallon ja siihen suoraan liittyvän tutkimuksen lisäksi keskustelussa puhutaan revontulista, sekä siitä miksi on tärkeää ymmärtää ilmakehän pienimpiäkin ilmiöitä.

Kohtaamisia syvässä päässä.

Suomalaista transhistoriaa on nimitetty “näkymättömyyden historiaksi”. Tietoa sukupuolen moninaisuuden historiasta kyllä löytyy, mutta sen on hajallaan ja varsinkin 1900-luvun alkupään historia jäsentyy usein välillisesti: sukupuolinormeista poikkeavien yksilöiden tarinat täytyy kaivaa esimerkiksi lääkärinlausunnoista ja oikeuden pöytäkirjoista.

Turun yliopiston mediatutkija Heidi Kurvinen on vetänyt kurssia trans- ja muunsukupuolisuuden historiasta Suomessa. Kurvinen avaa jaksossa yleiskuvaa aiheesta, sekä mm. sitä miten transsukupuoliset ovat olleet esillä lehdissä eri aikakausina.

Jean Lukkarinen on tehnyt gradun mm. transvestiittien kokemuksista Suomessa. Lukkarinen on tutkielmaa varten haastatellut ihmisiä, sekä tutkinut alunperin transvestiittien ja heidän puolisoidensa tueksi perustetun Dreamwear Clubin jäsenlehteä.

Juuso Pekkinen haastattelee.

Kohtaamisia syvässä päässä.

Folkloristiikka pääsee laajempaan julkisuuteen lähinnä juhlapäivinä, jolloin toimittajat soittelevat päivystävälle folkloristille kysyäkseen “vitun vihoista”. Mutta minkälaista on esimerkiksi se kognitiotieteestä ammentava tutkimus, jota folkloristi ehkä tekee muina päivinä?

Tässä jaksossa yritetään ymmärtää magiaa ja ritualistoitunutta käyttäytymistä. Juuso Pekkisen haastateltavana on väitöskirjatutkija Siria Kohonen, joka on perehtynyt mm. suomalaiseen kansanparannusperinteeseen. Kohonen lähestyy kansanparannusta, magiaa ja ritualisoitunutta käyttäytymistä kognitiotieteen näkökulmasta.

Spoiler alert: jaksossa ei kuulla tulipalloloitsuja. Maininnan saavat kuitenkin mm. Hitlerin villapaita -koe, sekä huomiot siitä miten tämän päivän ihmisen arkinen käyttäytyminen liittyy mahdollisesti kansanparannuskikoista kertovaan historialliseen aineistoon.

Kohtaamisia syvässä päässä.

Jokainen tietää tarinan: henkilö kokeili kannabista ja joutui psykoosiin. Välillä tapausta käytetään varoittavana esimerkkinä osana päihdepolitiikasta käytävää keskustelua, joskus sillä valistetaan ja toisinaan stoorilla sanoitetaan huumeisiin liittyvää huolta. Mutta ovatko päihdekäyttöön ja psykoosiin liittyvät syy-seuraussuhteet näin yksinkertaisia?

Turun yliopiston Solja Niemelä tutkii psykoosia sairastavien ihmisten päihteidenkäyttöä, päihteitä psykoosisairauksien riskitekijänä ja päihdepsykooseja.Tässä jaksossa Solja Niemelä avaa Juuso Pekkisen haastateltavana asiaan liittyviä moninaisia näkökulmia.

Kohtaamisia syvässä päässä.

Milloin yrityksen ja valtion välinen raja hämärtyy? Ovatko kauppakomppaniat historiallinen vastine scifi-kirjailija William Gibsonin maalailemille tulevaisuuden megakorporaatioille? Ja onko valtio vain yhteisö muiden ihmisyhteisöjen joukossa?

Tässä jaksossa valtiota tarkastellaan antropologin silmin! Juuso Pekkisen haastateltavina ovat tutkijat Tuomas Tammisto ja Heikki Wilenius. Tammisto ja Wilenius ovat toimittaneet teoksen Valtion antropologiaa.

Jaksossa keskustellaan myös siitä, minkälaisia hallinnan työkaluja löytyy valtion (ja miksei yritystenkin) työkalupakista. Lisäksi pohditaan, miksi antropologin työhön ehkä liitetään mielikuva eräänlaisesta Indiana Jones -henkisestä tutkijasta.

Kohtaamisia syvässä päässä.

Miten erilaisia järjestelmiä koulutetaan tunnistamaan vihapuhetta? Ja miten edes määritellä mitä vihapuheella tarkoitetaan?

Juuso Pekkinen paneutuu kieliteknologian mahdollisuuksiin jäsentää automaattisesti ihmisten tuottamaa sisältöä. Eräs sovellusalue aiheeseen liittyen on loukkaavan tai uhkaavan sisällön tunnistaminen.

