Sunnuntai 22.12.2024. Olemme ajassa, jossa meidän on syytä odottaa Jeesuksen tuloa toisen kerran omilleen. Mitä merkkejä voisimme nähdä Raamatun ilmoituksesta? Näitä käydään läpi lyhyesti tässä puheessa, jossa käsitellään Herramme tulemusta neljästä eri näkökulmasta.

Sunnuntai 15.12.2024. Joulun alla huomiomme suuntautuu lahjoihin. Jeesus on Jumalan meille antama suurin lahja (Joh. 3:16). Otetaan vastaan tämä lahja, ja jaetaan se myös muiden kanssa. Before Christmas, we start focusing on gifts. Jesus is the greatest gift given to us by God (John 3:16). Let's receive this gift, and let's also share it with others. Seurakunnan yhteisessä joulujuhlassa pidetyn puheen tulkkaa Mervi Robert.

Sunnuntai 08.12.2024. Marian kutsu synnyttää Jeesus nähdään usein malliesimerkkinä siitä, millaisiksi Jeesuksen seuraajiksi opetuslasten tulisi kasvaa. Tässä puheessa tarkastellaan enkeli Gabrielin ja neitsyt Marian vuoropuhelua mallikertomuksena meidän kaikkien kutsusta kasvaa Jeesuksen opetuslapsina (Luuk. 1:26-38).

Sunnuntai 01.12.2024. Ehtoollisen äärellä muistelemme, kuinka "Hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi..." (Luuk. 22:19). Jotain samanlaista prosessia löytyy myös meistä ihmisistä. Jumala on ottanut meidät maailmasta ja siunannut taivaallisilla siunauksilla (Ef. 1:3). Meitäkin murretaan, ja sen myötä annetaan siunattuina kulkemaan toistemme rinnalla armollisesti ja myötätuntoisesti. Tämä elinikäinen murtumisen ja murtamisen matka on välttämätön ja merkityksellinen. Vierailevana puhujana terapeutti, kirjailija Ulla Dahlen.

Sunnuntai 24.11.2024. Luukkaan evankeliumin 15. luvussa esitetään kolme vertausta vastauksena fariseusten ja lainoppineiden närkästykseen, kun Jeesus söi syntisten kanssa. Oman tekopyhyytensä tähden he halveksivat Jeesuksen tapaa olla syntisten seurassa. Jeesus opetti tärkeän periaatteen Jumalan valtakunnasta: meidän tulee iloita jokaisen syntisen kanssa, joka löytää tiensä Jeesuksen luo.

Sunnuntai 17.11.2024. Tämä saarna jatkaa Uskon perusteet -teemaa paneutumalla siihen, mitä uskomme armolahjoista ja miksi. Pyhän Hengen kasteen lisäksi armolahjat ovat olleet tärkeä osa helluntailaisuutta alusta alkaen. Armolahjojen osalta ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 12. luku on yksi merkittävistä jaksoista, sillä siinä Paavali nimeää ja listaa näitä lahjoja. Samalla kun tämä luku on meille helluntailaisina tärkeä, on mielenkiintoista, että saman luvun ja tekstikokonaisuuden sisältä löytyy myös niitä jakeita joiden kautta opetustamme on aikojen saatossa myös yritetty haastaa ja kumota.

Sunnuntai 10.11.2024. Isänpäivän jumalanpalveluksessa aiheena on Isä meidän -rukous. Tuttu rukous avaa meille raamatullista kuvaa isästä ja kertoo, millainen Jumala on isänä. Interpretation in English by Esa Hyvönen.

Sunnuntai 03.11.2024. Saarnassa käsitellään armon, synnin ja pyhityksen suhdetta toisiinsa. Tätä voisi kuvata suoralla lainaukselta Paavalilta: "Onko meidän jatkuvasti tehtävä syntiä, jotta armo tulisi yhä suuremmaksi?" (Room. 6:1).

Sunnuntai 27.10.2024. Kaste kuuluu uskomme perusasioihin. Jeesuksen kastekäskyjä lukuun ottamatta Uusi testamentti ei suoraan opeta kasteen merkityksestä. Kasteesta puhutaan osana jotain muuta opetuksellista kokonaisuutta. Yksi tällainen kohta on Paavalin pohdinta synnin ja armon välisestä suhteesta (Room. 5:21-6:5). Tämä jakson äärellä voimme kysyä: Mitä voimme päätellä kasteesta? Mitä kaste merkitsee uskoon juuri tulleille? Mitä kaste merkitsee jo kastetulle?

Sunnuntai 20.10.2024. Paavalin työtä varjosti lähes kaikissa seurakunnissa juutalaisten mukanaan tuoma lakihenkisyys. Korintin seurakunnalle hän kirjoitti uuden liiton kirkkaudesta (2. Kor. 3:1-18). Tämä saarna keskittyy armon merkitykseen elämässämme. Tekstin pohjalta käymme läpi sitä, kuinka voimme päästä eroon lakihenkisyydestä kohti armoa ja kuinka tällainen muutos vaikuttaa elämässämme.