Jaksossa pääsee ääneen Aalto-yliopiston Tommi Gröndahl, joka väitöskirjassaan on tutkinut johtavia kieliteknologiamentelmiä kielen luokittelun, automaattisen tuottamisen ja merkityssisältöjen käsittelyn näkökulmasta. Helsingin yliopiston Salla-Maaria Laaksonen avaa jaksossa tutkimustuloksia liittyen projektiin, jossa seulottiin poliitikkojen someviestejä vihapuheen varalta. Miten tutkijat tässä projektissa lähestyivät kysymystä siitä, miten vihapuhe tulisi määritellä?

Kohtaamisia syvässä päässä.

Miksei OnlyFans-sivuston (sittemmin peruutetussa) päätöksessä kieltää pornosisältö ollut mitään uutta? Mitä luottokorttiyhtiöiden päätös lakata palvelemasta pornosivusto Pornhubia paljastaa verkon portinvartijoista? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Facebookin moderointipolitiikan taustamateriaalina on käytetty Vicroria´s Secret -alusvaateyhtiön materiaalia?

Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen esittää, että alustojen pyrkimykset säädellä hyväksyttyä ja ei-hyväksyttyä seksuaalisuutta ja alastomuutta loukkaavat ihmisoikeuksia. Uudessa kirjassaan Paasonen taas argumentoi, että vakiintuneet tavat kritisoida verkkoa ja sen palveluita eivät tee oikeutta sille, miten merkittäviä palvelut ovat tavallisen arjen näkökulmasta.

Juuso Pekkinen haastattelee.

Kohtaamisia syvässä päässä.

Applen päätös alkaa skannata käyttäjien laitteita lapsen etuun vedoten on nostanut pintaan eräänlaisen klassikkoaiheen: onko ok valvoa ihmisten laitteita siltä varalta, että joltain löytyy muistista tai pilvipalvelusta laitonta kuvamateriaalia?

Lasten seksuaalista väkivaltaa todistavan materiaalin (eli ns. CSAM -materiaali) leviäminen on valtava ongelma. Mutta yksityisyysasiantuntijat varoittavat siitä, että tekniset kompromissit - joita valvonta tietyissä tilanteissa edellyttäisi - vaarantavat potentiaalisesti laitteita käyttävien ihmisten yksityisyyden. Viranomaiset eivät esimerkiksi voi valvoa päästä päähän -salattua viestiliikennettä, mikäli järjestelmiin ei ole rakennettu niin sanottuja takaportteja.

Keskustelu aiheesta on usein polarisoitunutta, mutta onko erilaisten ihmisoikeuksien välillä käytävä vääntö aina nollasummapeliä?

Juuso Pekkisen haastateltavina ovat Suojellaan lapsia ry:n Nina Vaaranen-Valkonen, sekä kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Effi ry:n Tapani Tarvainen.

Kohtaamisia syvässä päässä.

Miksi enkeleitä on oltava olemassa? Miten enkelioppi ehkä muistuttaa tämän päivän tekoälykeskustelua? Täytyykö enkeleiden käydä vessassa?

1200-lukua voidaan pitää enkeliopin eli angelologian kulta-aikana. Enkeleiden ympärillä käytävän filosofisen keskustelun yhtenä johtohahmona toimi teologi Tuomas “Enkelitohtori” Akvinolainen. Skolastikkojen enkelioppia on myöhempinä aikoina kritisoitu turhaksi pyörittelyksi; klassinen enkeliopin parodia on kysymys siitä, kuinka monta enkeliä mahtuu nuppineulan päähän.

Systemaattisen teologian emeritusprofessori Reijo Työrinojan mukaan keskiajan filosofien keskustelu enkeleistä muistuttaa tietyiltä osin sitä keskustelua, jota tänä päivänä käydään tekoälystä. Työrinoja on suomentanut Akvinolaisen enkeleitä käsitteleviä tekstejä, sekä kirjoittanut niihin selitykset teokseen Enkelit ja filosofia.

Työrinojaa haastattelee Juuso Pekkinen. Jakso avaa ohjelmasarjan syyskauden 2021.

Kohtaamisia syvässä päässä.

Tässä kesäsarjassa Juuso Pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä oikeastaan sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen luettavaksi, katsottavaksi, kuunneltavaksi tai koettavaksi jotain, joka ehkä antaa suuntaa tulevalle.

Tämänkertaisen jakson taustamateriaaliksi Juusolle on annettu kaksi fyysistä ja leikillistä tehtävää. Tehtäviä tehdessään hän havainnoi itsestään, että kävelee leveästi kuin vanhojen elokuvien samurait. Kiireessä Juuso todennäköisesti kulkee Yleisradion käytävillä pää edellä, koska haluaa olla fiksu.

Juuson vieras Bunny T löytyi kidutusleiriltä. Hän on pieni, lyhyt, pohjoisesta ja joskus kovaääninen. Hänen asiakkaitaan ovat kaikki kaksiviikkoisesta lapsesta 104-vuotiaaseen ikäihmiseen ja yritysjohtajista kaupan kassoihin.